Sairaanhoitopiirissä eletään kuin Via Venetolla

Mikäli päivän Aamulehdessä olevaa työsuojeluvaltuutettujen kirjoitusta "Sairaanhoitopiirissä huono johtamiskulttuuri" on uskominen, elämä on Taysissa  jymähtänyt harmaaseen menneisyyteen, missä mikään ei ole liikkunut pitkään aikaan. Ihan tuli mieleen Via Veneto tammikuun loppupuolella kun  kuuluisassa Harry's Barissa olivat jääneet joulukoristeet päälle, vaikka kevät teki tuloaan. Kaukana oli aika, jolloin Via Veneto oli esikuva muodin, kauneuden ja taiteiden maailmassa. Dolce Vita houkutteli ihmisiä kaikkialta maailmasta. Niin kait Tayskin joskus, oli edelläkävijä.

"Johtamisen arkipäiväisiä keinoja ovat tietojen salaaminen, asiakirjojen vääristely ja panttaaminen, epäkohtiin puuttuvan henkilöstön vaientaminen ja painostaminen." Lainaus on kamalaa luettavaa valtakunnan mediassa, varsinkin, kun työsuojeluvaltuutetut ovat tulleet esiin omilla nimillään. He ovat kirjoituksessaan myös osoittaneet, missä mätäpesäkkeet ovat. Ne ovat ylimmässä johdossa. Kirjoituksessa viitattiin myös huonon johtamisen vaikutuksiin. Henkilöstö ei jaksa eikä välitä. Huono johtaminen näkyy asiakkaille epämiellyttävinä asiakaskokemuksina. Ikävintä on, jos johto seuraavaksi tulee yhtenä rintamana puolustamaan itseään. Ei niin pientä pilaa, jossa ei ole totta toinen puoli. Jos puoletkin siis on totta, oikea johtopäätös on, että henkilöt vaihdetaan ja etsitään uudet tekijät ja poistuville kunniallinen siirtyminen toisiin tehtäviin, ei johtajiksi.
Yhdessä rintamassa

En kilauttanut kavereille, vaan hain taas Peter Druckerin klassikon "Voittoa tavoittelemattoman organisaation johtaminen". Drucker nostaa kirjassa esiin sen, että juuri näissä julkisissa organisaatioissa, joissa käytetään verorahoja, erityisen tärkeätä on etiikka, moraali, arvot, ja läpinäkyvyys. Firmoissahan pääsääntöisesti kasvatetaan tai hukataan omia rahoja.
Jokaisella johtajalla on aikansa. Kaikki ovat varmaan olleet hyviä joskus, mutta jotkut ovat jääneet Via Venetolle, loistonsa raunioille. Seurauksista on tämäkin artikkeli noussut.

Johtajan peruspätevyyksiin kuuluu halukkuus, kyky ja itsekuri kuunnella. Toiseksi Drucker  nostaa esiin halukkuuden kommunikoida, olla näkyvä henkilöstönsä keskuudessa. Tekosyyt ja verukkeet ovat heikon johtajan keinoja. Jos asiat eivät etene, on myönnettävä epäonnistuminen ja haettava uusi suunta. Johtajan tulee aina pitää tehtävää tärkeämpänä kuin itseään ja ymmärtää, että hän on aina ikäänkuin koeajalla, henkilöstöltään valtuudet ja arvostuksensa hankkien kerta toisensa jälkeen.
Hyvä kysymys tässä Taysin tilanteessa on, missä on johtajien jatkuva arviointi, palautteiden ottaminen, tiedottaminen ja toimenpiteisiin ryhtyminen, mentorit, tutorit ja työterveys?
HALOO! Seija Telaranta

Anna Peter Druckerin selvittää...

Johtajat ovat lomalla ladanneet akkuja, rentoutuneet, laajentaneet näkökulmiaan ja lukeneet kuka mitäkin. Kesä on ollutkin oikea innokkaan lukijan toiveuni, sillä milloinkaan ei lukeminen tunnu niin mukavalta kuin kesällä, vapaana ja sateen ropistessa. Nyt onkin aika panna palikat järjestykseen, selvittää ajatuksensa ja ryhtyä johtamaan henkilöstöä varmalla kädellä.

Kun on pää täynnä uusia ajatuksia, mikään ei korvaa sitä, että joku osaa sanoa asiat selkeästi ja yksinkertaistaisesti. Taito yksinkertaistaa on yksi tärkeimmistä johtajankin ominaisuuksista. Jos kaipaat selkeyttä, tartu vuonna 2005 kuolleen Peter Druckerin tuotantoon ja nauti. Asian voisi myös ilmaista niin, että älä tuhlaa aikaasi turhiin tuttaviin, kun on helmiä saatavana. Hänen viimeisimpiä tuotoksiaan on ohessa oleva kirja, "Voittoa tavoittelemattoman organisaation johtaminen", mikä on myös suomenkielisenä saatavissa.
Kirjan nimi ei ole mikään houkuttava, mutta kun teoksen  käteensä ottaa, aina menee eteenpäin. Kirjaa voi selailla aika ajoin ja aina jokin asia aukenee. Voittoa tavoittelematon organisaatio on sellainen, jonka tavoite ei ole tuottaa voittoa, kuten yrityksen, vaan tuottaa palveluja, joista ihmiset hyötyvät. Sosiaali- ja terveysala, koulutus, kulttuuri- ja virkistystoiminta, ympäristön hoito ja uskonto ovat näitä voittoa tavoittelemattomia toimintoja, kuten kolmannen sektorin palvelutkin. Esimerkkeinä Suomessa SPR, Mannerheimin lastensuojeluliitto ja Marttaliitto. Tarkoitus on muuttaa yksilöitä ja yhteiskuntaa. Tavoitteena on muutos ihmisen käyttäytymisessä, tiedoissa ja asenteissa. Tuloksena on muuttunut ihmiselämä, joka on liikahtanut oikeaan suuntaan.

Peter Drucker

Jokaisen potilaan/asiakkaan tulisi joka päivä/käyntikerta mennä pieni askel eteenpäin siihen suuntaan, minkä hän on itselleen asettanut, yhteistyössä asiantuntijoiden kanssa. Minusta tämä on  päämäärä, joka on helppo opettaa myös henkilöstölle ja kirkastaa tehtävä.
Kun ei eletä voitolla vaan katetaan kustannukset, täytyy olla jokin stimuloiva tekijä. Voittoa tavoittelemattomassa organisaatiossa se on tehtävä, missio, joka kantaa ja vie eteenpäin. Kun on tarkoitus auttaa heikommassa asemassa olevaa ihmistä, ja näin tapahtuu, se palkitsee ja kannustaa. Arvot ja eettiset periaatteet ovat arkikäytössä, sillä niiden mukaan eletään ja toimitaan. Työntekijät voimaantuvat juuri siitä, että he pystyvät edesauttamaan hyvän toteutumista.Johtajan tehtävänä on sekä tavoitteen että tuloksen kirkastaminen. Hän myös varmistaa, että henkilöstössä kaikki näkevät, kuulevat ja kokevat tehtävän selkeästi.

Drucker korostaa talouden merkitystä, erityisesti voittoa tavoittelemattomissa organisaatioissa. Vastuu on todella suuri, että esim. lahjoitusvaroja ei käytetä väärin vaan siihen tarkoitukseen, mihin ne on annattu eikä tuhlata, sillä silloin raha ei kohdennu oikein. Erityistä huolellisuutta on noudatettava henkilöstön valinnassa, koska jokaisen on sitouduttava tekemään parhaansa päämäärään päästäkseen. Johtajan on itse oltava esimerkkinä, uudistuttava ja osattava käyttää hyödyksi ihmisten vahvuudet. Drucker sanoo, että henkilöstö ja heidän osaamisensa on tunnettava hyvin ja kullekin luotava mahdollisuudet kehittyä.
Tässä siis muutama ohje henkilöstön johtamiseen.
Seija Telaranta