Yksityistä näkökulmaa yksityisestä terveydenhuollosta

Seija Telaranta soitti minulle sateisena syyskuun aamuna ja kajautti railakkaaseen tyyliinsä, oletkos jo herännyt? Seija oli saanut idean pyytää blogikirjoitusta minulta ajankohtaisesta keskustelusta, jota viime päivinä on käyty tiedotusvälineissä. Sanomalehdet ja verkkojulkaisut ovat kirjoittaneet yksityisen terveydenhuollon asemasta ja keskustelu huipentui tiedonantoihin ulkomaisessa omistuksessa olevien terveyspalveluyritysten taidoista kikkailla verotuksella. Itse työskentelen kehittämispäällikkönä yksityisellä sektorilla ja olen tästä mahdollisuudestani oikeasti melko ylpeä. Ajattelin Seijan kysymyksen jälkeen, että joskus on todellakin terveellistä pohtia omaa paikkaansa terveydenhuollon moniarvoisessa, monikulttuurisessa ja monimutkaisessa maailmassa. Siksi lupasinkin  kertoa ajatuksistani terveydenhuollon johtajaopiskelijoille ja muille kiinnostuneille.

Tiina Runne

Perusajatus terveydenhuollon tehtävästä on tuottaa ihmisille lisää terveyttä, hoitaa sairauksia ja lievittää kärsimyksiä. Näihin ajatuksiin on kaikkien kansalaisten helppo yhtyä ja näiden arvojen mukaan on mukava tehdä työtä terveydenhuollon parissa. Näin ainakin ajattelen. Sitten kun toimintaan mukaan tulevat taloudelliset arvot, voivat eettiset perusarvot jäädä taka-alalle. Tuntuu, että kaukana ovat pienen ihmisen tarpeet kun niiden rinnalla ryhdytään keskustelemaan yritysmaailman tavoitteista, tuloksen tekemisestä, kilpailusta ja voiton maksimoinnista.  Taloudellisen kilpailun vimma on tullut terveydenhuollon piiriin jäädäkseen.

Monet meistä kokevat, että terveydenhuoltopalvelut ovat kansalaisille lähes ilmaisia. Suomalaisia on hemmoteltu loistavilla terveydenhuollon palveluilla, joista olemme tottuneet maksamaan välillisesti, verovaroin. Kuka maksaa, kuinka paljon maksaa ja maksaako riittävästi, on tästäkin syystä tärkeä kysymys. Varsinkin nyt kun yhteiskunnan voimavarat eivät riitä kaikkeen, on ihan selkeää, että palveluiden tuottamisen mallia joudutaan pohtimaan vaihtoehtoisista näkökulmista.

Ado osaa kotona vaatia parasta palvelua

Yksityiseltä sektorilta saadaan lisää voimavaroja tuottamaan terveyspalveluita julkisen sektorin rinnalla. Mielestäni keskustelu: julkinen, yksityinen - hyvä vai huono, voitaisiin jo unohtaa. Meille kaikille vaikea kysymys on se, kenen kukkarolla joutuu käymään saadaksen palvelua. Tuotetaan palvelu siellä tai täällä, on se jonkun maksettava joko riihikuivalla tai palveluseteleillä, vakuutuksen turvin tai ehkä lainarahalla. Rahoitusmalleja on useita ja niitä tulee todennäköisesti vielä lisää. Mistä tätä terveyspalvelua sitten ostaa, jää poliittisten tahojen tai kansalaisten itsensä päätettäväksi. Yksityisiä terveyspalvelun tarjoajia alkaa Suomessa olla ihan kiitettävästi ja laatu on korkeaa tasoa. Lääkärin apua tarvitsevat ihmiset ovat onneksi kiinnostuneita terveysalan yritysten taustoista, toiminnan eettisyydestä, palvelun laadusta ja henkilöstön osaamisesta. Kotimaisuus on lisäksi tärkeää monille meistä.

Suomalaisessa omistuksessa olevan yksityisen terveyspalveluyrityksen työntekijän  on helppoa katsoa potilasta silmiin. Koen tärkeäksi tehtäväkseni olla kehittämässä terveyspalveluita 45-vuotta vanhassa yrityksessä, jossa eettinen ajattelu on turvallisella pohjalla. Yrityksen omistavat lääkärit, jotka työskentelevät aktiivisesti yksityisinä ammatinharjoittajina. He tarjoavat huippu-osaamisensa potilaiden käyttöön ja maksavat veronsa kotimaahan. Henkilöstö täydentää omalla panoksellaan tätä osaamista ja mitä paremmin yrityksellä menee sitä paremmat fasiliteetit on mahdollista valjastaa hoidon laatua täydentämään. Hienoa on tavoitella päämäärää olla paras terveyspalveluiden tuottaja Pirkanmaalla. Eikä kukaan ole pahoillaan, kun haluamme tuottaa ylivertaista asiakaskokemusta, joka myös näkyy toiminnassa. Avoimella ja läpinäkyvällä toiminnalla, rehdillä kilpailulla sekä selkeillä palvelulupauksilla teemme palveluiden käyttäjille mahdolliseksi arvioida missä onnistumme. Kaikkea emme voi tarjota, mutta toivon ja uskon, että onnistumme täyttämään yrityksenä oman paikkamme terveydenhuollon kentässä kunniakkaasti. Terveydenhuollon perusarvojen kunnioittamisen idea on lisäksi sisään rakennettu meille kaikille terveydenhuollon ammattilaisille jo koulutuksen aikana ja se näkyy arkipäivän potilastyössä. Tahto tuottaa eettisesti korkeatasoista ja laadukasta hoitoa takaa asiakkaalle sen tärkeimmän arvon. Näissä talkoissa haluan ehdottomasti olla mukana.

Tiina Runne, kehittämispäällikkö, Koskiklinikka






Tietoa Koskiklinikasta tästä linkistä: http://www.koskiklinikka.fi/tietoa_koskiklinikasta
Lue myös artikkeli Koskiklinikan ajanvarauksesta: http://tamk-johtaminen.blogspot.fi/2012/01/koskiklinikan-oma-ajanvaraus-auttaa.html 

Ps. Olemme Tiina Runnen kanssa kurssikavereita sairaanhoidon opettajakoulutuksesta silloisesta Tampereen terveydenhuolto-oppilaitoksesta. Mitä enemmän vettä virtaa Tammerkoskessa, sitä hauskemmalta opiskelu-aika muistuu mieleen. Kollegamme Annukka Häkämies, joka oli opettajamme, muistaa aina, kuinka me kytkimme koiramme lipputankoon tuntien ajaksi. Opiskelu oli meistä aina hauskaa, joskus vähän liiankin... Ja mikä rikkaus se on ollut kaikki nämä vuodet, että meillä on ollut tämä yhteinen ponnistus opettajiksi. Olen aina voinut pyytää ilman isompia puheita Tiinaa luennoitsijaksi, kirjoittajaksi julkaisuun, ottamaan vastaan opiskelijoita, kertomaan omasta työstään opiskelijoille ja uskomatonta, että hänen tyttärensä avusti nyt minua Tukholman kontakteissa. Kurssikaveri on ihmisen paras ystävä!
Seija Telaranta

Auttaisiko toiseen tutustuminen työyhteisön kehittymisessä?

Mervi Lepistö

TAMKin johtamiskoulutuksessa ollaan ajan hermolla enneagrammia opetettaessa. HBR julkaisi viimekuussa artikkelin enneagrammin soveltamisesta käytäntöön. Kirjoittaja Tony Schwartz, kokenut enneagrammisti, tuo esiin näkökulman, jossa työyhteisön ilmapiiriä vapautettiin tutustuttamalla työkavereita paremmin toisiinsa enneagrammin avulla.

Monissa työyhteisöissä ennakko-odotuksena on, että jätämme tunne-elämämme työpaikan parkkipaikalle, otamme ovella työilmeen ja pidämme tavoitteet kirkkaana mielessämme sekä ammattitaidon korkealla. Totuus lienee kuitenkin se, että jos tuot itsestäsi paikalle vain osan, nujerrat päivän aikana loputkin tavoitetellut asiat. Mitä suuremmassa tunnekuormassa olet, sitä vähemmän voit keskittyä työhösi, jolloin tuottavuuskin on tipotiessään. Tämä heijastuu myös tekemääsi asiakaspalveluun. Mikäli et voi käsitellä vahvoja tunteita työpaikalla, ne tulehduttavat ympäristöäsi ja useimmiten näyttäytyvät passiivis-aggressiivisina toimintoina. Ajan saatossa ne syövät sekä sinun, tiimisi että yrityksen energiaa ja johtavat lopulta heikompaan lopputulokseen.

Kirjoittajan organisaatiossa lähdettiin rakentamaan parempaa kommunikaatiota, vähäisempää väärinymmärrystä ja positiivisen energian lisäämistä antamalla työntekijöille mahdollisuus puhua itsestään ja heille tärkeästä asiasta, turvallisuuden tunteesta työssä erityisesti suhteessa toisiin  työkavereihin. Työ aloitettiin yhteisellä kehittämispäivällä. Keskustelua ja työskentelyä johdettiin enneagrammin avulla.

Kokemus oli huikaiseva. Ensinnäkin tietoisuus itsestä avasi jo ovia, mutta nähdä toisen turvattomuutta tuottaville alueille toi valtavia ahaa-elämyksiä. Esimerkiksi ykkösille turvallisuutta tuottaa se, että he voivat olla mahdollisimman täydellisiä. Kasit puolestaan haluavat säilyttää kontrollin tekemäänsä ja olla huipulla ja kolmoset kaipaavat menestystä. Kakkosille turvallisuutta tuottaa anteliaisuus ja antaminen. Jokainen tyyppi pyrkii oman perustarpeensa toteuttamiseen ja alkaa kokea turvattomuutta, ellei se tule tyydytetyksi.

Enneagrammin käyttäminen työvälineenä ko. kehittämispäivässä mahdollisti sen, että siinä voitiin käsitellä vaikeitakin asioita ilman syyllistämistä ja arvostelua. Kehittämispäivässä pystyttiin tarkastelemaan myös sokeiden pisteiden (suomalaisessa kirjallisuudessa käytetään myös nimitystä kuolemansynti, joita siis ovat esim. viha, ylpeys, petos, kateus, kitsaus jne.) vaikutusta työhön ja työkavereihin kuten myös jokaisen tyypin vahvuuksia ja lahjoja työyhteisölle. Kehittämispäivä loi yhteisöllisyyttä ja osallistumista sekä edisti toisen erilaisuuden hyväksymistä ja kunnioittamista. Jopa skeptisimmät osallistujat kokivat päivän palkitsevaksi. Päivän "big thing" ei ollutkaan siinä, että saatiin ihmiset puhumaan turvallisuudesta tai turvattomuudesta vaan siinä, että he oppivat tuntemaan itseään paremmin ja kehittämään emotionaalisia taitojaan niin itseään kuin toisiaankin kohtaan. Kasvaminen on vaikeaa - miksemme tekisi sitä yhdessä?

Artikkeli on saanut kommentteja ympäri maailmaa. Tutustu niihin. Huomaat, kuinka laajasti käytössä enneagrammi on niin maantieteellisesti kuin yrityskohtaisestikin. Suomikin tulee teidän kauttanne maailmankartalle. Linkki Harvard Business Reviewin artikkeliin "Seeing Through Your Blind Spots" :
http://blogs.hbr.org/schwartz/2012/08/seeing-through-your-blind-spots.html

Mervi Lepistö

Painonhallinta- ja hyvinvointiohjaaja, Enneagrammiopettaja,
NLP-Practitioner ja Coach

Sh, TtT, ETNT
Weight Control and Wellness-trainer, 

Enneagram Teacher in Narrative Tradition
NLP-Practitioner and Coach

R.N., PhD, ETNT

Kommentti: Mervillä on osaamista mistä ammentaa faktoja opetukseen. Tämän syksyn ajan Mervi on vuorotteluvapaalla. Kollegana olen huomannut, miten paljon elämästä puuttuu työpaikalla kun läheinen ja arvostamani työtoveri ei ole paikalla. Tunnelma on kuin olisin "motherless child" tai laulun sanoin "An englishman in New York". Enneagrammi-tyyppini tavoin levottomana ihmisenä poikkesin vähän väliä Mervin huoneessa hakemassa järkeä. Minulle on myös selvinnyt, että samasta syystä jätän kaikki ovet hieman raolleen, myttyän vaatteeni lattialle, innostun hetkessä ja  rutiini tylsistyttää minut.
Seija Telaranta

 


 

Voitto tuli Teijalle

Tänään meillä TAMKilaislla on taas ilo esitellä voittaja. Johtaminen sosiaali- ja terveysalalla ryhmän 29 opiskelija Teija Sarna on tänä aamuna voittanut Aamu-tv:n koko kesän jatkuneen valokuvauskilpailun.

Teija Sarnan voittokuva

Kisaan on tullut tuhansia otoksia.  Kuukausittain on valittu "kuukauden kuva". Teijan kuva voitti heinäkuussa ja näistä voittajista valittiin finalistit ja tässä on tulos. Heinäkuun  teema oli "Aurinko lataa akkuja". Arvioitsija perustelee valintaa sillä, että tässä Teijan kuvassa on huikea luontonäytelmä, se kuvaa hyvin annettua teemaa ja toteutus on ollut haastava varsinkin valotuksen osalta. Kuva on otettu iltahämärässä.
Upeata kuvaa katsoessa herää monenlaisia ajatuksia.Vesi on hieno elementti ja tässä on illan musteensini. Ja sitten vuorovaikutusta sorsien kanssa, tulivatko ihan ilman "tarjoilua" , uskaltaako niitä olla noin lähellä??
Helppo taas ajatella Stephen R. Coveyn sanomaa, miten tärkeätä johtajalle on vaalia ja kasvattaa itsessään tajua kauneuteen ja esteettisyyteen, nauttia ja tuottaa elämyksiä.
Kiitos Teija Sarna kun tuotit meille iloa kuvallasi. Ja hyvän matkan toivotukset sinulle Pietariin. Joutsenlampi sopii  tähän kokonaisuuteen.
Linkki Aamu-TV:n ohjelmaan : http://yle.fi/uutiset/kesakuvakisan_2012_voittaja_on_selvinnyt/6291348?autoplay=true
Seija Telaranta

Alku aina.......mukavaa!

Luokkakuva

Johtajakurssin 30 opiskelijat ovat aloittaneet opiskelun viime viikolla. Maanantaina oli infopäivä ja torstaina ja perjantaina ahkeroimme johtamisen perusopintojen parissa. 16 tuntia istumista kaksi päivää putkeen kysyy heti  turneekestävyyttä.Siksi onkin hyvä palauttaa mieleen Stephen R. Coveyn ohjeet johtajan työtä tekeville.On oltava hyvässä kunnossa sekä fyysisesti että henkisesti, sielullisesti. Fyysinen kunto ei ole pelkkää juoksemista ja pulssin kohottamista vähintään kolme kertaa viikossa, vaan tulee huomioida myös notkeuden, joustavuuden, rytmin ja kepeyden merkitys. Siksi onkin harrastettava esimerkiksi tanssia. Mukavaa, että meillä TAMKissa kuuluu työhyvinvointiin mahdollisuus latinotanssitunteihin ja kilpatansiin ihan tanssii tähtien kanssa tyyliin.Oman mielenkiintonsa tähän viimemainittuun tuo se, että pitäisi löytää jostain tanssipartneri!  Se onkin Coveyn mainitsemaa sosiaalisuuden ja yhteissöllisyyden lisäämistä elämään.

Mitä perusopinnoissa opittiin? Yhden opiskelijapalautteen mukaan aiheet, kuten organisaatioteoriat, johtamisteoriat, organisaation rakenteet, hallintolaki ja Mintzberg, eivät vaikuttaneet ensi kuulemalta houkuttavilta. Päivät olivat tosi innostavia ja oikein konkreettisesti aukesi se, miten suuri voimavara on oma ryhmä. Kollegat olivat laajalta alueelta maantieteeellisesti, mutta yhtä lailla myös ammatillisesti, joten keskusteluita ei tule puuttumaan.Molempina päivinä punaisena lankana kulki mielessä miten tämä käsiteltävä asia näyttäytyy meidän omassa työpaikassa, miten minun johtajuuteni toimii ja minkälainen johtaja olen. Miten jaksan? Hyvä ohje on, ole oma itsesi, tee työsi, mitään muuta ei tarvita. Johtajakoulutuksessa on se hyvä puoli, että jokainen saa harjoitusta esiintymiseen ja esillä oloon erilaisten ihmisten kanssa. Korostamme täällä, että olemme harjoittelemassa emme näytöksessä.

Taukojumppa

Ja tässä hyvä esimerkki maailman huipulta. Obama se siinä taukojumppaa pizzeriassa. Yhdessä liikkeessä on kaikki, notkeus, pulssin kohotus ainakin nostajalla, läheisyys, ilo...Maanantaipäivän vou!

Seija Telaranta

Kulje kanssani, luota minuun

Katsoin aamulla Michelle Obaman puhetta televisiosta, jossa hän esitti oman näkökulmansa miehensä vaalikamppanjan vahvistamiseksi. Kommentaattorit kautta maailman ovat ylistäneet vapautunutta, positiivista ja lämmintä otetta, mikä puheesta heijastui. Sanoma kansalle oli "Stand with me, work with me, let's finish what we've started". Minusta se oli kauniisti muotoiltu ja ajattelin sitä esimiehenkin näkökulmasta. Eikö olisi mukavaa, jos esimies lähestyisi meitä näin?

Kulje kanssani!

Esimiehen ja työntekijöiden suhteessa juurisyy moneen asiaan, viihtymiseen, tuloksiin, jaksamiseen ja hyvään oloon on luottamus. Ei voi kulkea esimiehen kanssa samalla askeltaajuudella, jos ei luota. Voin kuvitella, miltä tuntuu työntekijästä ylläoleva lause, jos sen kuulee esimieheltä, johon vaan ei yksinkertaisesti luota. Luottamus on tunnetta ja kokemusperäistä tietoa. Luottamus rakentuu pienistä palasista hiljalleen. Kun se on vahvistunut asenteeksi, sitä on vaikea muuttaa.Luottamus on asia, jota kannattaa pohtia työyhteisöissä, kehityskeskustelu voi olla myös sen paikka.

Laine N. Luja luottamus. Taurus Media 2010

Kirjassa Luja luottamus Nina Laine toteaa, että kun tarkastellaan luottamusta työyhteisössä, on hyvä tunnistaa, että luottamus organisaatioon ja esimieheen ovat kaksi eri asiaa. Parhaimmillaan työntekijällä on luottamus molempiin, mutta pahimmillaan ne voivat olla ristiriidassa toistensa kanssa.Kun luottamus on korkea molempiin, ihminen on unelmatyössään. Epäluottamuksen vallitessa ihminen voi jatkaa työtään, mutta useimmiten epäluottamus liikuttaa ihmiset ulos  työpaikasta. On monia syitä, että on pakko jäädä. Jatkuva sijaispula ja vaihtuva henkilöstö ovat kyllä aina  sellaisia merkkejä, joissa esimiehen on katsottava peiliin ja kysyttävä itseltään, onko meillä kaikki kunnossa.
Esimies on organisaation edustaja, jonka tehtävänä on paitsi analysoida omaa luotettavuuttaan henkilöstön silmissä, myös työnantajaan kohdistuvaa luottamusta. Esimiehen rooliin kuuluu omalla käytöksellään ja puheillaan vahvistaa ja tukea  luottamusta organisaatioon ja työnantajaan.

Luottavaisuus on luontainen kyky luottaa muihin ihmisiin. Se on eri asia kuin pitempiaikaisessa suhteessa tai yhteistyössä rakentunut luottamus. Nina Laine kuvaa tätä seuraavalla esimerkillä: Jos jättää junassa laukkunsa vieraan ihmisen vartioimaksi ja palatessaan huomaa molempien kadonneen, harmittaa, että tuli luotettua väärään ihmiseen. Jos taas saman tekisi hyvä ystävä, tuntuisi se paljon vakavammalta asialta.Luottamus katoaisi koko ihmiseen.
Luottamus ei ole myöskään mikään staattinen tila, se testautuu arjen tilanteissa kaiken aikaa.
Esimies on esimerkki, joukon johtaja ja suunnan näyttäjä. Häneltä edellytetään esimerkillisyyttä. Vastavuoroisesti esimiehen on osoitettava luottamuksensa henkilöstölleen sekä kokonaisuutena että yksilötasolla. Esimiehen  puolelta se on tehtävien antamista ja riskienkin ottamista, työntekijän puolelta taas haasteeseen vastamista ja osoittamista  olevansa luottamuksen arvoinen. Ne ovat hienoja kokemuksia puolin ja toisin.

Michellen puheessa punaisena lankana oli, että hänen miehensä työ on kesken. Hän pyysi jatkamaan mukana kulkemista ja tukemaan niitä tavoitteita, jotka asetettiin jo neljä vuotta sitten.  Luottamaan, että Barack  Obama onnistuu kun siihen annetaan mahdollisuus!
Seija Telaranta

Läheisyys ja etäisyys

Eva Cederströmin kuvaamaa viileää läheisyyttä

Tänä syksynä näyttää johtamisen kirjallisuudessa olevan ainakin yhtenä teemana johtajan ja työyhteisön välinen vurovaikutus, jota tarkastellaan psykologian ja sosiaalipsykologian näkökulmista. Blogiartikkelissa, joka on osoitteessa: http://tamk-johtaminen.blogspot.fi/2012/08/onnistunut-lomaltapaluu.html, on otoksia Makke Leppäsen ja Ilona Rauhalan kirjasta " Johda ihmistä. Psykologiaa johtajille. Talentumilta on myös samaan syssyyn ilmestynyt Esa Pohjanheimon "Johda ihmistä. Sosiaalipsykologiaa johtajille".

Talentum 2012

Sosiaalipsykologiaa syvällisemmin tuntemattomille on hyvä kertoa, että sosiaalipsykologian näkökulma on miten me ihmiset hahmotamme, havaitsemme ja tulkitsemme muiden ihmisten ja yhteisöjen toimintaa, miten se vaikuttaa meihin ja toisinpäin, millä tavalla me vaikutamme ihmisiin ja ryhmiin ympärillämme. Yläotsikko on tässäkin vuorovaikutus ja miten se toimii työyhteisössä.

Muita teemoja ovat ryhmät, niiden väliset suhteet ja ryhmän dynamiikka, johtajan rooli ja johtajan rooliin kasvaminen, johtajana vaikuttaminen ja vaikutetuksi tuleminen.Ensi lukemalta en päässyt oikein kiinni kirjan sanomaan, mutta minusta kaikki avaukset johtamisen ja johtajan työn analysoinnista ovat hyödyllisiä ja aikaansaavat aina jonkun liikahduksen ajatteluun.

Valta ja läheisyys

Valta kiehtoo aina ja tässä kirjassa on kappale Valta ja läheisyys, jota moni muukin kirjoittaja usein sivuaa.Pohjanheimon näkemyksen mukaan kaikissa työyhteisöissä ja ihmisten välisissä suhteissa määritellään valtasuhteet, otetaan mittaa kumppanista. Työelämässä asemavaltaa osoitetaan nimikkeillä, työhuoneen koolla ja sijainnilla, autoedulla, työasulla ja arvomerkeillä.Työyhteisöissä on myös muita epäsuoria vallan tunnusmerkkejä kuten se, että huippuosaajat saavat enemmän etuuksia kuin tavikset, ehkä mielenkiintoisempia tehtäviäkin tyyliin "peluutetaan tähtiä".Valtasuhteet näkyvät myös siinä, kuka tulee kenenkin huoneeseen ja jos esimies kutsuu omaan huoneeseensa, silloin esimiehen asema korostuu. Jotenkin tuntui vanhakantaiselta, onko tällainen maailma vielä olemassa?
Työyhteisön sosiaalisissa suhteissa vallan lisäksi vallitsee myös emotionaalinen etäisyys tai läheisyys, millä on vaikutusta vuorovaikutuksen sisältöön ja luonteeseen. Etäisyys merkitsee muodollista vuorovaikutusta ja läheisyyteen kuuluu avoimuus.Ihmiset, jotka kokevat toisensa läheisiksi, kommunikoivat enemmän toisilleen kuin vieraammat. Katsoessani yllä olevaa Eva Cederströmin taulua seinälläni, jossa on Maija Plisetskaja tanssipartnerinsa kanssa ajattelen, että tanssissa ollaan niin lähellä, mutta näyttää viileältä, miksi?
Esimiestyössä minulle on läheistä Tom Petersin ajattelu, jonka yksinkertainen ohje on, että esimiehenä et saa koskaan olla yksi "meistä", vaan ole aina hieman ulkopuolella, koska vain sillä tavalla  pystyt näkemään kokonaisuuden ja säilyttämään perspektiivin.
Seija Telaranta

Tervetuloa opiskelemaan, Johtajakurssi 30

Olen vastaanottanut johtajakursille 30 tulevien opiskelijoiden ennakkotehtäviä jo viikon verran. On ollut todella mukavaa lukea, miten innostuneita kaikki ovat aloittaessaan Johtaminen sosiaali- ja terveysalalla erikoistumisopinnot.Samalla kun on intoa piukassa, mietityttää tietysti, millaista opiskelu pitkänkin tauon jälkeen on ja miten pystyn kaikkeen työn ja perheen ohella. Tälle kurssille haki tasan 100 sosiaali- ja terveysalan ammattilaista. Kaikilla on jonkinasteinen esimiespaikka, sillä se on ollut valintakriteeri. Olemme pitäneet siitä kiinni kaikki nämä vuodet siksi, että on aivan toinen asia kun on kokemusta. Opiskelu tulee osaksi arkityötä, vahvistaen ja täydentäen sitä. Se on myös näkemys kansainvälisesti kun tarkastelee johtajakoulutusten edellytyksiä.

Tiedonjano voi olla yhtä voimakas kuin veden....

Kurssille otettiin 22 opiskelijaa. Kesän aikana on neljälle tullut esteitä aloittaa, joten yhtä monta on otettu varasijoilta. Pisimmästä matkasta tulee vaasalainen ja kurikkalainen. Kellokoskikaan ei ole aivan lähellä. Helsingin suunnalta tulee useampi ja muut ovat sitten Tampereelta ja lähialueilta. Tällä kerralla tuli valituksi kolme puhtaasti sosiaalialan tutkinnon suorittanutta. Muut ovat terveydenhuollosta, mutta hyvin monilta eri alueilta, mm. suuhygienisti, lääkintäesimies ja terveydenhoitaja. Kolme miestä on mahtunut mukaan. Yleensä miehiä on ollut kahdesta viiteen. Opiskelu tapahtuu tiimeissä ja hyvin se onnistuu niiltäkin, joilla on pitkä matka. Meillä on tänä syksynä otettu käyttöön uusi oppimisympäristö Tabula, jonka avulla keskustelut ja tiedon siirrot tapahtuvat helposti.

Johda nyt tätäkin tiimiä...

Opiskelu alkaa viikon kuluttua maanantaina 3.9.klo 10. Ensin on yhteinen tilaisuus kaikille erikoistumisopinnot aloittaville ja päivän aikana tutustumme toisiimme ja koulun palveluihin.Johtamisen perusopintojen teoriapäivät ovat koululla torstaina ja perjantaina 6. ja 7. syyskuuta. Me opettajat, Outi Wallin, Tiina Wickman-Viitala ja allekirjoittanut olemme täällä valmiina ottamaan teidät lämpimästi vastaan.
Tutustu Outiin osoitteessa: http://tamk-johtaminen.blogspot.fi/2012/06/outi-wallin-on-nyt-tohtori.html
Tiina opettaa taloushallinnon 8 opintopisteen kokonaisuuden. Hänen artikkelinsa ja kuvansa löydätte osoitteesta: http://tamk-johtaminen.blogspot.fi/2011/11/tuotteistaminen-hallitaan.html
Merja Leinonen vastaa koulutuksen käytännön järjestelyistä ja häneltä olette saaneet tiedon opiskelupaikasta ja muusta siihen liittyvästä.

Merja Leinonen

Olette sydämellisesti tervetulleita!
Seija Telaranta