Naisjohtajille on tilaus

Raportin kansilehti

Kun sekä naisten että miesten tiedot ja taidot otetaan organisaatioissa ja yhteiskunnassa yhtäläisesti käyttöön, sen paremmin menee kaikilla. Sen osoittavat tilastot, jotka on koottu kaikkialta maailmasta  ILO:n eli International Labour Organization toimesta.Ylläoleva raportti on julkaistu viikko sitten ja sen löydät oheisesta linkistä:
ILO:n tutkimus
Talouden kasvulle ja kehitykselle kaikilla yhteiskunnan tasoilla ja yrityselämässä on merkityksellistä, että naiset ovat mukana tasavertaisesti. He johtavat yrityksiä ja ovat merkittävässä roolissa myös ostajina ja kuluttajina, tekevät perheiden hankintapäätökset. Usein tämä rooli unohtuu kun asioita katsotaan vain tiedon ja teknologian näkökulmista. Edelliseen tutkimukseen verrattuna naiset ovat ottaneet tasavertaisesti haltuunsa keskitason (middle management) johtajien paikkoja, mutta ylimmällä johtamisen tasolla ei naisia vieläkään juuri näy, muutamia poikkeuksia lukuunottamatta. Tässäkin blogissa on kerrottu suomalaistaustaisesta insinööri Mary Barrasta, joka johtaa General Motorsia. Hän on harvinainen ilmiö siinäkin mielessä, että hän on insinööri. Tämän ILO:n tutkimuksen mukaan tekninen ala ja it-ala ovat niitä, joilla naiset ovat ylimmällä huipulla harvemmin. Pankkiirien huippua edustaa Fortune Magazinen maailman yhdeksänneksi vaikutusvaltaisimmista johtajista valittu Annika Falkengren, Skandinaviska Enskilda Bankenin johtaja Ruotsissa.

Ylimmässä kerroksessa ei naisia näy

40% maailman kaikista työpaikoista on naisten hallussa, kolmasosa liiketoiminnasta. Merkittävä ero naisten ja miesten välillä on siinä, että mitä isompi organisaatio on, sitä varmemmin sen ylin johtaja ja johtoryhmä on miesten. Pienet yritykset ovat naisten heiniä. Vain kolmessa maassa; Suomessa, Ruotsissa ja Norjassa on yli 20 prosenttia johtoryhmien jäsenistä naisia. Tilastoja on tässä tutkimuksessa kattavasti kaikista maanosista. Muuten Suomi ei erityisemmin loista näissä asioissa, joskaan ei mikään hännänhuippukaan ole.

Viimeiset neljä vuosikymmentä ovat olleet koulutuksen nousun vuosikymmenet kaikkialla maailmassa. Naiset ovat saaneet siitä hyvän siivun ja hyötyneet. Heidän elintasonsa on noussut samassa tahdissa kun koulutuksen taso on noussut. Mielenkiintoista on, että vaikka naiset ovat suorittaneet tohtoritasoisia opintoja, heitä ei samassa suhteessa näy tutkimus-alalla. Eniten naisia on tutkimustyössä Latinalaisessa Amerikassa ja Karibian alueella. Huipulla julkisissa viroissa vuonna 2014 oli nainen 21maassa. Yksitoista presidenttiä ja yhdeksän pääministeriä. Pääministereistä lähinnä meitä ovat Tanskan ja Norjan naispääministerit sekä Liettuan presidentti ja Saksan liittokansleri.

Naisen turva on hyvä matikkapää

Poliisien organisaatioissa on  ylin johtaja aina nainen. Siis jos katsoo ruotsalaisia tai tanskalaisia dekkarisarjoja. Heidät on useimmiten kuvattu sellaisiksi, jotka eivät kenttätyötä ymmärrä vaan jarruttavat reipasta menoa ja aiheuttavat hankaluuksia työntekijöilleen. Tätä ei kyllä kerrottu ILO:n tutkimuksessa!
Raportin lopussa on kattava lista niistä asioista, joiden avulla naisten johtajan uria ja pääsyä korkeimmalle tasolle organisaatioiden johdossa voidaan edistää. Yksi asia monien muiden joukossa on, että naiset tarvitsevat esikuvia. He tarvitsevat tarinoita naisista, jotka ovat onnistuneet pääsemään huipulle ja siitä, että nainen voi selvitä haastavista johtajan töistä siinä missä mieskin. Siitä huolimatta, että nainen edelleen mielletään perhe-elämästä eniten vastuussa olevaksi. Tarvitaan myös tarinoita menestyvistä yrityksistä, joita johtavat naiset ja informaatiota koulutusohjelmista, jotka valmistavat naisia yritysten huipulle. Naisjohtajien kannattaa verkostoitua ja tukea toisiaan. Heidän tulee ammattiliitoissa edistää joustavan työajan käyttöönottoa ja kodinhoitoa helpottavia ratkaisuja.
Onnistuakseen johtajana naista helpottaa merkittävästi, jos hän onnistuu löytämään lastensa isäksi oikeanlaisen miehen, sellaisen, joka ottaa vastuuta kodista ja lapsista tasavertaisesti. Edelleen Annika Falkengrenia lainaten sopivan miehen löytäminen ei  ole helppoa johtajanaiselle, sillä vaikka kodista ja lapsista huolehtiva aviomies on tavoite, kysymys kuuluu, että mitä nainen tekee miehellä, joka päivät pitkät imuroi ja hoitaa huushollia!

Lue raportti, se on mielenkiintoinen.
Eteenpäin mennään! Terkuin Seija Telaranta

Oikea työpaikka, oikea esimies ja oikea tyyppi mieheksi, sanoo Annika Falkengren

49-vuotias ruotsalainen Annika Falkengren, Skandinaviska Enskilda Bankenin (SEB) johtaja loistaa talouslehtien listojen kärkipaikoilla arvioitaessa maailman vaikutusvaltaisimpia johtajia. Fortune Magazinen listalla hän oli viime vuonna yhdeksäs, 2011 kymmenes ja 2010 kahdeksas. Timessa March 17/2014 hän on 50 vaikutusvaltaisimman naisten listassa sijalla 23, ainoa pohjoismaalainen.

Annika Falkengrenin kuva on wikipediasta

Annika Falkengren on SEB:n kasvatti ja työskenneltyään Tukholman yliopistossa suoritetun taloustieteen tutkinnon jälkeen lähes 18 vuotta pankissa, hänestä tuli pääjohtaja. Omaa uraansa tarkastellessaan hän mainitsee, että ulkonäkö oli suurin este. "Du är så liten, så liten".  Pituudelleen kun ei voi mitään, Annika päätti, että hän suuntaa toimintansa asioihin, jotka huomataan ja pituus unohtuu. Hänen mielestään tulosvastuun ottaminen ja tuloksen tekeminen on se, mikä puhuu objektiivista kieltään työntekijän ammattitaidosta. Hänelle suurta tyydytystä tuotti se, kun hän päivän päätteeksi katseli saldoaan, paljonko hän oli kasvattanut asiakkaidensa ja pankkinsa tiliä.

Uraa veivät eteenpäin myös hyvät esimiehet, jotka luottivat, sparrasivat ja antoivat haasteita.
Skandinaviska Enskilda Banken on wallenbergilaista imperiumia alkuperältään, sen on jo vuonna 1856 perustanut Andrè Oscar Wallenberg ja yhdistyttyään vuonna 1972 Skandinaviska Bankenin kanssa, siitä tuli SEB. Annika arvostaa työpaikkaansa, sen perinteikästä menneisyyttä ja arvoja sekä sitä, että menneisyyteen ei ole jääty, vaan koko ajan ollaan ajassa mukana ja otetaan vastaan haasteet pää pystyssä.

Annika Falkengrenin mielestä naisjohtajien ongelma on heikko itsetunto. Naiset eivät nosta itseään esiin, vaan luulevat, että kyllä hyvä työ huomataan. Edetäkseen tarvitaan myös oman profiilin kohotusta kuten miehet tekevät. Kun ura on parhaassa vauhdissa 30-40 -vuotiailla, naisilla siihen saumaan tulee äitiys. Monet kokevat uran, perheen ja pienten lasten hoidon liian vaativaksi yhdistelmäksi. Annika Falkengrenin mielestä perheen ja uran hyvä harmonia on järjestelykysymys.

Aada Ruut, 8 kk

SEBissa satsataan tukemaan naisia, jotka ovat saaneet lapsia. He saavat kuukausittain pankin järjestämää kotiapua 10 tuntia, vuoden äitiysvapaan 90% palkalla ja mahdollisuuden myös työskennellä kotoa käsin. Joustavuus on avainsana! Annika itse sai tyttären viitisen  vuotta sitten. Ymmärtäväisen aviomiehen, kotiavun ja lastenhoitajan avulla kaikki toimii hyvin. Olennaista johtajanaiselle on löytää oikeanlainen mies. Se ei Annikan mielestä ole helppoa, sillä ei kai kukaan menestyvä nainen halua kotiinsa miestä, jonka aika kuluu imuroidessa ja ruokaa laittaessa.
Aftonbladetissa vuosi sitten Annika Falkengrenin kerrottiin elävän hulppeata luksuselämää samoin kuin kolmen muun miespuolisen vastaavan johtajan. Erona oli, että Annikan aviomies ei ole "lyxhustru" noin 100 000 euron vuosituloillaan. Avioehtokin on olemassa.  Sen  mukaan mahdollisessa erossa aviomies Ulf ei saa muuta kuin puolet vapaa-ajan asunnosta Skånessa. Vastaavasti kahden naisen avioliitossa, Eva Dahlgrenin ja Efva Attlingin, kumpikin saa avioliiton ajalta kaikki tulot ja hankitun omaisuuden puoliksi.
Naisjohtajista lukeminen on hauskaa ja ajatuksia herättävää. Vaikkei olisi muuta johdettavaa kuin itsensä.
Terkuin Seija Telaranta