Syysterveiset Koskiklinikalta

Kuulumiset Koskiklinikalta tuo Tiina Runne

Mukavaahan tuo oli palata loman jälkeen töihin.  Aurinko oli paistanut pinnan ruskeaksi ja mielen iloiseksi.  Ensin iloitsin siitä, että on paikka johon palata. Toiseksi iloitsin siitä, että haastetta piisaa. Huomasin, että tempauduin salasanan muistiin palauttamisen myötä ja alkuhämmennyksestä selvittyäni nopeasti kehittämistyön äärelle. Maailma oli lomani aikana muuttunut taas yksityisessä terveyspalvelukentässä astetta haasteellisempaan suuntaan.  Työpöydällä odottelivat kysymykset: kuinka Koskiklinikkana hoidamme lain velvoitteet?  Valmiuksien kehittäminen siirryttäessä KanTa-arkistoon (Kansallinen potilastiedon arkisto) on niistä yksi. Aloitamme siitä, mitkä ovat käyttämämme sähköisen tietojärjestelmän auditointivaatimukset, ovatko ne kunnossa ja mitä niiden käytännön toteuttaminen meiltä toimijana vaatii.  Jo siitä syntyy iso projekti. Pitää saattaa itsensä oikean tiedon äärelle ja omaksua iso määrä uutta. Systeemin pystyttämisen toisessa päässä odottavat  henkilöstön ja lääkäreiden kouluttamishaasteet. Asian pitää olla THL:n asettaman kansallisen aikataulun puitteissa valmis elokuussa 2015. Ei kun hommiin. Kun yksityinen sektori saadaan mukaan KanTaan – ollaan saatu yksi iso kansallinen hanke satamaan. Tavoitteena  on potilaan turvallisuuden lisääminen monipuolisesti.

Kesällä on esitelty tuotteita

Uusien tuotteiden kehittämistyö on hauskaa. Kyllähän noita uusia terveyspalvelupalvelutuotteita syntyisi kuin turkin hihasta, mutta toinen juttu on, ostetaanko niitä?  Tuotteen pitää olla  tarpeellinen, edullinen, parempi kuin kilpailijalla ja mieluummin ihan uusi innovaatio. Lisäksi osaamisen pitää olla huippua. Kehitä nyt tätä! Yritystä on ilmassa ja sopivan porukan ja innostavan innovointityön (karmea sana ) tuloksena voidaan niitä saadakin aikaan.  Samalla tapoja, joilla uusia tuotteita luodaan, täsmennetään ja kehitetään työkaluja projektien hallintaan. Koko henkilöstö on tässä mukana ja yhä enenevässä määrin myös asiakkaat. He ovat yrityksen voimavara.

Kesän vehreyttä sisätiloissa

Ihastuneen innostunut olen myös kehityskulusta, jossa sairaanhoitajan työn arvostaminen alkaa elää paremmin myös yksityissektorilla.  Perinteet ovat rasittaneet hoitotyön roolia, mutta vähitellen on näkyvissä hoitotyön itsenäisen aseman vankistuminen. Erikoiskouluttautuneet sairaanhoitajamme ovat asiantuntijoina osoittaneet kyntensä. Esim. haavahoitokäytäntöihin erikoiskoulutetun sairaanhoitajamme osaaminen, organisointikyky, näyttöön perustuvien  hoitokäytäntöjen hallinta ja opettamishalukkuus ovat  vakiinnuttaneet paikkansa lääkärikeskuksessa. Kaikki kysyvät Sirpaa, kun haavahoitotietoa tarvitaan! Asiantuntijasairaanhoitajien yksityisvastaanottokaan ei ole enää juhlapuhetta vaan mahdollista ja toivottavaa.

Kaikille kehittäjänaisille ja miehille innostavaa syksyä Koskiklinikalta!

Tiina Runne, kehittämispäällikkö

 

Tietoa koskiklinikasta

Potilasturvallisuutta asenteella

Kuuntelin  viime viikolla aimo annoksen potilasturvallisuusasiaa valtakunnallisilla Potilasturvallisuuspäivillä Tampere-talossa.  Muistan hyvin ne ajat kun turvallisuuteen liittyviä asioita pidettiin sisään leivottuna taitoina terveydenhuoltoalojen ammatteihin. Asenteella mentiin; ”Kyllähän me nyt lääkitykseen liittyvät hommat hallitaan. Sairaalalaitteiden käyttöönhän saa aina koulutuksen. Leikkaukset tehdään aina todellisten ammattilaisten toimesta.” Näin uskottiin ja virheitä sattui, mutta niistä ei juurikaan puhuttu.

Tiina Runne vierailulla Sophiahemmetissa

Jonain päivänä ryhdyttiin käyttämään terveydenhuollossa termiä potilasturvallisuus. Olisikohan termi kantautunut korviini joskus kymmenisen vuotta sitten. Uuden termin voimin ryhdyttiin muuttamaan turvallisuuskulttuuria. Helppoa tämä työ ei ole ollut, eikä tule olemaan. Jutun juoni piilee siinä, ettei terveydenhuollossa syyllistä haluta paljastaan ja tunnetusti kukaan ei halua potilasturvallisuutta vaarantaa.  Asiasta voidaan onneksi silti keskustella. Hyvä väline lähestyä potilasturvallisuusasioita on Haipro-systeemi. Lähes kaikille terveydenhuollon ammattilaisille tuttu työkalu, jonka avulla voi ilmoittaa anonyymisti potilastyössä tapahtuneen vaara- tai haittatapahtuman. Näitä ilmoituksia keräämällä on päästy kirjaamaan onnahduksia, joita potilastyössä sattuu ja tapahtuu. Samalla kun tietoa karttuu, kehittyy ymmärrys asian tilasta ja havaitaan, että  potilasturvallisuusasioitten eteen voidaan tehdä systemaattista työtä ja parantaa turvallisuutta omalla toiminnalla. Eikä kenenkään tarvitse syyllistyä!

Tänä päivänä suoritellaan passeja ja verkkokursseja aseptiikkaan, lääkehoitoon, turvallisuuteen ja monen muun potilasturvallisuuteen liittyvän asian hallitsemisen todentamiseksi ja tärkeyden korostamiseksi. Lisäksi toimintaa mittaroidaan ja saatujen tulosten perusteella parannetaan toimintaa jatkuen.  Kuulostaa hyvältä kun Potilasturvallisuuspäivillä puhutaan lento- turvallisuudesta, jonka kaikki mieltävät korkean tason toiminnaksi. Tästä maailmasta on otettu käyttöön terveydenhuoltoon esim. tsekkauslistoista, joilla varmistetaan, että kaikki turvallisuusasiat on huomioitu ennen potilaan leikkausta. Ilahduttavaa oli Potilasturvallisuuspäivillä lisäksi se, että potilas tuntuu löytyvät tämänkin ahkeran kehittämistyön keskeltä. Päivillä toimi puheenjohtajana potilasjärjestön edustaja ja ihan oikeaa potilastakin kuunneltiin.

Lyhyessä ajassa on siis tapahtunut tosi paljon potilasturvallisuusasioitten parantamiseksi. Nyt on pelit ja vehkeet luotuina  potilasturvallisuusasioiden parantamiseksi ja asiaa pidetään keskiössä koulutuksen- ja keskustelun avulla. Kuinka kauan tarvitaan asenteitten muokkaamiseen niin, että voidaan alkaa keskustella potilasturvallisuusomastatunnosta? Veikkaan, että johtajille riittää puuhaa.

Kirjoittaja on kehittämispäällikkö Tiina Runne

Laastariklinikka, tulevaisuuden hoitajavastaanotto Koskiklinikalla

Tapasin Telarannan Seijan marraskuisen lounaan merkeissä hyvässä ruokapaikassa, risoton ja lennokkaan rupattelun ryydittämänä. Ollaan Seijan kanssa molemmat enneagrammi 7-tyyppejä, seikkailijoita. Aina kuitenkin puhutaan asiaa ja tällä kertaa uusista tuulista omassa työpaikassani Koskiklinikalla. Olen syksyn ajan ahkeroinut Laastari-Koskiklinikan parissa. Laastariklinikka idea on naapurimaassamme saanut jalansijaa "Minut-kliniken" -nimisenä ja lisäksi se toimii Suomessa muutamassa kaupungissa Laastariklinikkana. Alkuperäisen ajatuksen mukaan klinikka toimii siellä missä ihmiset liikkuvat kuten kauppakeskuksissa. Klinikan ideanikkareina ja perustajina ovat toimineet reippaat ja ennakkoluulottomat helsinkiläiset veljekset.

Laastari -Koskiklinikka avattiin Hervannan toimipisteeseemme lokakuun alusta, josta kuvakin. Klinikkatoiminta sovitettiin lääkärikeskuksen sisällä toimivaksi palveluksi niin, että prosessi on monistettavissa vaivattomasti. Laastariklinikka on uuden tyyppinen, sairaanhoitajavetoinen, mutta lääkäritasoinen vastaanotto. Se toimii ilman ajanvarausta ja kiinteällä hinnalla. Kokeneen sairaanhoitajan pitämää vastaanottotoimintaa ohjaa it-järjestelmä, johon potilaan hoitopolku on rakennettu käypähoito-suositusten mukaisesti. Diagnoosin ja mahdollisen lääkemääräyksen varmistaa päivystävä lääkäri sairaanhoitajan tekemän, potilaan dokumentoidun tutkimuksen, laboratoriotulosten ja esim. korvan tilanteesta otetun digitaalisen kuvan perusteella. Päivystävä lääkäri on Koskiklinikan oma lääkäri. Hän voi kuitenkin olla vaikka Helsingissä tietokoneen ja puhelimen ääressä hoitamassa asiakkaan asiaa. Laastari -Koskiklinikassa hoidetaan tavallisimpia sairauksia kuten flunssaa, aikuisen virtsatietulehdusta, silmätulehdusta ja korvatulehdusta.

Sairaanhoitajille kokemus Laastariklinikan toiminnasta on ollut myönteinen. Sairaanhoitaja-lääkäri -työparityöskentely toimii tässä modernissa muodossa. Vastaanottotyötä tekevät sairaanhoitajat ovat saaneet lääketiedepainotteisen koulutuksen Laastariklinikalla hoidettavista sairauksista ja heidät on perehdytetty it-järjestelmään, joka ohjaa toimintaa. Sairaanhoitajat saavat käyttää omaa ammattitaitoaan monipuolisesti ja kehittää sitä uuden tyyppisessä palvelussa. Kuukauden mittaisen kokemuksen perusteella klinikalle tulleet potilaat on saatu hienosti hoidettua ja he ovat erittäin tyytyväisiä palveluun. Jos potilaan vaivan hoitaminen ei ole ollut mahdollista Laastariklinikan puitteissa, on hänet ohjattu lääkärin vastaanotolle sairaanhoitajan tekemän tutkimuksen jälkeen, ilman veloitusta.

Asiakkaille tämän tyyppinen vastaanottotoiminta on oillut erittäin tervetullut vaihtoehto. Asiakkaita miellyttää sopiva aukioloaika, vastaanotolle pääsy ilman ajanvarausta, kätevä sijainti ja edullinen, kiinteä hinnoittelu, vaivattomuus ja nopeus.

Olen jo suunnittelemassa seuraavan klinikan avaamista Jyväskylään ja odotan, että klinikan löytäneiden asiakkaiden joukko kasvaa. Uuden vaiihtoehdon sisäistäminen ja löytäminen saattaa ottaa suomalaisten parissa hiukan aikaa. Lisäksi voi olla, että terveydenhuoltopalvelun hakeminen yksityiseltä sektorilta mielletään kalliiksi. Uskon kuitenkin, että tällä palvelulla voidaan helpottaa laajan joukon arkea; sinä, minä, mummo ja lapset. Tästä tulee tulevaisuuden juttu!

Tiina Runne

Kirjoittaja on kehittämispäällikkö Tiina Runne, Koskiklinikka

On lähtökaffet juotu..

.. ja päivä oli työpäivä!

työkaverit

Aamulla siis juotiin työporukalla lähtökahvit, yksi vaihe jäi taakse ja uusi alkoi saman tien.Mukavat muistot jäivät TAMKista ja hyvä on niillä eväillä mennä eteenpäin. Oli nostalgiaakin, sillä mukana oli opettajakoulutukseni aikainen opettajani Annukka Häkämies, joka muisteli aikaa kun olin hänen oppilaansa. Siitä tämä lippu ja "koira". Ne muistuttavat ikimuistoisesta ajasta, jolloin Tiina Runnen kanssa otettiin koirat mukaan koulupäivän ajaksi ja kytkettiin ne koulun lipputankoon odottelemaan kiireisiä emäntiään.Hauskoja muistoja kaikki! Kiitti mahtavat työkaverit ja eri yksikköön siirtynyt Outi Wallin. Hänen kanssaan muisteltiin Tukholman reissuja. Ja sitä epävirrallista ohjelmaa, johon kuului kunnon samppanja ja vaatekassi Massimo Duttilta.
Hyvät lukijani, juttu jatkuu jo jonkin aikaa toimineella kanavalla puhutaanjohtamisesta. Siellä voit lukea vierailusta Parkanoon, jossa  kollegani Mervi Lepistön kanssa tapasin entiset johtajakurssilaiset Mirja Ahoniemen ja Salla Kallioniemen. Upeat naisjohtajat, joilla on valtaa ja vastuuta viedä parkanolaisten hyvinvointia eteenpäin.

Mervi Lepistö, Mirja Ahoniemi ja Salla Kallioniemi

 Terveisin Seija Telaranta

Yksityistä näkökulmaa yksityisestä terveydenhuollosta

Seija Telaranta soitti minulle sateisena syyskuun aamuna ja kajautti railakkaaseen tyyliinsä, oletkos jo herännyt? Seija oli saanut idean pyytää blogikirjoitusta minulta ajankohtaisesta keskustelusta, jota viime päivinä on käyty tiedotusvälineissä. Sanomalehdet ja verkkojulkaisut ovat kirjoittaneet yksityisen terveydenhuollon asemasta ja keskustelu huipentui tiedonantoihin ulkomaisessa omistuksessa olevien terveyspalveluyritysten taidoista kikkailla verotuksella. Itse työskentelen kehittämispäällikkönä yksityisellä sektorilla ja olen tästä mahdollisuudestani oikeasti melko ylpeä. Ajattelin Seijan kysymyksen jälkeen, että joskus on todellakin terveellistä pohtia omaa paikkaansa terveydenhuollon moniarvoisessa, monikulttuurisessa ja monimutkaisessa maailmassa. Siksi lupasinkin  kertoa ajatuksistani terveydenhuollon johtajaopiskelijoille ja muille kiinnostuneille.

Tiina Runne

Perusajatus terveydenhuollon tehtävästä on tuottaa ihmisille lisää terveyttä, hoitaa sairauksia ja lievittää kärsimyksiä. Näihin ajatuksiin on kaikkien kansalaisten helppo yhtyä ja näiden arvojen mukaan on mukava tehdä työtä terveydenhuollon parissa. Näin ainakin ajattelen. Sitten kun toimintaan mukaan tulevat taloudelliset arvot, voivat eettiset perusarvot jäädä taka-alalle. Tuntuu, että kaukana ovat pienen ihmisen tarpeet kun niiden rinnalla ryhdytään keskustelemaan yritysmaailman tavoitteista, tuloksen tekemisestä, kilpailusta ja voiton maksimoinnista.  Taloudellisen kilpailun vimma on tullut terveydenhuollon piiriin jäädäkseen.

Monet meistä kokevat, että terveydenhuoltopalvelut ovat kansalaisille lähes ilmaisia. Suomalaisia on hemmoteltu loistavilla terveydenhuollon palveluilla, joista olemme tottuneet maksamaan välillisesti, verovaroin. Kuka maksaa, kuinka paljon maksaa ja maksaako riittävästi, on tästäkin syystä tärkeä kysymys. Varsinkin nyt kun yhteiskunnan voimavarat eivät riitä kaikkeen, on ihan selkeää, että palveluiden tuottamisen mallia joudutaan pohtimaan vaihtoehtoisista näkökulmista.

Ado osaa kotona vaatia parasta palvelua

Yksityiseltä sektorilta saadaan lisää voimavaroja tuottamaan terveyspalveluita julkisen sektorin rinnalla. Mielestäni keskustelu: julkinen, yksityinen - hyvä vai huono, voitaisiin jo unohtaa. Meille kaikille vaikea kysymys on se, kenen kukkarolla joutuu käymään saadaksen palvelua. Tuotetaan palvelu siellä tai täällä, on se jonkun maksettava joko riihikuivalla tai palveluseteleillä, vakuutuksen turvin tai ehkä lainarahalla. Rahoitusmalleja on useita ja niitä tulee todennäköisesti vielä lisää. Mistä tätä terveyspalvelua sitten ostaa, jää poliittisten tahojen tai kansalaisten itsensä päätettäväksi. Yksityisiä terveyspalvelun tarjoajia alkaa Suomessa olla ihan kiitettävästi ja laatu on korkeaa tasoa. Lääkärin apua tarvitsevat ihmiset ovat onneksi kiinnostuneita terveysalan yritysten taustoista, toiminnan eettisyydestä, palvelun laadusta ja henkilöstön osaamisesta. Kotimaisuus on lisäksi tärkeää monille meistä.

Suomalaisessa omistuksessa olevan yksityisen terveyspalveluyrityksen työntekijän  on helppoa katsoa potilasta silmiin. Koen tärkeäksi tehtäväkseni olla kehittämässä terveyspalveluita 45-vuotta vanhassa yrityksessä, jossa eettinen ajattelu on turvallisella pohjalla. Yrityksen omistavat lääkärit, jotka työskentelevät aktiivisesti yksityisinä ammatinharjoittajina. He tarjoavat huippu-osaamisensa potilaiden käyttöön ja maksavat veronsa kotimaahan. Henkilöstö täydentää omalla panoksellaan tätä osaamista ja mitä paremmin yrityksellä menee sitä paremmat fasiliteetit on mahdollista valjastaa hoidon laatua täydentämään. Hienoa on tavoitella päämäärää olla paras terveyspalveluiden tuottaja Pirkanmaalla. Eikä kukaan ole pahoillaan, kun haluamme tuottaa ylivertaista asiakaskokemusta, joka myös näkyy toiminnassa. Avoimella ja läpinäkyvällä toiminnalla, rehdillä kilpailulla sekä selkeillä palvelulupauksilla teemme palveluiden käyttäjille mahdolliseksi arvioida missä onnistumme. Kaikkea emme voi tarjota, mutta toivon ja uskon, että onnistumme täyttämään yrityksenä oman paikkamme terveydenhuollon kentässä kunniakkaasti. Terveydenhuollon perusarvojen kunnioittamisen idea on lisäksi sisään rakennettu meille kaikille terveydenhuollon ammattilaisille jo koulutuksen aikana ja se näkyy arkipäivän potilastyössä. Tahto tuottaa eettisesti korkeatasoista ja laadukasta hoitoa takaa asiakkaalle sen tärkeimmän arvon. Näissä talkoissa haluan ehdottomasti olla mukana.

Tiina Runne, kehittämispäällikkö, Koskiklinikka






Tietoa Koskiklinikasta tästä linkistä: http://www.koskiklinikka.fi/tietoa_koskiklinikasta
Lue myös artikkeli Koskiklinikan ajanvarauksesta: http://tamk-johtaminen.blogspot.fi/2012/01/koskiklinikan-oma-ajanvaraus-auttaa.html 

Ps. Olemme Tiina Runnen kanssa kurssikavereita sairaanhoidon opettajakoulutuksesta silloisesta Tampereen terveydenhuolto-oppilaitoksesta. Mitä enemmän vettä virtaa Tammerkoskessa, sitä hauskemmalta opiskelu-aika muistuu mieleen. Kollegamme Annukka Häkämies, joka oli opettajamme, muistaa aina, kuinka me kytkimme koiramme lipputankoon tuntien ajaksi. Opiskelu oli meistä aina hauskaa, joskus vähän liiankin... Ja mikä rikkaus se on ollut kaikki nämä vuodet, että meillä on ollut tämä yhteinen ponnistus opettajiksi. Olen aina voinut pyytää ilman isompia puheita Tiinaa luennoitsijaksi, kirjoittajaksi julkaisuun, ottamaan vastaan opiskelijoita, kertomaan omasta työstään opiskelijoille ja uskomatonta, että hänen tyttärensä avusti nyt minua Tukholman kontakteissa. Kurssikaveri on ihmisen paras ystävä!
Seija Telaranta