maanantai 23. kesäkuuta 2014

Kutsumuksellako eteenpäin?

Olen kesäkuun ajan yrittänyt lukea tuoretta kirjaa johtamisesta. Aaltonen T., Kirjavainen P. & Pitkänen E. Kutsumusjohtaja. Talentum 2014.

Aika monta kertaa kävi näin
Ilmeisesti minua jotenkin ärsytti kutsumus ydinasiana, koska sairaanhoitajana on saanut siitä ihan tarpeekseen menneisyydessä. Kirja on huolellisesti ja perusteellisesti kirjoitettu asiantuntijoiden tuotos alusta loppuun. Kirjoittajat ovat ansioituneita kirjoittajia, joilla on monipuoliset urat johtamisen tutkijoina, kouluttajina, konsultteina ja johtajina. Erityisen paljon olen käyttänyt jo kymmenkunta vuotta sitten ilmestynyttä Paula Kirjavaisen yhdessä Ritva Laakso-Mannisen kanssa kirjoittamaa kirjaa "Strategisen osaamisen johtaminen".


Kutsumusjohtaja -kirjassa on päädytty valitsemaan kutsumus kirjan avainkäsitteeksi, koska se sitoo yhteen suuren joukon uskomuksia ja oletuksia, jotka ovat nyt vallalla johtamiskeskustelussa. Kutsumuksessa on kyse tarkoituksen ja merkityksen kokemisesta ja siinä on energiaa ja särmää. Kirjoittajien mukaan kutsumus on kirkastunut ja löytynyt, kun vuosikymmenten muoti-ilmiöt ja uskomukset on poistettu johtamisen ytimen päältä. Kutsumus on johtamisen onnistumisen kannalta dramaattisen tärkeää. Kutsumusjohtajuus syntyy kolmesta osa-alueesta: kutsumusliideri, kutsumusyrittäjä ja kutsumusmanageri. Tekisi mieli oikaista mutkat suoriksi ja sanoa, että johtajan tulee hallita ihmisten johtaminen, toiminnan johtaminen ja talouden johtaminen. 
Johtajan tärkein  johdettava on johtaja itse. Siksi hänen on, totta kai tunnettava itsensä, vahvuutensa ja heikkoutensa ja tarkastella omia motiivejaan monelta suunnalta ja käytettävä siihen myös asiantuntijoita, mentoreita ja coacheja. Oman kutsumuksensa ytimen löytämiseksi on kirjassa paljon ohjeita, listoja, joista saisi hyviä tenttikysymyksiä, sellaisia, jotka olisi helppo tarkistaa. Jos siis olisi entisaikojen osaamisen tarkistaminen vielä olemassa. Sivulla 97 on luettelo autenttisia poimintoja kutsumuksensa tai uuden tason työhönsä löytäneiden johtajien lausumia:

  • "Tein sen, koska halusin olla isänmaan asialla."
  • "Tunsin sisäistä paloa lähteä mukaan."
  • "Pääsin pois loukustani, jossa kaikki oli suunniteltu pikkutarkasti."
  • "Tämä liekki ei sammunut minusta missään vaiheessa."
  • "Oli kerta kaikkiaan sisäinen pakko tehdä asialle jotain. Sillä tiellä olen edelleen."
  • "En ole mikään Äiti Teresa, mutta haluan antaa oman panokseni."
  • "Hommaan lähdettiin talvisodan hengessä."
  • "Tunnen nyt tekeväni jotain tärkeää."
  • "Teen työtä, jossa voin laittaa itseni kokonaan likoon."
  • "Kaipasin elämääni kodin tuntua."
  • "Tämä kaikki on vaatinut uhrauksia. Mutta ilman niitä ehken arvostaisi tätä mitä nyt teen."
  • "Tulen joka kerta iloiseksi, kun ajattelen työtäni. Helppoa se ei ole. Mutta se on juuri minua varten."
Toki 359-sivuisessa johtamisen kirjassa on monia tuttuja asioita ja käytetyt viitteet samoilta alan guruilta kuin muissakin vastaavissa. Paikka paikoin tuli tunne, että tuttuihin asioihin oli lisätty sana kutsumus. Aikamoisen ahaa-elämyksen koin, kun tulin kohtaan, missä avattiin enneagrammia. Sen avulla jokaisen on mahdollista tutkia ihmisyyttään ja viedä sitä syvemmälle tasolle. Olen seiska, innostuva ideoija ja kohdallani kirjassa luki näin:

"En jaksa tylsiä rutiininomaisia tehtäviä, en ainakaan pitkään. Kun mielenkiintoni hiipuu jotakin asiaa kohtaan, minun on vaikea enää motivoitua olemaan siinä mukana. Haluaisin edetä seuraavaan mieltäni kiehtovaan asiaan." 
Siinä se sanottiin selvästi. En päässyt yli sanasta kutsumus ja mielenkiintoni sammui. Siksi otinkin käteeni Kristiina Ohlssonin, tuoreen ruotsalaisdekkaristin uusimman "Paratiisiuhrit".

WSOY 2014
Olen nyt "mukana" huikean jännittävällä lennolla numero 573 Arlandasta New Yorkiin. Juuri kun kone oli noussut lentoemäntä löysi koneen WC:stä lappusen, jossa ilmoitettiin kaksi uhkavaatimusta ja ellei niihin suostuta, kone tuhoutuu. Just minulle niin sopivaa täällä Karhen pöheikössä vesisateella.
Lukeminen kannattaa aina!
Terkuin Seija Telaranta


maanantai 16. kesäkuuta 2014

Jalkapalloa johtajanaisille


Cristiano Ronaldo ja Irina Shayk
Huhtikuun espanjankielinen Vogue latasi täyslaidallisen Cristiano Ronaldoa yhdessä venäläisen tyttöystävänsä, valokuvamalli Irina Shaykin kanssa. Lehden sisäsivuilla on lisää paljastavia kuvia, lienee espanjankielisessä maailmassa aika rohkeita, sillä heti ilmestyi artikkeleita teemalla miksi hän ei voi pitää vaatteita päällään. Tänään illalla on hyvä paikka tarkistaa ruutujen ääressä, lentääkö paita ja minkälainen on sixpack.
Jos ei ole kiinnostunut jalkapallosta sinänsä, maailmanmestaruuskisoissa on kyllä katsottavaa naisillekin, myös johtajanaisille. Alla olevista linkeistä voit käydä katsomassa blogikirjoituksia, jotka liittyvät aiheeseen. Tärkeimmät artikkelit koskevat Zlatan Ibrahimovicia, Ruotsin "merkittävintä" ihmistä, joka ei nyt pelaa, koska Ruotsi ei päässyt karsinnoista läpi. Mutta katsojana hän on paikanpäällä.
Siellä missä on valtaa, ja sitähän tähdillä on, siellä ovat paikalla myös kauniit naiset. Siitäkin on yksi artikkeli. Jalkapallotähtien vaimot ja tyttöystävät ovat toki muotovalioita kuten kuvista näkee, mutta useimmat heistä ovat miestensä lailla supertähtiä. Gerard Piquen kumppani on laulajatähti Shakira, espanjalaisen maalivahdin Iker Gasillasin vaimo Sara Garbonaro taas Espanjan television urheilutoimituksen ansioitunut toimittaja, joka nytkin on töissä kisoissa, isossa roolissa.

Minua kiinnostaa jalkapallossa johtaminen. On mielenkiintoista seurata valmentajien reaktioita, nähdä miten suurista odotuksista tulee tähtiä eilisen taivaan ja miten uudet joukkueet ja tuoreet pelaajat nousevat ja ryhtyvät kantamaan vastuuta. Jalkapallo tuottaa nyt lähes vuorokaudet ympäri kuukauden ajan johtajille reflektiopintaa ja mahdollisuuden saada esimerkkejä hyvästä ja huonosta johtamisesta, henkilöstöjohtamisesta ja paljosta muusta.

Zumbatiimini
Jos on lomalla, tulee kasvattaa myös fyysistä kuntoaan. Sateen sattuessa zumba-dvd pyörimään ja pääset aitoon Rion tunnelmaan.


Älä myöskään unohda luontoa oman henkisen hyvinvointisi elvyttäjänä. Stephen Covey pitää luonnossa liikkumista ja  luonnon seuraamista yhtenä parhaimmista keinoista edesauttaa omaa jaksamistaan. Minulla täällä Karhella on paitsi  kaunis metsä niin myös metsän eläimet, jotka tarjoavat seurattavaa päivisin. Pikkupupu on tullut jäädäkseen pihaan ja ottanut oman paikkansa vahvasti. Häntä eivät ihmiset, autot eivätkä ruohonleikkurit häiritse. Ympäristössä on valtavan kokoisia rusakoita pitämässä kokoontumisia.

Mikä kesä!
Terveisin Seija Telaranta
Zlatan Ibrahimovic
Diego Maradona
Jalkapalloilijoiden vaimot
Cristiano Ronaldo
Illan ottelu/Messi
Zlatan johtaa

maanantai 9. kesäkuuta 2014

Älä ryhdy kynnysmatoksi

Salvador Dalin Unicorn

Otsikon lauseeseen ajauduin, kun luin kesäkuun Harvard Business Reviewin juttua "How to Negotiate with Someone More Powerful than You". Siinä annetaan ohjeita tilanteeseen, jossa olet heikompi osapuoli. Pintapuolisesti arvioiden. Asiantuntijat ovat sitä mieltä, että heikkoudessa on myös vahvuutta ja sitä pitäisi osata käyttää ja ottaa tilanteesta kaikki irti ilman, että ajautuu altavastaajaksi. Paljon valtaa omaavilla ihmisillä on usein sellainen heikkous, että he eivät ymmärrä miten "heikompi" tuntee, kokee ja näkee oman asemansa. Kun analysoi omaa tilannettaan ja asemaansa, usein arvioi omat mahdollisuutensa huonommiksi kuin ne ovatkaan ja vastaavasti yliarvioi vastapuolen.
Kilpailua ei kannata pelätä. On selvää, että esimerkiksi työpaikkahaastatteluun kutsutaan useampia ehdokkaita. Siksi oma ainutlaatuisuus kannattaa löytää ja tuoda se rohkeasti esiin. Juuri siinä on sinun voimasi. Ehkä se jääkiekkotermillä on "pelataan omaa peliä omilla vahvuuksilla".

Harvard Business Review, sieltä löytyy vastauksia
Seuraava ohje on, että tee lista itsellesi siitä, mitä haluat neuvottelulta, mikä on päämääräsi ja tarkastele samoin toista osapuolta. Analysointi ei onnistu, ellei ole tietoa pohjana. Siksi ohje kuuluu: valmistaudu, valmistaudu ja valmistaudu. Se on kaikkein tärkeintä. Perehdy vastapuolen motivaatioon, siihen mikä heitä ohjaa, mitkä ovat heidän vastoinkäymisensä ja miten he ovat niistä selvinneet. Silloin sinullakin on annettavaa tilanteeseen eikä vain otettavaa. 
Kuuntele ja tee kysymyksiä. Kun osaa kuunnella hyvin, se rakentaa luottamusta. Kun vielä osaat asettaa kysymykset niin, että ne rohkaisevat vastapuolta puolustamaan asemiaan, olet jo pitkällä. Vielä kun osaat kysyä, millaista henkilöä halutaan, se vie sinua eteenpäin.

Pahinta, mitä heikommassa asemassa oleva voi tehdä on, että hän ei pysy coolina vaan provosoituu. Jos vastapuoli ryhtyy negatiiviseksi, siihen ei pidä mennä mukaan vaan pitää kirkkaana mielessä oma strategia ja päämäärä. Kannattaa olla joustava ja nähdä metsä puilta. Pikkuasioihin ei pidä takertua eikä siihen, että ottaa voiton. Voitto on se, kun vastapuoli tuntee, että hän on voittanut eikä tule nolatuksi. Yksinkertaistaen,  win-win -periaatteella.
Harvard Business Review -lehti tarjoaa joka numerossa varteenotettavia ja käytännönläheisiä ratkaisuja moniin tilanteisiin, olet sitten johtaja tai henkilöstöön kuuluva. Huomioni kiinnittyi siihen, että toukokuun numerossa liikutaan sinisellä merellä, joka viittaa kirjaan "Sinisen meren strategia", joka on edelleen yksi luetuimmista johtamisen kirjoista. Seuraavaksi paneudun siihen, sillä on mielenkiintoista tietää, miten lehti analysoi tätä nyt, kymmenisen vuotta sitten julkaistun kirjan antia.



Nyt on kuitenkin Suomen ihana kesä ja luonto tarjoaa nautittavaa.  Kannattaa ravita osaamistaan klassikoiden ja merkittävien lehtien parissa. Niin saa kesästä enemmän irti ja on syksyn koittaessa hyvässä iskussa kohtaamaan itseään korkeammassa asemassa olevia ja niitä, joilla on valta päättää asioista.
Kesäterkuin Seija Telaranta

tiistai 3. kesäkuuta 2014

Asiakaskokemuksen mittaaminen

Minusta on ollut mukava lukea parin viime vuoden aikana kirjoitettuja kirjoja asiakkaan kokemuksesta palveluista. Asiakaslähtöisyydessä on ihan oikeasti edistytty, jos tarkastellaan sitä kirjallisuuden näkökulmasta. Ollaan päästy asiakastyytyväisyyden mittaamisesta paljon syvällisempiin arviointeihin. Yksi parhaista kirjoista oli:
Löytänä J. & Kortesuo K. Asiakaskokemus. Palvelubisneksestä kokemusbisnekseen. Talentum. 2011.


Nyt juuri on tullut painosta:
Löytänä J. & Korkiakoski K. Asiakkaan aikakausi. Rohkeus + rakkaus = raha. Talentum. 2014.



Edellisestä kirjasta on mietteitä, jotka löytyvät tästä linkistä: Palvelukokokemus
Sieltä löytyy myös huomioita Merja Fisherin ja Satu Vainion kirjasta "Potkua palvelubisnekseen. Asiakaskokemus luodaan yhdessä" -teokseen, joka on myös  Talentumin julkaisema tänä vuonna.

Toinen kirjoittaja näissä asiakaskokemus-kirjoissa on  KTM Janne Löytänä. Hän toimii ohjelmistoyritys Digiumin asiakaskokemuksesta vastaavana johtajana. Sen kyllä huomaa, että on sekä näkemystä että kokemusta.
Aluksi en oikein nähnyt eroa kirjojen sanomassa, eikä oikein kirkastunut ydin, mutta kun sitä aikansa luki, niin minulle ainakin nousi haastavaksi teemaksi mittaaminen. Useinhan on, ainakin minulla, käynyt niin, että kun tullaan tähän mittausosioon, niin ei oikein jaksa innostua. Nyt otin itseäni niskasta kiinni ja päätin selvittää, miten asiakaskokemusta oikein mitataan, varsinkin, kun heti aluksi sanottiin, että asiakastyytyväisyyden mittaaminen on historiaa.

Asiakasmittareilla mitataan asiakassuhteiden ja asiakasvuorovaikutuksen kehitystä. Perinteiset epäsuorat mittarit, jotka ovat hyvin tuttuja ovat: tunnettuus, markkinaosuus, asiakasvaihtuvuus, uskollisuus, elinkaaren arvo ja asiakkaiden määrä. Näillä mittareilla ei kuitenkaan saada tietoa siitä, miten on onnistuttu yksittäisissä kohtaamisissa tai miten tunnettu brändi on asiakkaiden keskuudessa.
Uudenlaiset asiakaskohtaamisiin liittyvät mittarit perustuvat asiakkaiden antamaan palautteeseen sekä kohtaamisissa että koko prosessin aikana. Nämä suoraan asiakaskokemukseen perustuvat mittarit ovat: asiakastyytyväisyys, CX-indeksi, Customer Effort Score ja Net Promoter Score.
CXi on Forrester Customer Expierience Index, joka on tutkimustoimisto Forresterin itsenäinen ja vuosittain toteutettava tutkimus. Se keskittyy USA:n markkinoille ja vähän vastaava on Suomessa nimeltään EPSI-rating. Ydin tässä on, että tutkimus tarjoaa vertailtavaa tietoa valittujen toimialojen yrityksille, mutta yksittäiselle yritykselle ja sen asiakkaiden kokemuksista ja niiden kehittämisestä se ei paljoa anna.
Net Promoter Score (NPS) ja Customer Effort Score(CES) keskittyvät kohtaamisiin, mielikuviin ja tunteisiin. Ydinasia on suosittelu, eli suosittelisiko asiakas palvelua vaikkapa ystävilleen, ja  onko asiointi vaivatonta. Kummassakin mallissa hieman eri painotuksilla. Molemmissa mitataan  kohtaamisen onnistumista. Jokainen meistä tunnistaa tämän vaivattomuuden, kun soittaa vaikka teleoperaattorille tai vakuutusyhtiöön ja jonottaa puheluun vastaamista tunnin. Suositteluhalukkuus on noussut tärkeäksi osioksi. Vaikka olisikin tyytyväinen, iso kynnys on, että uskaltaa sanoa kaverilleen, että "sinne vaan, kaikki toimii".
Uusimpana asiakaskohtaamisten mittausvälineenä kirjassa mainitaan Word of Mouth Index. Siinä ydinkysymys asiakkaalle on, että kehottaako vastaaja välttämään jotain tuotetta tai brändiä. Minusta tämä viimeksi mainittu tuntuu hyvältä. Luulen, että moni meistä löytää heti jonkun, minkä laittaisi tähän kategoriaan.
Asiakkaan aikakausi. Rohkeus + rakkaus = raha -kirja on paljon muutakin, mutta nostin nyt esimerkiksi tämän mittaamisen. Vaikka nimet saattavatkin tuntua vaikeilta, niiden takana on kyllä paljon oppimista ja ajateltavaa sekä syventäviä keinoja historialliselle tyytyväisyys-mittarille.


Loppukevennykseksi kielokimppu, jonka itse poimin Karhen maisemista. Ihana tuoksu. Siirryn nyt lukemaan Erik Axl Sundin eli ruotsalaiskirjailijoiden Jerker Erikssonin ja Håkan Axlander Sundquistin Varistyttö trilogian ensimmäistä osaa. Toinen osa Unissakulkija ilmestyy jo tässä kuussa ja kolmas lokakuussa. Trilogiaa on verrattu Stig Larssonin vastaavaan.
Näissä merkeissä: Lukeminen kannattaa aina.
Seija Telaranta

perjantai 30. toukokuuta 2014

Johtaja sosiaalisessa mediassa



Selailin eri sosiaali- ja terveysalan organisaatioiden sivuja. Tosi monissa oli pelkkää tekstiä ja kohdassa yhteystiedot, joista löytyi johtajien nimet ja vastuualueet, samoin. Oli tosi tylsää lukea "puheliluetteloita" vailla mitään mielikuvaa, minkälainen tai minkä näköinen ihminen toimitusjohtaja on. Pienikin kuva olisi kertonut aika paljon.  Obaman ensimmäisellä kaudella sai nauttia hänen esimerkillisestä viestinnästään. Viikottain oli Facebookissa hänen ohjelmansa ja myös se, minkälaisen kannan hän ottaa esillä oleviin kysymyksiin. Kaikelle kansalle, ihan Tampereelle asti.
Tällä hetkellä on Alexander Stubb, joka päivittäin kertoo missä mennään, avoimesti. Voisi olettaa, että sama jatkuisi, jos hänestä tulisi pääministeri.

Alexander Stubbin kuva Facebookista
Löysin Johtamisen näkökulmat julkaisusta (Telaranta S., Lepistö M. & Wickman-Viitala T (toim.) Tampereen ammattikorkeakoulun julkaisuja. Sarja C. Oppimateriaaleja 14. 2010) Alex Niemisen kirjoittaman artikkelin "Keskustelun jalo taito". Siinä hän on listannut viisi avainta johtajalle sosiaalisen median menestyksekkääksi hyödyntämiseksi.

1. Hyväksy ja kehitä avointa johtamiskulttuuria.
Sosiaalisessa mediassa kaikki lähtee avoimuudesta. Tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että tiedon käyttäminen vallan välineenä perustuu tiedon jakamiseen, ei sen pidättämiseen. Uuden johtamismallin  toteuttaminen pelkästään sosiaalisen median tarpeita varten ei tietysti ole järkevää tai edes mahdollista, mutta avoimella johtamiskulttuurilla saadaan sosiaalisiin verkostoihin perustuvista työvälineistä enemmän irti.

2. Näytä esimerkkiä omalla tekemisellä
Johtajan tulisi osoittaa sitoutumisensa uudenlaiseen työ- ja johtamismalliin omalla tekemisellään. Käytännössä se tarkoittaa  tiedon aktiivista jakamista ja erityisesti keskusteluihin osallistumista. Joissakin organisaatioissa johtajat käyttävät viestintään blogia. Ratkaisujen toimivuus on kuitenkin täysin kiinni siitä, onko kyseessä aito ja aktiivinen kaksisuuntainen viestintäkanava vai johtajan hajamielisesti täyttämä ilmoitustaulu.

3. Suunnittele, älä pelkää epäonnistumista
Kaksisuuntaisessa viestinnässä nopeus ja kyky toimia proaktiivisesti ovat keskeisiä menestystekijöitä.  Rajoja kokeillessa tulee myös ymmärtää ja hyväksyä epäonnistumisen mahdollisuus. Epäonnistumisesta pitäisi uskaltaa oppia, ei lannistua. Sosiaalisten verkkotyökalujen käyttöä on mahdollista suunnitella, mutta tärkeintä on asenteiden ja toimintamallien muokkaaminen sellaisiksi, että nopea toiminta mahdollistuu. Kannattaa myös benchmarkata kansainvälisiä huipputoimijoita tällä alueella.

4. Ole rehellinen
Kaikilla organisaatioilla on omia haasteita ja ongelmia. Avoimuuteen kuuluu myös rehellinen  keskustelu ikävistäkin asioista. Internetin ansiosta maailmassa on hyvin vähän salaisuuksia, joten epämukavien asioiden välttäminen keskusteluissa johtaa todenäköisesti isompiin ongelmiin kuin niistä keskusteleminen avoimesti. Hyvällä keskustelustarategialla epämukavat keskustelut voidaan pyrkiä ohjaamaan verkon ulkopuolelle, mutta yleensä ikävien asioiden korjaaminen kannattaa tehdä käytännössä eikä keskustelemalla verkossa. Yrityksen sisäiseen keskusteluun tulee luoda ohjeistot, jotta työkalut tulevat tehokkaaseen käyttöön.

5. Opettele kuuntelemaan
Tämä on säännöistä ehkä tärkein. Sosiaalisten verkostojen käytössä keskustelun jalo taito nousee edelleen arvoonsa. On paljon tärkeämpää oppia kuuntelemaan mitä oma organisaatio tai sen kumppanit sanovat, kuin se mitä itse saa sanotuksi. Parhaimmillaan tämä johtaa kasvaneeseen luottamukseen ja tuottavampaan yhteistyösuhteeseen. Aina uuteen tapaan siirtyminen ei tapahdu ilman yhteentörmäyksiä, mutta saavutettavat voitot ovat riskien arvoisia.

Alex Nieminen, toimitusjohtaja N2
Nyt jos koskaan on mielenkiintoista seurata valittujen puoluejohtajien tai ehdokkaina olevien kykyä toimia sosiaalisessa mediassa. Tavasta viestiä ja kuunnella viestejä voi myös päätellä, miten rehellisesti ja avoimesti  kukin on olemassa ja mitä teemoja hän valitsee käsiteltäväkseen. Myös se on viesti, jos ei ole lainkaan sosiaalisessa mediassa.



Perjantaiterkuin Seija Telaranta
Mukavaa viikonloppua ja onnea kaikille ylioppilaille, ammattiin valmistuneille ja pikku koululaisille, jotka saavat todistuksen.


maanantai 26. toukokuuta 2014

Maradona ja "Jumalan käsi"

Mestareiden liigan saatua juuri loppuhuipennuksen ja jalkapallon MM-kisojen alkaessa kohta Brasiliassa, oli ihan velvollisuus tutustua Diego Maradonaan, maailman parhaimmaksi jalkapalloilijaksi tituleerattuun argentiinalaiseen tähteen. Hän on tietysti nyt, jo yli 50-vuotiaana, tähti eilisen taivaan, mutta legenda elää ja uusia tarinoita syntyy edelleen. 

Käteeni tarttui divarista Minerva Kustannus Oy:n kirja, joka on ilmestynyt tänä vuonna suomeksi: Maradona - Maailman paras jalkapalloilija? Kirjan on kirjoittanut  palkittu englantilainen toimittaja ja tietokirjailija Jimmy Burns, joka toimii Financial Times -lehden reportterina.  Maradona itse ei ole osallistunut kirjan tekemiseen, vaan tiedot on koottu eri lähteistä ja dokumenteista.


Oli jotenkin järkyttävää lukea Diego Maradonan tarinaa jo siinäkin mielessä, että miten jo lasta, jolla huomattiin olevan poikkeavat taidot käsitellä palloa, piikitettiin eri lääkkeillä, jotta hän olisi vahvistunut ja voimistunut. Asialla olivat ihan oikeat lääkärit, liuta erilaisia valmentajia, puoskareita ja taikauskoon taipuvaisen tähden tukijoita ja luottohenkilöitä.


Diego Maradona syntyi vuonna 1960 Buenos Airesin Avellandan köyhälistökortteliin lokakuun 30. päivänä, sunnuntaina - jumalanpalvelusten ja jalkapallon päivänä. Lapsuuteen eivät kuuluneet pehmolelut, mutta setä lahjoitti nahkaisen jalkapallon 3-vuotispäivänä. Pölyn ja lian peittämällä hiekkakentällä pallosta tuli inspiroiva kaveri, joka tarjosi koko ajan uusia haasteita. Perhe ja varsinkin äiti Dona Dalma eli Tota on muodostanut tiiviin tukiverkon maan tavan mukaan kaikissa vaiheissa. Jo paljon ennen kuin Diegosta tuli aikuinen, hän siirtyi kovaan pelimaailmaan, josta ei puuttunut juonittelijoita, hyväksikäyttäjiä eikä houkutuksia. Menestykset ja voitot seurasivat toistaan, pallo kulki taianomaisesti ja rahaa  tuli ja meni kaikista ovista. Argentiina jäi taakse ja 21-vuotiaana Diego solmi yhden jalkapallohistorian suurimmista siirtosopimuksista FC Barcelonan kanssa. Joukko sukulaisia ja "perhettä" seurasi mukana. Kuten myös  monenlaiset fyysiset ja psyykkiset ongelmat, jotka  tekivät nuoresta tähdestä arvaamattoman. Ongelmia siivitti raju juhliminen, ilotytöt, juomingit ja toisaalta taikauskoisuus, epäluuloisuus ja lääkkeiden käyttö. Jo silloin oli merkkejä myös kokaiinista, mikä kuitenkin kiellettiin. Paino nousi ja laski, joskus hän oli elämänsä kunnossa ja hetkessä taas turvonnut niin, ettei pystynyt pelaamaan. 

Koko maailma seisahtui kun Meksikon 1986 MM-kisojen puolivärierissä nähtiin jalkapallohistorian uskomattomin maali.  "Jumalan käsi" ohjasi pallon maaliin Argentiinan ja Englannin välisessä ottelussa. Silmänkääntötemppu ilmeisesti, mistä edelleen kiistellään. Argentiina voitti maailmanmestaruuden ja Maradonan sankaritarina nousi uusiin ulottuvuuksiin.



Napoli oli seuraava valloituksen kohde Euroopassa ja Maradonan johdolla Napoli voitti seuran kaikkien aikojen ensimmäisen Italian mestaruuden keväällä 1987. Ken on käynyt Napolissa vähänkin merkittävämmän jalkapallopelin aikaan, tietää kyllä, mikä merkitys jalkapallolla on kaupungille. Sen mukana sykkii koko elämä.  Maradonan vauhti myös kiihtyi ja mukaan tuli kokaiini ja sen mukana isot ongelmat. Tarvittiin yhä enemmän peitetarinoita ja mafiaakin. Maradonaa oli yhä vaikeampi hallita, eikä hän suostunut muiden johdettavaksi. Neroilla ei ole pomoja.


Kun hänen virtasastaan löytyi kokaiinia vuonna 1991, Napolikaan ei enää halunnut suojella eikä pystynyt asiaa peittelemään. Maradona kuitenkin jatkoi Argentiinan maajoukkueessa. Jimmy Burns kirjoittaa kirjassaan, että varsinainen jytky tuli Dallasista kesäkuussa 1994, kun maailmalle levisi uutinen Diego Maradonan doping-kärystä MM-kisoissa. Toisen tyttären mies kuului myös maajoukkueeseen. 
2010-luvulle tultaessa Maradona on palannut Argentiinaan ja jonkinlainen tasapaino on löytynyt, kuten uusi tyttöystävä. Pitkään matkassa ollut ex-vaimo Claudia toimii  nyt mestarin raha-asioiden hoitajana ja sopu on löytynyt myös tyttärien kanssa ja toinen tytär on jo tehnyt hänestä isoisän. 



Diego Maradona toimi Argentiinan jalkapallomaajoukkueen päävalmentajana vielä vuodet 2008-2010. Etelä-Afrikan MM-kisoissa oli jo Messikin mukana, mutta Argentiina ei menestynyt ja siihen loppui Maradonankin päävalmentajan pesti.
Kirjaa lukiessani mietin usein, mihin sotkuun tällainen palvottu "nero" vei valmentajansa ja joukkueiden johtajat. Mitä syvemmälle hän vajosi ja kun kaikki luulivat jo lopun tulleen, sitä hämmästyttävämmän comebackin hän teki. Miten muita pelaajia pystyi motivoimaan kun tällainen "Jumalan lähettiläs" sai tehdä mitä vaan ilman rajoja? Voiko jalkapallo olla niin ihmeellistä, että "kaiken se kestää...". Kohta saamme seurata ja analysoida ketkä ovat Brasilian kisojen tähdet ja miten heitä johdetaan.  Toivottavasti urheiluhenki ei ole sitä, mitä Maradonan kultavuosina.
Näissä merkeissä, seuraavaksi jalkapalloa!

Terkuin Seija Telaranta

perjantai 16. toukokuuta 2014

"Siivoamisessa ei ole mitään seksikästä"

Näin radikaalisti toteaa ruotsalainen Monica Lindstedt, joka on valittu yhdeksi Ruotsin vaikutusvaltaisimmista naisista. Hän perusti ensin Metro-lehden parin kollegansa kanssa. Kaikki me tiedämme lehden, josta tuli menestys. Se ei riittänyt hänelle, vaan hänellä oli kipinä, jota ei voinut sammuttaa. Työtoverit Metrossa olivat aivan järkyttyneitä kun hän kertoi perustavansa siivousfirman. Kenenkään mielestä siinä ei ollut mitään hohtoa. Intuitio oli Monicalla kuitenkin vahva ja se oli syntynyt omasta kokemuksesta ja elämäntilanteesta. Jos kotona on uraa luovan aviomiehen lisäksi neljä lasta ja kotieläimiä, oli koko ajan tehtävä montaa asiaa yhtä aikaa.

Monica Lindstedt
Entinen työpaikka tarjosi työsuhdeauton ja paljon muitakin etuja, mutta sitä, mitä hän kaikista eniten olisi silloin tarvinnut, ei ollut tarjolla. Siivousta, ruoanlaittoa, pyykinpesua, silittämistä, huoltoa ja huolenpitoa arjessa. Kaiken kukkuraksi maassa velloi "piikakeskustelu", jossa kodinhoitotyötä pidettiin jotenkin alentavana työnä.
Näistä tunnelmista käynnistyi kuitenkin Hemfrid vuonna 1996, kotipalveluyritys, joka tällä hetkellä työllistää yli 1000 ihmistä. Vuonna 2013 Hemfrid voitti yksityisten yritysten "nobelin" Golden Gavelin, joka on arvostettu tunnustus.


Alku ei suinkaan ollut helppo, vaan meni 6 vuotta ennenkuin yritys tuli kannattavaksi. Konttori oli pitkään kotona, mutta kun perheen koira söi asiakkaan takin, Monica hankki yritykselle omat toimistotilat Tukholman Södermalmilta. Pienestä on siis ponnistettu ja saavutettu paljon. Rohkeutensa ja sinnikkyytensä Monica arvelee juontavan lapsuudesta. Metsäteollisuudessa työskennelleen isän työpaikat vaihtuivat tiheään ja uudessa paikassa oli aina selviydyttävä ja luotava "oma elämä". Yhdessä vaiheessa hän kävi koulua, jossa oli 800 poikaa ja kaksi tyttöä hänen lisäkseen.
Hemfrid on merkittävä yritys myös yhteiskunnan kannalta. Edelleenkin kodinhoito on enemmän naisen kuin miehen kontolla.  Kun nainen pääsee kotona ulkopuolisen avun turvin helpommalla, hän pystyy  luomaan uraa tasavertaisemmin miesten kanssa. Kun yritykset tukevat kotiapua, naisten pitkäaikaiset sairauspoissaolot ovat vähentyneet.
Erittäin suuri merkitys Hemfridilla on ollut maahanmuuttajanaisten työllistäjänä. Useimmille heistä Hemfrid on ollut ensimmäinen normaali työpaikka, jossa työ on säädeltyä ja ammattimaista ja josta saa palkkaa ja josta maksetaan verot. Suuressa yrityksessä on myös paljon mahdollisuuksia edetä ja laajentaa osaamistaan.

Golden Gavel 
Monica Lindstedt on nyt 61-vuotias. Koulutukseltaan hän on taloustieteiden maisteri.  Hän toimii Hemfridissa hallituksen puheenjohtajana ja viime vuonna hänestä tuli myös "Företagarna"-organisaation puheenjohtaja. Poliittisesti sitoutumattoman organisaation tavoitteena on parantaa yritysilmastoa sekä tukea pientä ja keskisuurta yrittäjyyttä Ruotsissa.
Kotiavulle on omassakin huushollissa edelleen tarvetta. Yhdessä miehensä kanssa hänellä on hevostila, jossa koulutetaan pariakymmentä hevosta sekä lapsia, lastenlapsia ja kolme koiraa.
Monica Lindstedt on tehnyt "seksittömästä" toimialasta arvokkaan ja arvostetun. Mikä muu kuin ammattimainen kodinhoitoapu antaa naiselle enemmän vapausasteita elää ja toteuttaa itseään työssä ja vapaa-aikana? Omasta elämästä tulee hohdokkaampaa ja samalla teet hyvää, työllistät.

Mukavaa viikonloppua!
Terkuin Seija Telaranta