Johtajakurssi 28 on kalkkiviivoilla

Kaksi johtajakoulutusryhmää, Johtaminen sosiaali- ja terveysalalla 28 sekä Kehittämisen ja johtamisen yleamk -ryhmä 11 tekivät  legendaarisen opintomatkan Tukholmaan 8.5. Sitä ennen vietettiin päivä Helsingin satamassa  kehittämistehtävien seminaarissa. Illan jo hämärtyessä oli syytä kohottaa malja upeille töille ja tietysti sille, että yhdeksän kuukauden uurastus on ohi ja viikon kuluttua todistus kädessä.

Johtajakurssi 28

Ennen   opintomatkaa esitettiin kaikki työt neljässä aiheiden mukaan rakennetussa sessiossa. Yleamk-ryhmäläiset olivat tiimeittäin etukäteen tutustuneet töihin ja toimivat puheenjohtajina.

Maria Lepola, YLEAMK -ryhmä 11

Maria Lepola johti puhetta ensimmäisessä sessiossa, jonka teemana oli toiminnan johtaminen. Apulaisosastonhoitajan toimenkuva oli tärkeä kehittämistehtävän aihe, sillä sen avulla työyksikön johtamista selkiytetään kaikkia hyödyttävällä tavalla.Muut sessiot olivat strateginen johtaminen, henkilöstöjohtaminen ja esimiestyö.

Kyllikki Pessi, Eija Mattila ja Pia Hannuksela

Jokainen opiskelija sai henkilökohtaisen palautteen ja vastasi esitettyihin kysymyksiin. Vasemmalla oleva Kyllikki oli kehittämistehtävänsä puitteissa projektissa, jonka tarkoituksena oli laatia bonuspalkkausmittaristo Taysin Sydänkeskuksen teho-osastolle. Eija Mattila profiloi Pirkanmaan Hoitokodin perehdyttämistä laatuauditoinnin palautteen perusteella ja Pia Hannuksela terävöitti johtajan hyvän vuorovaikutuksen merkitystä esimiestyössä tekemällä kyselyn henkilökunnalle Muuramen päiväkodissa.
Henkilöstöjohtaminen on hyvin keskeinen osaamisen alue esimiestyössä. Tänä päivänä on usein lähdettävä perusasioista ja selkiytettävä vastuita puolin ja toisin tavoitteena työhyvinvointi.

Minna Kankaansivu Luhatuulesta

Työhyvinvointia sivusi myös Minna Riekkolan ja kuvassa olevan Minna Riekkolan kehittämistehtävä.

Terhikki Ahonen

Terhikin aihe oli myös tärkeä. Hän laati esittelydiasarjan toimeentulotuesta Tampereen kaupungissa. On todella hienoa, että on laadukas esittely organisaatiosta ja sen toiminnasta, jota myös päivitetään kaiken aikaa. Siitä on hyötyä perehdytyksessä, opetuksessa, vierailujen järjestämisessä ja organisaation imagon kohotuksessa. Sen me koimme seuraavana päivänä Tukholmassa, Karoliinisessa sairaalassa, Sophiahemmetin korkeakoulussa sekä Stadsmissionin toimipisteissä.
Seija Telaranta

Kontaktipintoja

Johtamisessa ja lähiesimiestehtävissä on tärkeää olla verkostoitunut. Tämä työ on jatkuvaa uusien kontaktien luomista – ihan siinä työn omassa arjessa. Tärkeää on kuitenkin lähteä ulos, katsella mitä ja miten muualla tehdään. Nämä ”uloslähdöt” voivat olla virallisia vierailuja toisissa yksiköissä mutta nämä voivat olla myös vapaamuotoisia ”tyttöjen iltoja”, joissa jaetaan, annetaan ja saadaan.

Erittäin tärkeänä pidän esimiesten kykyä ja ennen kaikkea halua luoda kontakteja työyksikkönsä ja kotikuntansa poliittisiin päätöksentekijöihin. Tavallisena työpäivänä saattaa hämärtyä se tosiasia, että nämä päätöksentekijät linjaavat hoitotyönkin arkea.

Juuri tällä hetkellä, keskellä kaunista syksyä, kunnissa tehdään ensivuoden talousarviota. Ensin tuohon virkamiesten tekemään talousarvioehdotukseen sanoo sanansa ja antaa ehdotuksensa kyseisen palvelukeskuksen lautakunta, sitten kaupungin talousjohtaja ja kaupunginjohtaja. Heiltä tuo talousarvioehdotus jatkaa matkaansa hallituksen käsittelyyn ja lopulta joulukuun alussa sen lyö lukkoon kaupunginvaltuusto.
Päätöksiä siis ovat tekemässä ihan tavalliset kuntalaiset, joilta ainakin jossain määrin saattaa puuttuu tieto siitä arjesta missä työtä tehdään. Tässä on se kohta miksi kannattaa olla yhteydessä, luoda kontaktipintoja ja kumppanuuksia kunnan poliittisiin päätöksentekijöihin. Yksikään kuntapoliitikko ei voi tietää kaikkea ja jokaisella pitää olla into ja halu kuulla lisää asioista, joista tekee päätöksiä.

Surullisin esimerkki on se, että ei tiedä mistä on päättänyt ja mihin sillä on vaikutusta. Lautakunnan, hallituksen ja valtuuston jäsenen on helpompi olla esityksistä erimieltä kun on faktaa mihin kantansa perustaa. Tätä faktaa ovat parhaalla mahdollisella tavalla antamassa hoitotyön näkökulmasta hoitotyönjohtajat – me. Sama pätee sinne hoitotyön arkeen, yksikössä ihmetellään miksi jokin päätös on tehty ja miten sen vaikutus voi olla jopa negatiivinen. Aktiivinen johtaja saa ensikäden tietoa päätösten taustoista ja voi sitä jakaa omassa työyksikössään.

Rohkaisenkin jokaista johtajaa ottamaan yhteyttä kuntansa tai työpaikkansa kunnan luottamushenkilöihin. Tietoa arjen todellisuudesta kaivataan kovasti joka sektorilta.

Kirjoittaja on Arja Laitinen, Johtajakoulutuksen TAMKissa (johtaminen sosiaali- ja terveysalalla) käynyt apulaisosastonhoitaja, kaupunginvaltuutettu ja kaupunginhallituksen jäsen Nokialta.