Aili on arjen sankari Virosta

Johtajakurssilla 30 opiskelee Aili Havre-Nieminen. Hän on kotoisin Virosta, syntynyt Viron pohjoisrannalla, Lahemaan kansallispuiston tuntumassa. Sairaanhoitajaksi hän valmistui Tallinnan sairaanhoito-oppilaitoksesta 18-vuotiaana, omien sanojensa mukaan rohkeana, itsevarmana ja mahdottoman viisaana. Kaikkea näitä ominaisuuksia tarvittiin, kun arki alkoi. Hän avioitui samoihin aikoihin ja sai kaksi lasta. Kokemusta kertyi silmätautien osastolta, maalaissairaalan yleisosastolta, keuhkotautien osastolta, kouluterveydenhoidosta, yliopistosairaalan lastenosastolta, neuvolasta ja kotisairaanhoidosta.Työkokemus ei karttunut siirtymällä paikasta toiseen vaan tekemällä montaa työtä yhtäaikaa. "Matalan palkan ja erilaisten elämäntilanteiden takia jouduin tekemään kahta työtä pärjätäkseni. Yksi palkka meni vuokraan ja toinen lasten ruokaan."

Luhatuulessa on kaunis ympäristö työskennellä

Ailin mukaan toinen työpaikka toimi vastapainona toiselle. Ostettuaan asunnon tuli niin tiukka paikka, että oli lähdettävä Suomeen vuonna 2005. Opiskelu jatkui Kairo-instituutissa, jossa Aili kouluttautui klassiseksi homeopaatiksi. Samaan aikaan hän toimi yksityisyrittäjänä. Matka toi Tampereelle ja Koukkuniemeen, missä hän toimi perushoitajana ja suoritti sitten sairaanhoitaja amk-tutkinnon TAMKissa vuonna 2010. Vanhemmat lapset ovat kasvaneet aikuisiksi ja ottaneet paikkansa, tytär muun muassa opiskelee Kiinassa kiinan kieltä.
Elämä on nyt Ylöjärven Kurussa, josta käsin hän käy töissä vastaavana sairaanhoitajana Luhalahden Luhatuulessa. Haastava työ esimiehenä toi hänet opiskelemaan johtamista, hyvinä kannustajina Luhatuulen hallituksen puheenjohtaja Virve Heiska sekä yksikönjohtaja Minna Kankaansivu, joka valmistui itse Johtamisen erikoistumisopinnoista tänä keväänä.

Virve Heiska, Minna Kankaansivu ja Auli Havre-Nieminen

Luhatuulessa on 55 asukasta, mielenterveyskuntoutujia, kehitysvammaisia ja vanhuksia. Entinen teollisuushalli kirkon kupeessa on saatu muutettua onnistuneesti kodiksi, jossa on tilaa sekä ulkona että sisällä. Erityisen tärkeä asia on, että Luhatuulessa on laatujärjestelmä, ISO 9001:2008. Tällä viikolla oli jälleen ulkoinen auditointi, joka on ollut iso asia molemmille esimiehille ja ensi kuussa omistajan ja "mummon" roolin jättävälle Virve Heiskalle. Perheyrityksen katolle tulee Esperin viiri! Lue aikaisempi artikkeli Luhatuulesta osoitteessa:
http://tamk-johtaminen.blogspot.fi/2011/07/luhatuuli-on-aito-ja-lammin-koti.html

Kauniissa viherhuoneessa keskellä maalaismaisemaa

Ailin kommentti nykyisestä työstään: "Olen tyytyväinen nykyiseen työpaikkaani, koen työni motivoivana, haasteellisena, työmäärältään ja kuormitukseltaan oikein mitoitettuna, mikä vaikuttaa positiivisesti jaksamiseen." Aili arvostaa laatua työssään, hän ei hyväksy sitä, että työmäärä menee laadun edelle.
Esimiehenä hän kokee olevansa tunnollinen, optimistinen, tulevaisuuteen orientoitunut ja halukas jakamaan osaamistaan myös muille.Yhdessä Minnan kanssa he ovat hyvä työpari. Aili kertoi haastavansa Minnan aina perustelemaan päätökset, se auttaa häntäkin oppimaan. Minna kertoi johtajakoulutuksen tuoneen hänelle varmuutta esimiehenä, hän harkitsee asioita uudella tavalla. Minna kokee, että myös työyhteisö on kehittynyt. Asioita osataan ratkaista omissa tiimeissä ja yhdessä laatujärjestelmän ja kehittyneen johtajuuden avulla on ikäänkuin siirrytty toiminnassa korkeammalle tasolle.

Kypsyyttä osoittaa kaikilta myös se, että omistajanvaihdoskin käsiteltiin ikäänkuin sivulauseena. Samassa kaupassa siirtyi Hyrkin osasto myös Esperille. Jatkossa suuntana on, että Luhatuuli keskittyy enemmän vanhuksiin ja Hyrkissä hoidetaan muita hoivaa tarvitsevia.
Entä kaipaako Aili kotikonnuilleen Viroon? Aika ajoin on otetteva tuntumaa omaan identiteettiin käymällä Virossa, ovathan isommat lapsetkin ainakin aika ajoin siellä. Mutta muuten elämä on tässä ja nyt Kurussa, maalaistalossa yhdessä miehen ja 3-vuotiaan lapsen kanssa.

Seija Telaranta

Luhatuuli on aito ja lämmin koti

Luhatuuli hoitokoti sijaitsee Ikaalisten Luhalahdessa, Vuoden 2008 "Vuoden kylässä", noin 50 km Tampereelta. Motto: "Luhatuulessa rakennamme joka päivä mahdollisimman hyvää ja turvallista arkea"
http://www.luhatuuli.fi/luhatuuli-oy/

Ensimmäiset asukkaat tulivat kotiin vuonna 2006 ja nykyään se tarjoaa paikan 55:lle vanhukselle, vammaiselle, kehitysvammaiselle ja mielenterveyskuntoutujalle. Lisäksi on intervallipaikkoja.Tällä hetkellä asukkaita on 13 eri kunnasta tai kaupungista. Luhatuuli on perustettu entisen kenkätehtaan tiloihin keskelle yhtä Suomen kauneimmista  maalaismaisemista. Saattaa kuulostaa oudolta, että koti on entinen kenkätehdas, mutta kun astuu sisälle avariin ja kodikkaisiin tiloihin, ei ole tehtaasta tietoakaan. Kaunis kirkko on aivan naapurissa ja laajat pellot levittäytyvät joka puolella. Isot terassit rakennuksen kaikin puolin sekä laaja piha-alue tuovat luonnon iholle. Pihassa on kolme lammasta, äiti ja kaksi tytärtä, jotka ovat ovat läsnä asukkaiden elämässä.

Luhatuulessa arki on aktiivista. Sen huomasi heti kun astui ovesta sisään. Ihmiset touhusivat ja liikkuivat. Tuli oikein ahaa-elämys: liikkuminen mahdollistuu kun on tilaa missä liikkua ja sitä Luhatuulessa riittää. Jokaisella on oma huone saniteettitiloineen ja suuren keskussalin lisäksi on monia kodikkaita olotiloja, joissa voi istua ja katsella televisiota tai ikkunoista avautuvaa luontoa. Jokaisella asukkaalla on oma roolinsa, halujensa ja kykyjensä mukaan. Yksi huolehtii lampaiden juottamisesta, toinen kasvimaasta, kolmas astioista. Olisi monella perheenjäsenellä oppimista kuinka kahvikupit siirtyvät pöydästä tiskiin, iloisesti ja ylpeästi. Helmien tekijä oli aktiivinen myyntityössä ja ylpeänä esitteli huoneensa korupajaa.

Luhatuuli ei ole ainoastaan kiinni ympäröivässä luonnossa, vaan sen elämä nivoutuu saumattomasti myös ympäröivään yhteiskuntaan. Tiloissa käy paljon vieraita ja salissa järjestetään perhetilaisuuksia ja erilaisia tapahtumia. Seudun kuorot käyvät esiintymässä ja seurakunta järjestää erilaisia tilaisuuksia. Ruokasali on avoinna kaikille kyläläisille. Karaoke ja bingo ovat suosittuja omia juttuja, samoin elokuvien katselu nykyaikaisten laitteiden välityksellä. Uskomattoman hieno juttu on, että Heiskan perheen poika Mauri, joka työskentelee yrityksessä, on koulutettu tanssija, joka on esiintynyt monissa Tampereen teatterin musikaaleissa. Tänä keväänä vieraillessamme Tukholman Attendo Caressa meille kerrottiin, että tulevaisuudessa hoivakoteihin palkataan hyvin erilaista ja monipuolisempaa henkilökuntaa mihin on totuttu. Ikaalisissa on jo niin tehty! Tanssija työntekijänä hoitokodissa.

Virve, Mauri ja Ari Heiska

Heiskan perhe omistaa paikan, yhdessä toimitusjohtajana toimivan lääkärin Juha Kukkosen kanssa. Kukkonen on seudulla tunnettu työstään myös Hämeenkyrön ja Ikaalisten terveyskeskuksissa ja vastaa myös Luhatuulen lääketieteellisistä asioista. Hän on kerran viikossa paikalla. Ari on isäntä, erityisen ylpeä hän oli Laatujärjestelmän (ISO 9001-2008) mukaisesta toiminnasta sekä turvallisuudesta, jonka yhtenä varmistajana on huippuhieno sprinkleri-systeemi. Myös se, että Arin ja Virven  koti on tien toisella puolella on turvatekijä.

Minulla oli paljon kysymyksiä johtamisesta ja muista vastaavista asioista, mutta olinkin kylässä kodissa, jossa seurusteltiin perheenjäsenten kanssa ja pääsimme sisälle kodin arkeen ja mielenkiintoisiin, ainutlaatuisiin tarinoihin ihmisten elämästä. Ajattelen tässä Eevaa ja tämän seudun historiaa. Pieneen mökkiin Lavajärven kulmille syntyi kymmenkunta lasta, joilla oli erilaisia kehityshäiriöitä. Kun äiti vielä kuoli, lapset jo varhain sijoitettiin maalaistaloihin, joissa he olivat osa perhettä ja "maksoivat" ylöspidon työllä. Eeva, joka nyt on 76-vuotias, on yksi tämän  kovaonnisen perheen lapsista. Hän  on saanut ansaitsemansa vanhuuden  Luhatuulessa. Hän teki elämäntyönsä suurella karjatilalla, tippalypsäjänä ja navettapiikana, hentoon varteen nähden todella raskaassa työssä. En tiedä, oliko Tummeli käytössä, mutta hänen kauniita käsiään ja elegantteja kynsiään huolellisen manikyyrin jäljiltä ei voinut kuin ihastella. Työ ei ole aina pahitteeksi ulkonäölle.

Eevalla oli huoneessaan enkelivitriini ja  pehmoeläimiä, joista erityinen lemmikki oli iso koira. Hän sanoi, että tässä koirassa on se hyvä puoli, ettei se hauku eikä pure. Mieleen jäi myös uskomattoman hieno nukkekoti, yhden asukkaan taidonnäyte. Kaikki esineet ja tavarat ovat oman käden työtä ja itse suunniteltu. Nukkekoti on hänen tapansa ilmaista itseään.

Luhatuulessa asukkaat ovat oman elämänsä sankareita juuri siksi, että he saavat tehdä itselleen luontevaa ja sopivaa "työtä" turvallisessa ja hyväksyvässä ilmapiirissä.Voi mennä Luhalahteen vierailulle, jos haluaa nähdä edellä mainitun tulevaisuuden vision hoitokodista; Luonnonläheisyys, vuorovaikutus ympäröivän yhteiskunnan ja kulttuurin  kanssa, monitaitoinen henkilöstö ja liikunnallisuus.
Johtaminen sosiaali- ja terveysalalla -erikoistumisopintoihin, ryhmään 28 tulee Minna Kankaansivu Luhatuulesta.


Seija Telaranta