Osastonhoitaja Pirjo Karppanen menee eteenpäin

Osastonhoitaja Pirjo Karppanen on minulle vanha tuttu. Hän suoritti Johtaminen sosiaali- ja terveysalalla erikoistumisopinnot TAMKissa jo kymmenkunta vuotta sitten. Ura on edennyt vaativien tehtävien ja projektien myötä positiiviseen suuntaan.  Johtamisen opinnoista jäi tiedon nälkä. Pirjo on suorittanut sekä kesäyliopistossa että avoimessa yliopistossa opintopisteitä ja löytänyt oman ”juttunsa” terveyshallintotieteestä Itä-Suomen yliopistosta Kuopiossa. Opinnot alkoivat viime syksynä ja kesän jälkeen ovat kandin paperit plakkarissa. Aikaisempien opintosuoritusten ja monimuoto-opiskelun vuoksi Kuopion reissut ovat hoituneet vapaajärjestelyillä, mutta kun gradun teko alkaa,  Pirjo suunnittelee opintovapaalle jäämistä.

Pirjo Karppanen

Arki Hatanpään sairaalan sisätautien osastolla A 4 on työntäyteistä. Iloa ja tyydytystä tuo se, että osasto on hyvässä maineessa ja Kunta 10 -tutkimuksessa saavuttanut yli nelosen tason. 

linkki Kunta 10 -tutkimukseen

linkki Tampere infoon

Keskeistä tässä mittarissa on hyvä yhteistyö, luottamus esimiehiä kohtaan ja yhteisöllisyyden kokemukset. Osasto on sisätautiosasto ja paitsi tamperelaisia, siellä on hoidossa myös ympäristökuntien asukkaita. Yhteistyötä tehdään siis laajasti eri toimijoiden kesken. Erityisen tyytyväinen Pirjo on siihen, että osaston remontin jälkeen, jolloin potilaspaikkoja väheni, pystyttiin pitämään entinen henkilöstömäärä. Se perustui hoitoisuusluokitukseen, joten sen merkitystä epäileville tässä on ainakin yksi positiivinen tulos hoitoisuusluokituksen merkityksestä. Oikea henkilöstömitoitus suhteessa potilaisiin on kulmakivi hyville hoitokokemuksille ja -tuloksille. Osastolla on myös käytössä autonominen työvuorosuunnittelu, joka tutkitusti lisää työviihtyvyyttä ja tunnetta siitä, että voi vaikuttaa omaan työhönsä. Pirjo kertoi lisäksi, että joustavuuteen on valmiutta ja osa-aikaisuuteen työsuhteissa. Vaativaa ja raskasta kolmivuorotyötä on toteuttamassa 12 sairaanhoitajaa ja 6 lähihoitajaa. Kesällä osasto suljetaan, joten sijaisia ei tarvita lomien ajaksi. Harmi sikäli, että tulijoita olisi.

Sosiaali- ja terveysalan muutospaineista huolimatta Hatanpäällä vallitsee rauha ja hyvä henki. Taysin kanssa ei ole päällekkäisyyksiä, yhteistyö toimii hyvin myös naapurikuntien kanssa. Potilaan hoitoprosessia ja tuotteistusta työstetään asiakkaan näkökulma edellä. Keskimääräinen hoitoaika on nyt 5,8 vuorokautta, kun vielä joitakin aikoja sitten se oli 12. Tehoja siis löytyy.

Ympärillä sairaanhoitajat Sini Likolahti ja Maija Harju

Hatanpää on upea työympäristö sekä ympäröivän luonnon että sisäisen hyvän hengen vuoksi. Hyvän karman vaistoaa satunnainen kävijäkin. Pirjo tuntee talon läpikotaisin, sillä hän ei ole jäänyt seinien vangiksi, vaan on työskennellyt monilla eri osastoilla ja erilaisissa työtehtävissä. Hän kokee, että koulutus erilaisten täydennysten kanssa on ollut riittävä suhteessa tehtäviin. Nyt kun terveyshallintotiede antaa perspektiivia ja laajentaa osaamista monipuolisesti, ovat edessä uudet kuviot. Vielä ne eivät ole täysin auenneet, mutta se on selvää, että opiskelua ei suoriteta sen itsensä eikä tittelin vuoksi, vaan pohjaksi jollekin uudelle. Erilaiset projektit kiinnostavat, samoin politiikka. Mikä onkaan parempi ponnahduslauta kuin hyvin tehty työ sairaalamaailmassa ja terveyshallintotieteen osaaminen Arkadianmäelle. 

Vapaa-aikaa työn ja opiskelun ohella ei nyt juuri liiemmmin ole, mutta aina kun tilaisuus on, asuntoauto alle ja matkaan kohti kauniita luonnonmaisemia.

Terkuin Seija Telaranta

Kuka saa johtaa lääkäriä?

Ihan hurjia uutisia oli Aamulehdessä, jossa etusivulla kerrottiin Taysin syöpälääkäreiden irtisanoutumisesta, kun toimialajohtajan sijaiseksi on nimetty ylihoitaja. Tuli mieleeni tapaus DI Juha Räsänen, Hatanpään sairaalan sairaalanjohtaja, joka yritti ihan tosissaan johtaa normaalisti ja ammattitaidolla sairaalaa. Oli vain yksi iso mutta: hän ei ollut lääkäri. Vähin äänin hän poistui takavasemmalle ilmeisen kovia kokeneena. Siksi luin  jälleen kerran hänen kirjoituksensa "Yhtiöittäminen ja muutosjohtamisen haasteet" julkaisusta Telaranta S., Lepistö M. & Wickman-Viitala T. (toim.) Johtamisen näkökulmat. Tampereen ammattikorkeakoulun julkaisuja. Sarja C. Oppimateriaaleja 14. 2010.

Johtamisen näkökulmat 2010

Tuntui valaisevalta lukea artikkeli nyt kun taas ollaan saman ongelman edessä Tampereella. Toki johtajan ammatillinen tausta kuohuttaa muuallakin, ainakin Ruotsissa. Johtamisen guruilla, monillakin heistä,  on tähän kyllä selkeä vastaus Peter Druckeria myöten. Ja se kuuluu näin: mitä korkeammalle johtamisen hierarkiassa mennään, sitä vähemmän on merkitystä professiolla. Johtaminen ei ole sidoksissa siihen, minkä koulutuksen on aikanaan saanut, vaan johtaminen on oma ammattinsa. Johtaminen ei ole lääkärintyötä eikä hoitajantyötä. Juha Räsänen ilmaisee sen siten, että johtaminen on opittavissa ja siihen kasvaa. Sopivat persoonalliset ominaisuudet tukevat tätä prosessia.

Johtajatar

Artikkelissaan Juha Räsänen jatkaa, että hänen edeltäjänsä vaatekaappiin jäi valkoinen takki. Hän huomasi varsin pian ruokalassa, että pukeutumiskoodilla on merkitys pöytäseuran valinnassa. Oli vihreät pöydät, sinipaitaisten pöydät ja valkotakkien. Siviiliasuiset olivat vähemmistö, johon sairaalanjohtajakin kuului. Hän oli tottunut yritysmaailmassa siihen, että erilaisuutta ja moniammatillisuutta hyödynnettiin kaikilla tasoilla. Sairaalassa kaikki olivat poteroissaan ja ammattiliitoilla oli tässä vastakkainasettelussa vahva rooli. Lääkärit johtivat lääkäreitä ja hoitajat hoitajia. Kaikki omista siiloistaan.

"Johtaja ei johda oven takaa vaan avoimin ovin. Hänen pitää nähdä ja näkyä, kuulla ja kuulua: hyvä johtaja on läsnä. Johtaja rakastaa sitä mitä tekee ja niitä, jotka tekevät: hyvällä johtajalla on suuri sydän. Johtaja jakaa tietoa, on avoin ja rehellinen: hyvällä johtajalla on selkeä ääni ja hän katsoo suoraan sydämeen. Johtaja on roolimalli ja näyttää esimerkkiä: hyvä johtaja on läpinäkyvä joka suuntaan. Johtaja delegoi ja antaa tilaa: hyvä johtaja luottaa itseensä ja ihmisiin. Johtaja antaa palautetta: hyvä johtaja kiittää ja palkitsee. Johtaja lentää korkealla ja näkee kauas: hyvällä johtajalla on visio. Johtaja keskittyy vain niihin asioihin, joihin voi vaikuttaa: hyvä johtaja proiorisoi." Näin päätti Juha Räsänen artikkelinsa.

Hyvässä johtamisessa ei puhuta mitään siitä, että johtajalla on sama tietopohja kuin henkilöstöllään ja hän on asiantuntija omassa perusammatissaan. Toki tämäkin vaatimus voidaan asettaa silloin, kun johdettavia on vähän ja johtaja osallistuu kliiniseen työhön. Mutta kun tullaan suurten yksiköiden johtamiseen, klinikoiden ja sairaaloiden, professiolla ei ole enää merkitystä.

"Palvelua elämän tähden" -visio ja Eila Hiltusen upea "Elämän liekki" -veistos pääoven edessä velvoittavat ratkaisemaan kiistat sivistyneesti eikä lehtien palstoilla. Kun kiinnittää huomion perusasiaan, potilaaseen ja ihmisten auttamiseen yhteisillä rahoilla, kyseinen kiista on energian tuhlausta.

Mukavaa viikonloppua, terveisin Seija Telaranta

Osastonhoitajapäivät 2013, aidosti johtamisen ytimessä

Vuoden 2013 Osastonhoitajapäiville oli kokoontunut 2-päiväiseen koulutukseen alamme osastonhoitajat kautta Suomen. Väkeä oli niin paljon, yli 500, että nimien ja työpaikkojen listoja ei ehtinyt edes lukea.

Tapahtuma oli Helsingin Messukeskuksessa 23.-24.1.Minulle oli kuin musiikkia korville, kun päivän puheenjohtaja alusta asti käytti termiä osastonjohtajat. Johtaminen ei ole hoitamista ja nyt jos koskaan on aika siirtyä menneisyydestä nykyisyyteen myös käytettyjen nimikkeiden osalta. Aivan selvästi saattoi todeta, että vain nimikkeet laahaavaat, johtamisen osaaminen alallamme on tosiasia ja hoitotyön johtamisesta on siirrytty asiakkaiden/potilaiden, toiminnan/prosessien, henkilöstön ja talouden johtamiseen organisaation strategia punaisena lankana. Hoitotyötä johtavat hoitotyön asiantuntijat ja osastoa/yksikköä kokonaisvaltaisesti osastonjohtajat.

Osastonjohtajat ovat  middle management -johtajia, keskitason johtajia, joiden toimialue on henkilöstön ja ylimmän johdon välissä. Se on tuulinen ja haastava paikka, joka vaatii kykyä johtaa verkostoja ja kumppanuuksia yli organisaatiorajojen ja ottaa toimintaympäristö haltuun, jotta elämä työyksikössä on asiakaslähtöistä ja henkilöstö voi hyvin, tapahtuu mitä tapahtuu.  Koko ajan on muutoksia, katolla voi olla uuden omistajan lippu minä aamuna hyvänsä. Osastonjohtajan on kuitenkin hallittava tilanteet ja johdettava niitä, jotta henkilöstö kykenee tekemään työtään parhaalla mahdollisella tavalla muuttuvissakin oloissa ja ympäristön paineissa.
Osastonhoitajapäivien 2013 esite
Olin ensimmäistä kertaa paikalla ja oikein ihmettelin, missä olen ollut kaikki ne vuodet, jolloin päiviä on järjestetty. Ohjelma oli laadittu osastonjohtajan ydintehtävien ja -osaamisen hengessä. Harvoin näkee näin täysipainoista ohjelmaa, jossa keskitytään tähän päivään ja huomiseen kohderyhmä keskiönä. Kuitenkaan unohtamatta mahdollisuutta keskustella, luoda kumppanuuksia ja vähän nauttia elämästä, ruokailla kauniisti koristellussa ympäristössä ja siitä, että kaikki toimi, saattoi keskittyä olennaiseen.

Minna Tervamäen on kuvannut Esa Kyyrö

Juristien ja muiden asiantuntijoiden luentoja kevensi ensimmäisenä päivänä aivan ihanalla tavalla tanssija Minna Tervamäen esitys. Siinä oli sitä kuuluisaa asiapitoisuutta johon oli lisätty tunnetta nautittavalla tavalla. Luento alkoi lyhyellä tanssiesityksellä ja jatkui pohdinnoilla mm. siitä, millaista on, kun eläköityy nelikymppisenä. Hyvissä ajoin jo työyhteisössä keskusteltiin eläkeelle siirtymisestä. Minna Tervamäki kertoi myös keinoistaan suhtautua positiivisesti muutoksiin ja tavoistaan kääntää haasteelliset asiat voitokseen.

Minut teki tosi iloiseksi myös se, että tapasin monia Tampereella Johtaminen sosiaali- ja terveysalalla -erikoistumisopinnot suorittaneita osastonjohtajia,  Nurmeksesta Helsinkiin saakka. Oli tietysti hienoa huomata, että osaamista syvennettiin osallistumalla koulutukseen.Vaikutuksen teki, miten iloisia, kauniita, elegantteja, itsevarmoja  asiantuntevia ja kriittisiä johtajia he olivat.

Ja puhetta riitti. Osastonhoitaja Maarit Majan (Hatanpään sairaala) kanssa mentiin ratikalla keskustaan. Asioita oli niin paljon, että olikin pakko kysyä kanssamatkustajilta, missä ollaan ja minne menossa. Onneksi meitä opastettiin, koska olimme Tampereelta.
Seija Telaranta

Hatanpään sairaalasta voi olla ylpeä

Hatanpään sairaala

Kuten kaikissa julkisissa sairaaloissa viime vuosina, on myös Hatanpään kantasairaalassa eletty suurten mullistusten kourissa.Toiminta on hakenut paikkaansa ja 1930-luvulla rakennettu Bertel Strömmerin luomus on nyt saatu uudistettua ja saneerattua kivijalasta kattoon vastaamaan vaativien asiakkaiden toiveita ja helpottamaan henkilöstön työtä. Kokonaisuus on upea, selkeä ja paikka on uskomattoman kaunis. Laaja puisto, kauniit rakennukset, Kartano ja Pyhäjärvi tekevät alueesta rauhallisen keitaan jollaista saa hakea maailmalta.

Hatanpään kartano

Ympäristö vaikuttaa  ihmisen hyvinvointiin, kauneus rauhoittaa ja silmä  lepää. Voimme kaupunkilaisina olla todella ylpeitä ainutlaatuisesta sairaala-miljööstämme.
Rakennukset ovat vasta osa kokonaisuutta. Hoitavat ihmiset viime kädessä luovat tunnelman ja edistävät paranemista. Hatanpäällä on aihetta olla ylpeitä myös henkilöstöstään, sillä viimeisimmän asiakastutkimuksen mukaan kaupunkilaiset ovat todella tyytyväisiä saamansa hoitoon ja palveluun. Hyvää hoitoa pystyy toteuttamaan vain hyvinvoiva henkilöstö. Jotain kertoo näinä aikoina myös se, että keväällä oli sairaanhoitajien toimiin hyvin hakijoita. Hatanpäätä työpaikkana arvostetaan.
Johtaminen sosiaali- ja terveysalalla erikoistumisopintoihin on joka ryhmään ollut opiskelijioita myös Hatanpäältä ja koulutuksen suorittaneet ovat poikkeuksetta sijoittuneet esimiestehtäviin.Positiivista on, että kohtaat heitä missä tahansa kaupan tiskillä, he kertovat innoissaan työstään ja nauttivansa siitä. Hyvän johtajan tuleekin rakastaa työtään ja johtamista. Hatanpääläiset ovat aktiivisia johtamisen asioihin koulutuksen jälkeenkin, he ovat verkostoituneet ja haluavat kehittyä johtajina yhteistyössä ja jakamalla kokemuksiaan myös sosiaalisessa mediassa.
Ohessa kesäkirje "hatanpääläisiltä", joka tuli kesän kuumimpana päivänä. Hyvä asenne!

Erikoissairaanhoidossa toteutettiin organisaatiouudistus ja sen myötä Hatanpään kantasairaalaan perustettiin neljä palvelulinjaa sekä kliiniset tukipalvelut. Uudet palvelulinjat aloittivat toimintansa 1.1.2011. 
Työskentelemme Hatanpään kantasairaalan yleislääketieteen ja geriatrian palvelulinjan osastoilla:

Osastot V3 ja U1 ovat nopeakiertoisia akuutteja geriatrisia kuntoutusosastoja. Näillä osastoilla hoidetaan kiireellistä sairaalahoitoa tarvitsevia iäkkäitä potilaita, joiden toimintakyky on jo ennen sairastumista heikentynyt. Organisaatiouudistuksen seurauksena osastot V3 ja U1 siirtyivät laitoshoidosta erikoissairaanhoitoon.
Osasto A3 on ortogeriatrinen kuntoutusosasto, jossa hoidetaan lyhytaikaista jatkohoitoa ja kuntoutusta tarvitsevia potilaita. Hoitotyön palvelut tuotetaan yksilövastuisen hoitotyön periaatteita noudattaen. Palvelussa korostuvat henkilöstön korkea ammatttaito, hyvä työmotivaatio, taloudellisuus, kuntouttava työote ja hyvän palvelun periaatteet.

Osasto A5 avattiin peruskorjauksen jälkeen 1.2.2011 Hatanpään kantasairaalan 5:ssä kerroksessa, entisissä hallinnon tiloissa. Osaston toimintaperiaatteena on välittömän jatkohoitopaikan järjestäminen päivystyspotilaille ja kiireellistä sairaalahoitoa tarvitseville potilaille tai erikoissairaanhoidon vuodeosastopotilaille.
Osasto on  kuntouttava jatkohoito-osasto, jossa hoidetaan lyhytaikaista, konservatiivista, päivystysluonteista sairaalahoitoa tarvitsevia yleislääketieteen potilaita. Lisäksi osasto A5 voidaan tarvittaessa irroittaa osaksi pandemiasairaalaa, kuten myös osasto A3. Osaston palveluissa painotetaan kuntouttavaa otetta ja hyvää asiakaspalvelua. Hoidon yhtenä keskeisenä tavoitteena on, että potilas kuntoutuu ja pääsee kotiin.
Hoitotyö näillä osastoilla on potilaslähtöistä ja se perustuu yhteistyöhön potilaiden ja heidän läheistensä kanssa. Siinä yhdistyvät hoitamisen perusta ja työn organisointi. Hoitotyössä korostuu vastuullisuus, yksilöllisyys, turvallisuus, potilaan omatoimisuus ja tukeminen sekä hoidon jatkuvuus. Potilaan hoito sairaalassa ja jatkohoidon järjestäminen edellyttävät yhteistyötä ja yhteisvastuullisuutta potilaan ja hänen läheistensä kanssa sekä monien eri ammattialojen edustajien kanssa.

 Toiminnan alkuvaihe on ollut osastonhoitajille haasteellinen organisaatiomuutosten keskeneräisyyden vuoksi. Henkilökunta on tarvinnut tukea ja kannustusta, perustehtävän selkiyttämistä ja sen toteutumisen varmistamista. Toisaalta osastojen esimiehiltä on odotettu avointa keskustelua, tukea ja rohkaisua, vastuun kantamista ja luottamusta omiin työntekijöihinsä.
Henkilöstönäkökulmasta katsottuna tämä tarkoittaa, että osaamme kasvattaa, kehittää ja uudistaa työyksikkömme henkistä pääomaa, luoda positiivista ilmapiiriä sekä turvallisen työympäristön yhteistyössä työntekijöidemme kanssa.

Lähiesimiehinä toinen olennainen tehtävämme on ottaa huomioon talous päivittäisessä toiminnassamme. Meidän on seurattava miten toimintayksikkömme strategia, toiminta- ja taloussuunnitelma ja talousarvio toteutuvat, jotta toimintamme on taloudellsita. laadukasta ja vaikuttavaa.

PIRAMK/TAMKin johtamisen erikoistumisopinnot olemme suorittaneet tällä "kokoonpanolla" vuosian 2002-2010. Vaikka opintojen suorittamisen aikaväli on melkoisen pitkä, niin jokainen meistä opintoihin osallistuneista muistaa, miten taloushallinto ja siihen liittyvä tuotteistaminen aiheutti ankaraa tiedonetsintää ja asioiden pohdintaa, BSC:n opiskelua, vuorovaikutustaitojen ja paineensietokyvyn harjaantumista erilaisten ryhmä- ja parityöskentelynä tehtyjen tehtävien muodossa. Näistä opintojen  eri osa-alueista saimme tutkittuun tietoon perustuvan hyvän teoreettisen pohjan rakentaa käytäntöä, jolla loimme persoonamme mukaisen tavan työskennellä lähiesimiehinä.

Oh Mervi Partanen, osasto A3
Oh Tuula Etelämäki, osasto V3
Oh Eila Mäkelä, osasto A5Y
Aoh Johanna Hirvimies, osasto A5Y
Alimmat kuvat Hatanpään toiminnasta ovat sairaalan Facebook-sivulta.