Luotain luotsaa vahvistumaan

Klingendahlin historiallisessa tehdasmiljöössä Tampereella sijaitsee Luotain Consulting Oy:n päämaja. Yritys on perustettu vuonna 2007. Toimitusjohtaja Pia Vilanen on omistaja ja yrityksen johtaja. Omia työntekijöitä ei ole kuin pari, mutta sitäkin vankempi on alihankkijoina toimivien asiantuntijoiden verkosto. Pia Vilasen mielestä tämä on toimiva ratkaisu sekä työn tekijöille että yritykselle. Kukin voi ottaa itselleen sopivia työtehtäviä omaan tahtiinsa, toimia kokoaikaisesti tai osittain, myös taukoja pitäen. Yhdessä luodaan kalenterit ja täytetään toimeksiannot tekijöillä. Näin myös koulutuksen ja valmennuksen tilaajat saavat toivomansa asiantuntijan. Yritys toimii kattavasti koko Suomessa. Pirkanmaalla on kotipesä jo toimistonkin vuoksi.

Tapasin Pia Vilasen täyden työpäivän päätteeksi. Minua kiinnosti heidän keinonsa kehittää työyhteisöjä. Fokus on yhtä lailla esimiehissä kuin työntekijöissäkin. Johtoajatuksena hyvä työyhteisö, meidän yhteinen hyvämme. Ihmisiä valmennetaan ja ohjataan  löytämään työstään se jyvä, kiinnostus, arvostus ja jaksaminen. Keinot eivät ole mitenkään ainutlaatuisia, mutta niihin mennään syvälle ammatiosaamisen ja laajan kokemuksen voimin ja tuloksia mitataan systemaattisesti. Valmennus, kehityskeskustelut, ohjaus ratkaisukeskeiseen toimintaan, mindfulness, eli keino stressin vähentämiseksi ja hyvän olon edistämiseksi, joitakin mainitakseni.

Luotain Consulting Oy tarjoaa palveluitaan lyhyt- ja pitkäkestoisina koulutuksina joko työyhteisöjen omissa tiloissa tai Luotaimen tiloissa Tampereella. Pääsääntöisesti työnantajat sekä julkiselta että yksityiseltä puolelta tilaavat koulutukset ja valmennukset kehittääkseen toimintaansa, mutta asiakkaina on myös jonkin verran itsemaksavia ihmisiä, jotka haluavat tukea ja apua esim. työuran käännekohdissa. 

Luotain Consulting Oy:n johtaja Pia Vilanen  keskellä edessä

Johtajilla on kautta historian ollut isot haasteet. Heidän persoonallisuutensa ja osaamisensa on joka hetki kaikkien arvioinnin kohteena. On viisautta hakea tukea silloin, kun itsellä ovat keinot lopussa ja voimat vähissä. Järkevää ja tuloksellisempaa olisi toimia proaktiivisesti ja löytää omat vahvuutensa ennen kuin koko työyhteisö voi huonosti. Varsinkin, kun asiantuntevaa apua on monipuolisesti tarjolla kaikkialla Suomessa. Positiivista on myös se, että asiantuntijat tulevat työyhteisöihin ja henkilöstö saa tuen ja valmennuksen omalla työpaikallaan. Samalla myös kouluttaja saa ainutlaatuisen tilaisuuden kokea työpaikan ilmapiiri omin aistein ja mahdollisuuden löytää oikeat ja osuvat auttamiskeinot. Tuli mieleeni varhainen aamu ison organisaation johdon koulutuspäivästä. Kysyin aulassa siistijältä, missä tilassa johdon koulutus tänään on. ”Ei ole mitään käsitystä, missä ne taas päivän istuvat”. Luennoitsijana oli pakko hetki miettiä, miten alkaisin. Muistin presidentti John Kennedyn vierailun Cape Canaveralissa, jossa hän sisään tullessaan kysyi siistijältä, mikä hänen työtehtävänsä täällä on. Siistijä vastasi ”tehtäväni on lähettää amerikkaisia avaruuteen”. Työntekijä arvosti työtään, työpaikkaansa ja johtajiaan. Hän oli ylpeä työstään.

Luotain Consultingilla on keinovalikoimassaan myös erilaisia henkilöstökyselyjä ja esimiesarviointityökaluja. Luotaimessa pidetään hyvin tärkeänä löytää oikeat tavat kyselyjen tulosten lanseeraamiseen arvostavalla ja ymmärtävällä tavalla. Kuitenkin niin, että epäkohdat käsitellään ja eteenpäin suunnataan ratkaisuja yhdessä etsien. Pelon ilmapiiri kaataa isonkin laivan, kuten on saatu lukea Nokiaa koskevasta ilmapiiritutkimuksesta. Pelko myös tuottaa työyhteisöön ikäviä ihmiskohtaloita, surullisia tarinoita, jotka olisivat voineet olla aivan muuta. Luotain pyrkiikin vahvistamaan ihmisiä, sekä  esimiehiä että työntekijöitä löytämään yhdessä avaimet onnistumisen kierteeseen heidän omilla ehdoillaan.

Lama on aina kova paikka yrityksille. Luotaimessa eletään valoisasti omaan ja verkoston osaamiseen  ja kokemukseen luottaen. Hyvä kello kuuluu kauas. Kysyin Pialta, miten he markkinoivat tuotteitaan. Pia kertoi, että yleensä asiakkaat tulevat aikaisempien hyvien kokemusten perusteella, joskin uusilla toimeksiannoilla. Toki nyt on ollut nähtävissä myös supistuksia eikä avoimiin kursseihin ole riittävästi aina tulijoita, mutta siitä huolimatta kokonaisuutena Luotaimen liiketoiminta on kasvanut ja tulevaisuus näyttää valoisalta. Myönteisyys ja kokonaisvaltaisuus ovat käypää kauppatavaraa, jolle on kysyntää sekä hyvinä että huonoina aikoina. Luotain on henkilöstön kehittämisen kumppani. Tartu käteen ja liikahda asiantuntijoiden avulla eteenpäin.

Merja Talkio-Vilanen kuuluu Luotaimen joukkueeseen

Merja Talkio-Vilasen keskeinen osaamisalue on  johdon valmennus. Hän on kokenut yritysjohtaja, esimies ja hallitus ammattilainen. Koulutusalalla Merja on toiminut pitkään ja tekee ansiokkaasti yritysten strategia valmennusta sekä pienissä että isoissa yrityksissä sekä tukee liiketoiminnan kehittämisessä monin tavoin. Esimiestyön ja johtamisen valmentaminen ja sparraaminen on Merjan vahvuuslaji.

Minulle jäi hyvä käsitys Luotain Consultingista. Päällimmäisenä ajatuksena oli asiallisuus ja luottamus, vakavuuskin vaativan työn ääressä. Vierailuni innoittamana ostin Mielenrauhaa -aikuisen värityskirjan, joka perustuu Mindfulness -ajatteluun, harjoitteluun löytää rennompi, stressittömämpi ja tietoisempi elämä.

Esimerkkinä Luotain Consultingin koulutustapahtumista on Helena Åhmanin, johtamisen huippuasiantuntijan ja arvostetun johtoryhmien tutkijan luento 10.11. klo 9-12. Luennon teemana on ihmisten johtaminen. Helena Åhmanin kirja "Mielen johtaminen organisaatiossa" sai Ekonomiliiton kirjallisuuspalkinnon Suomen parhaana yrityskirjana vuonna 2012.

Helena Åhman on tekniikan tohtori ja kasvatustieteen maisteri

Lue lisää tilaisuudesta ja Luotain Consulting Oy:n palveluista linkki

Rentouttavaa syksyistä viikonloppua, terkuin Seija Telaranta

Läheisyys ja etäisyys

Eva Cederströmin kuvaamaa viileää läheisyyttä

Tänä syksynä näyttää johtamisen kirjallisuudessa olevan ainakin yhtenä teemana johtajan ja työyhteisön välinen vurovaikutus, jota tarkastellaan psykologian ja sosiaalipsykologian näkökulmista. Blogiartikkelissa, joka on osoitteessa: http://tamk-johtaminen.blogspot.fi/2012/08/onnistunut-lomaltapaluu.html, on otoksia Makke Leppäsen ja Ilona Rauhalan kirjasta " Johda ihmistä. Psykologiaa johtajille. Talentumilta on myös samaan syssyyn ilmestynyt Esa Pohjanheimon "Johda ihmistä. Sosiaalipsykologiaa johtajille".

Talentum 2012

Sosiaalipsykologiaa syvällisemmin tuntemattomille on hyvä kertoa, että sosiaalipsykologian näkökulma on miten me ihmiset hahmotamme, havaitsemme ja tulkitsemme muiden ihmisten ja yhteisöjen toimintaa, miten se vaikuttaa meihin ja toisinpäin, millä tavalla me vaikutamme ihmisiin ja ryhmiin ympärillämme. Yläotsikko on tässäkin vuorovaikutus ja miten se toimii työyhteisössä.

Muita teemoja ovat ryhmät, niiden väliset suhteet ja ryhmän dynamiikka, johtajan rooli ja johtajan rooliin kasvaminen, johtajana vaikuttaminen ja vaikutetuksi tuleminen.Ensi lukemalta en päässyt oikein kiinni kirjan sanomaan, mutta minusta kaikki avaukset johtamisen ja johtajan työn analysoinnista ovat hyödyllisiä ja aikaansaavat aina jonkun liikahduksen ajatteluun.

Valta ja läheisyys

Valta kiehtoo aina ja tässä kirjassa on kappale Valta ja läheisyys, jota moni muukin kirjoittaja usein sivuaa.Pohjanheimon näkemyksen mukaan kaikissa työyhteisöissä ja ihmisten välisissä suhteissa määritellään valtasuhteet, otetaan mittaa kumppanista. Työelämässä asemavaltaa osoitetaan nimikkeillä, työhuoneen koolla ja sijainnilla, autoedulla, työasulla ja arvomerkeillä.Työyhteisöissä on myös muita epäsuoria vallan tunnusmerkkejä kuten se, että huippuosaajat saavat enemmän etuuksia kuin tavikset, ehkä mielenkiintoisempia tehtäviäkin tyyliin "peluutetaan tähtiä".Valtasuhteet näkyvät myös siinä, kuka tulee kenenkin huoneeseen ja jos esimies kutsuu omaan huoneeseensa, silloin esimiehen asema korostuu. Jotenkin tuntui vanhakantaiselta, onko tällainen maailma vielä olemassa?
Työyhteisön sosiaalisissa suhteissa vallan lisäksi vallitsee myös emotionaalinen etäisyys tai läheisyys, millä on vaikutusta vuorovaikutuksen sisältöön ja luonteeseen. Etäisyys merkitsee muodollista vuorovaikutusta ja läheisyyteen kuuluu avoimuus.Ihmiset, jotka kokevat toisensa läheisiksi, kommunikoivat enemmän toisilleen kuin vieraammat. Katsoessani yllä olevaa Eva Cederströmin taulua seinälläni, jossa on Maija Plisetskaja tanssipartnerinsa kanssa ajattelen, että tanssissa ollaan niin lähellä, mutta näyttää viileältä, miksi?
Esimiestyössä minulle on läheistä Tom Petersin ajattelu, jonka yksinkertainen ohje on, että esimiehenä et saa koskaan olla yksi "meistä", vaan ole aina hieman ulkopuolella, koska vain sillä tavalla  pystyt näkemään kokonaisuuden ja säilyttämään perspektiivin.
Seija Telaranta

Nainen johtaa

Onko sukupuolella merkitystä, kun tarkastellaan johtajuutta. Kautta aikojen keskustelussa ja tutkimuksessakin on ollut kaksi ääripäätä. Sukupuolella ei ole merkitystä, kyse on vain ihmisestä ja erilaisista persoonallisuuksista, osaamisesta. Tai että nainen johtaa omalla tavallaan, naisen tavalla. Selailin jo 90-luvulla kirjoittamaani johtamisen oppikirjaa ja siinä oli sivutolkulla naisjohtajan erityispiirteitä:
Nainen suosii verkostoja eikä viihdy hierarkiassa, hän pyrkii vaikuttamaan ilman käskyjä ja määräyksiä, tiimin jäsenyys on merkittävämpää kuin asema ja valta byrokratiassa. Nainen jakaa valtaa enemmän kuin miesjohtaja vastaavassa tilanteessa, hän kommunikoi luovemmin ja käyttää useampia kanavia, myös epävirallisia.Naisen johtamassa organisaatiossa tehdään paljon kysymyksiä ja kyseenalaistetaan. Nainen löytää paljon ratkaisuja eikä eletä oikein-väärin akselilla.Nainen ei hajoita ja hallitse vaan yhdistää ja hallitsee. Hän näkee miestä paremmin heikot signaalit ja on lähempänä henkilöstöään.
Luin eilen naistenlehti Gloriasta Eläke-Tapiolan toimitusjohtaja Satu Huberin haastattelun. Tuntui tutulta kun vertaa tutkittuun tietoon naisen tavasta johtaa.

Huber on 52-vuotias nainen suomalaisen business-maailman huipulta. Hänen tavastaan kommunikoida todetaan: Pikkutarkka ja muodollinen hän ei tosiaankaan ole. Hänen sähköpostiviestinsä vilisevät hymiöitä, ja työpöytä avokonttorin kulmassa pursuaa papereita. Niistä yhden kulmaan on raapustettu jotain, joka näytää ostoslistalta".
Naisella vaativassa johtamistehtävässä on koti ja perhe hyvin likellä. Hän pystyy keskittymään moneen asiaan yhtä aikaa.Huber kertoo lisäksi, että hänen johtamisfilosofiaansa kuuluu epämuodollisuus ja epätäydellisyys. Hänestä auktoriteetti rakentuu sille, että johtaja tunnistaa ja tunnustaa omat vahvuutensa ja heikkoutensa. Hän myös korostaa sitä, että johtaja ei ole paras organisaatiossaan, vaan menestys tulee, kun osaa hyödyntää muiden osaamisen täysimääräisesti.

Mielenkiintoinen asia myös oli, että Huber oli pannut merkille ainakin byrokratiassa tutun käytännön, että kaiken tekstin tulee olla loppuun asti viilattua ennenkuin se pannaan kiertoon. Paljon hedelmällisempää olisi, jos annettaisiin enemmän korjaus- ja täydennysmahdollisuuksia henkilöstölle.
Huberin mukaan yksi  johtajan tehtävä on tehdä kokonaisuuden kannalta tyhmiä kysymyksiä ja rohkaista henkilöstöä ottamaan asioita esille ja ajaa niitä parhaansa mukaan. Ihmisten on viihdyttävä työpaikalla, ei riitä, että työvälineet, ergonomia, työyhteisö ja työtehtävät ovat kunnossa. Työntekijät tulee kohdata yksilöinä, huomioiden heidän sosiaalinen, fyysinen ja psyykkinen hyvinvointinsa, osaamisensa, kokemuksensa ja tietonsa. "Pitää myös ottaa huomioon  hänen elämäntilanteensa, elämänhallintansa, arvot ja asenteet", sanoo Satu Huber.
Sosiaali- ja terveysalan koulutus taustalla meillä tämän alan johtajilla on etulyöntiasema hyvään ihmisten johtamiseen, koska koulutuksessamme on opetettu huomioimaan ihminen kokonaisvaltaisena yksilönä.
 Naisen johtamassa organisaatiossa henkilöstön on hyvä olla, vai mitä?
Näissä merkeissä Hauskaa Uuden Vuoden juhlaa!
Seija Telaranta