Kevennä elämääsi, kirjoita keittokirja

Alex Nieminen ja Riikka Sukula

Olen tietysti jäävi kehumaan eilen kauppoihin tullutta keittokirjaa Vege!, kun toinen kirjoittaja on poikani Alex, mutta teen aasinsillan blogini vuoden teemaan, esimerkillisyyteen johtajan työssä. Tämä vuosi 2015 on siis esimerkillisen johtamisen vuosi. Se ei suinkaan tarkoita, että on jotenkin täydellinen henkilöstönsä edessä ja aina oikeassa vaan sitä, että osaa elää ja pitää vireyttään yllä "hyvän elämän" keinoin. Siitä on kirjoitettu yksi maailman menestyneimpiä johtamisen kirjoja: Stephen R. Coveyn "Tie menestykseen", johon olen usein viitannut artikkeleissani. Enkä suotta. Kirjassa on seitsemän kohdan ohjelma, jota noudattamalla johtaja voi menestyä, tuntea tyydytystä ja ennenkaikkea jaksaa, myös muilla elämän alueilla kuin työssään.

Yksi tärkeä osa-alue kasvussa menestyväksi johtajaksi on kirjoittaminen. Jos ei kirjoita kirjaa, voi pitää päiväkirjaa tai kirjata itselleen merkityksellisiä havaintoja, elämäyksiä ja kokemuksia. Niihin voi liittää tavoitteita ja päämääriä sekä polkuja, minne kannattaa seuraavaksi suunnata avartaakseen näkökulmiaan ja mennäkseen eteenpäin valitsemallaan tiellä. Ydin Coveyn kirjassa on, että ihminen kehittyy ja löytää uusia alueita itsestään. Jos ei ole kynämiehiä tai -naisia, henkistä kasvua voi edistää lukemalla monipuolista kirjallisuutta. Kuinka ollakaan löysin itseni lukemasta keittokirjaa, vaikka en todistettavasti ole ruoanlaitto-ihmisiä.

"Kiitti siitä, ettet opetellut laittamaan ruokaa. Jos olisit, tätä kirjaa ei olisi koskaan kirjoitettu"

Elämyksiä tuottaa kun vain selailee ja katselee kauniita kuvia ihanasta ruoasta. Ohjeet ovat selkeitä ja helppoja, joten olisiko tämä se elämän kevät, kun inspiroituu kokkaamaan? Haaste on nyt heitetty kaikille johtajille, ruokkikaa luovuuttanne kokkaamalla uusia kasvisherkkuja vaikkapa Vegen reseptien tuella.

Latva-artisokkaa dippikastikkein

Vege! tarjoaa tuoreita makuja kotikeittiöön, arkeen. Se on syntynyt kahden ystävyksen innostuksesta ruoanlaittoon ja sen avulla mahdollisuutta irrottautua vaativasta "päivätyöstä". Alex on yritysjohtaja ja  Riikka viinitilan emäntä Italian Piemontessa, Serralunga D'Alban kylässä. Monia palkintoja on jo tullut upeista viineistä.
"Olemme molemmat olleet kasvissyöjiä jo neljännesvuosisadan. Olemme intohimoisia ruoanlaittajia, mutta emme kokkeja. Ruoanlaittajina olemme tavallisia työssäkäyviä, keski-ikäisiä (paitsi Riikka!) pienten lasten vanhempia. Tiedämme siis hyvin arjen rouanlaittoon liittyvän tuskan: mitä tänään syötäisiin?"
Terkuin Seija Telaranta
Ps. Kauppalehti Optio 19.3.2015
"Upouuden kotimaisen kasviskeittokirjan tekijät Alex Nieminen ja Riikka Sukula eivät tarvitse turhanpäiväisiä tehokeinoja viestin perille viemiseen. Molemmat tunnetaan muista yhteyksistä, Nieminen mediapersoonana ja Sukula viinintekijänä, eikä kummallakaan ole ammattitaustaa ruoanlaitossa. Se lienee ainakin yksi syy siihen, että Vege! - Tuoreita makuja kotikeittiöstä on yksi innostavimmista suomalaisista keittokirjoista pitkään aikaan. ....Selaillessa melkein jokaisen ohjeen kohdalla pysähtyy ja haluaa kokeilla sitä siltä istumalta. Vuoden paras keittokirja on tässä."

Johtaja sosiaalisessa mediassa

Selailin eri sosiaali- ja terveysalan organisaatioiden sivuja. Tosi monissa oli pelkkää tekstiä ja kohdassa yhteystiedot, joista löytyi johtajien nimet ja vastuualueet, samoin. Oli tosi tylsää lukea "puheliluetteloita" vailla mitään mielikuvaa, minkälainen tai minkä näköinen ihminen toimitusjohtaja on. Pienikin kuva olisi kertonut aika paljon.  Obaman ensimmäisellä kaudella sai nauttia hänen esimerkillisestä viestinnästään. Viikottain oli Facebookissa hänen ohjelmansa ja myös se, minkälaisen kannan hän ottaa esillä oleviin kysymyksiin. Kaikelle kansalle, ihan Tampereelle asti.
Tällä hetkellä on Alexander Stubb, joka päivittäin kertoo missä mennään, avoimesti. Voisi olettaa, että sama jatkuisi, jos hänestä tulisi pääministeri.

Alexander Stubbin kuva Facebookista

Löysin Johtamisen näkökulmat julkaisusta (Telaranta S., Lepistö M. & Wickman-Viitala T (toim.) Tampereen ammattikorkeakoulun julkaisuja. Sarja C. Oppimateriaaleja 14. 2010) Alex Niemisen kirjoittaman artikkelin "Keskustelun jalo taito". Siinä hän on listannut viisi avainta johtajalle sosiaalisen median menestyksekkääksi hyödyntämiseksi.

1. Hyväksy ja kehitä avointa johtamiskulttuuria.
Sosiaalisessa mediassa kaikki lähtee avoimuudesta. Tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että tiedon käyttäminen vallan välineenä perustuu tiedon jakamiseen, ei sen pidättämiseen. Uuden johtamismallin  toteuttaminen pelkästään sosiaalisen median tarpeita varten ei tietysti ole järkevää tai edes mahdollista, mutta avoimella johtamiskulttuurilla saadaan sosiaalisiin verkostoihin perustuvista työvälineistä enemmän irti.

2. Näytä esimerkkiä omalla tekemisellä
Johtajan tulisi osoittaa sitoutumisensa uudenlaiseen työ- ja johtamismalliin omalla tekemisellään. Käytännössä se tarkoittaa  tiedon aktiivista jakamista ja erityisesti keskusteluihin osallistumista. Joissakin organisaatioissa johtajat käyttävät viestintään blogia. Ratkaisujen toimivuus on kuitenkin täysin kiinni siitä, onko kyseessä aito ja aktiivinen kaksisuuntainen viestintäkanava vai johtajan hajamielisesti täyttämä ilmoitustaulu.

3. Suunnittele, älä pelkää epäonnistumista
Kaksisuuntaisessa viestinnässä nopeus ja kyky toimia proaktiivisesti ovat keskeisiä menestystekijöitä.  Rajoja kokeillessa tulee myös ymmärtää ja hyväksyä epäonnistumisen mahdollisuus. Epäonnistumisesta pitäisi uskaltaa oppia, ei lannistua. Sosiaalisten verkkotyökalujen käyttöä on mahdollista suunnitella, mutta tärkeintä on asenteiden ja toimintamallien muokkaaminen sellaisiksi, että nopea toiminta mahdollistuu. Kannattaa myös benchmarkata kansainvälisiä huipputoimijoita tällä alueella.

4. Ole rehellinen
Kaikilla organisaatioilla on omia haasteita ja ongelmia. Avoimuuteen kuuluu myös rehellinen  keskustelu ikävistäkin asioista. Internetin ansiosta maailmassa on hyvin vähän salaisuuksia, joten epämukavien asioiden välttäminen keskusteluissa johtaa todenäköisesti isompiin ongelmiin kuin niistä keskusteleminen avoimesti. Hyvällä keskustelustarategialla epämukavat keskustelut voidaan pyrkiä ohjaamaan verkon ulkopuolelle, mutta yleensä ikävien asioiden korjaaminen kannattaa tehdä käytännössä eikä keskustelemalla verkossa. Yrityksen sisäiseen keskusteluun tulee luoda ohjeistot, jotta työkalut tulevat tehokkaaseen käyttöön.

5. Opettele kuuntelemaan
Tämä on säännöistä ehkä tärkein. Sosiaalisten verkostojen käytössä keskustelun jalo taito nousee edelleen arvoonsa. On paljon tärkeämpää oppia kuuntelemaan mitä oma organisaatio tai sen kumppanit sanovat, kuin se mitä itse saa sanotuksi. Parhaimmillaan tämä johtaa kasvaneeseen luottamukseen ja tuottavampaan yhteistyösuhteeseen. Aina uuteen tapaan siirtyminen ei tapahdu ilman yhteentörmäyksiä, mutta saavutettavat voitot ovat riskien arvoisia.

Alex Nieminen, toimitusjohtaja N2

Nyt jos koskaan on mielenkiintoista seurata valittujen puoluejohtajien tai ehdokkaina olevien kykyä toimia sosiaalisessa mediassa. Tavasta viestiä ja kuunnella viestejä voi myös päätellä, miten rehellisesti ja avoimesti  kukin on olemassa ja mitä teemoja hän valitsee käsiteltäväkseen. Myös se on viesti, jos ei ole lainkaan sosiaalisessa mediassa.

Perjantaiterkuin Seija Telaranta
Mukavaa viikonloppua ja onnea kaikille ylioppilaille, ammattiin valmistuneille ja pikku koululaisille, jotka saavat todistuksen.

Johtamisen oppikurssi à la Jorma Ollila

Jorma Ollilan vastailmestynyt kirja on nyt luettu. Eilen illalla sain viikon urakan päätökseen. Kirja vei minut mukaansa samalla tavalla kuin parhaimmat ruotsalaiset dekkarit tai Bill Clintonin, Lee Iaccoccan ja Barack Obaman vastaavat teokset.
Kirja on upeasti ja mukaansatempaavasti kirjoitettu. Minulle se kuitenkin oli kiinnostava siksi, että oli mukava huomata, että ei ole Ollilalta jäänyt johtamisen kirjat lukematta. Hän myös otti uudet ajatukset Nokiassa käyttöön ja johti niiden mukaisesti.
Jotain kuitenkin meni pieleen, kun tämän päivän arvion mukaan hienoista prosesseista ja  tutkitusti hyvästä johtamistavasta huolimatta lopputulos on pannukakku.
Kyllä kirjasta löytää myös vastauksen. Henkilöstö ja johtajat alkoivat viihtyä liikaa mukavuusalueella, jolloin jäi huomaamatta toimintaympäristön muutos. Tai huomattiin kyllä, mutta ei tehty oikeita johtopäätöksiä oikeassa kohtaa. Pahin virhe kuitenkin oli, että asiakas unohtui, vaikka se oli korkealla arvohierarkiassa.

Lue koko juttu osoitteessa Blogi puhutaanjohtamisesta
Sunnuntaiterkuin Seija Telaranta

Puhutaan johtamisesta

Johtamisen blogini on toiminut lukijoiden innoittamana jo vuosia. Blogissa on lähes 70 000 lukijaa, kiitos teille kaikille, suuri lukijamäärä innoittaa heikommankin kirjoittajan. Blogi ei suinkaan lopu.  Tervetuloa uuteen blogiini osoitteeseen Puhutaan johtamisesta
Toivon aktiivista osallistumista, uusi osoite mahdollistaa aktiivisemman vuorovaikutuksen. Kiitos Alex Nieminen/ N2, kaikki onnistui hetkessä, myös äidin opetus. Markkinointiviestinnän ja palvelumuotoilun konserni N2

Alex Nieminen, N2

Olen siirtänyt "Puhutaan johtamisesta" -blogiini ison osan artikkeleitani, mutta poistanut koulutusta ja eri johtajakoulutuksia koskevan informaation, sillä maailma on muuttunut niiden suhteen.

Kiitos Johtamisen blogin lukijoille!

Seija Telaranta

Valta ja karisma

Johtamisesta, vallasta ja siitä, mikä on soveliasta johtajalle kirjoitetaan kaikissa medioissa joka päivä. Johtajilla ei ole puutetta reflektiopinnasta omille ajatuksilleen. Aamulehden kronikan otsikko on  tänään: "Äijät saavat mennä". 

Kaikki johtajan tekemiset ja sanomiset ovat läpinäkyviä  ja tulevat ihmisten tietoon pienemmässäkin mittakaavassa kuin Paperiliitossa. Jokainen kokous ja vuorovaikutus-tilanne on sellainen, että sen perusteella voi tehdä johtopäätöksiä johtajan arvomaailmasta ja siitä, miten hän hallitsee johtajuuttaan ja käyttää valtaa. Jos käyttää henkilöstöstään termiä alainen, turha on sanoa arvostavansa henkilöstöään. Alainen on hyvä termi kun käsitellään aihetta teoreettisesti, luokkahuoneessa, mutta sinne se on jätettävä.

Valta on aina kiehtonut ihmismieltä. Filosofi Timo Airaksinen on todennut, että valta vetää puoleensa ja sen läheisyydessä on aina ruokaa, viiniä ja sikareita. Valta on hyvä polttoaine kun osaa  käyttää sitä viisaaasti, mutta valta myös turmelee.Jotta vallankäyttö tuottaa toivottua tulosta ja on oikeansuuntaista, esimiehen on tunnettava ja tunnistettava vallan lähteet, vallan olemus ja mahdollisuudet, jotta vallankäyttö koituu kaikkien parhaaksi.

Vallan keskeisyys ei ole vuosisatojen saatossa paljoakaan muuttunut. Samalla tavalla vallasta kirjoitti jo Niccolo Machiavelli 1500-luvulla.Tuoko sosiaalinen media tähän muutoksen? Artikkelissaan "Keskustelun jalo taito" Alex Nieminen toteaa, että verkon sosiaalistuminen on ensimmäinen asia, joka haastaa vallan  johtamisessa. Sosiaalisessa internetissä toimimisessa avainasemassa on vallasta ja kontrollista luopuminen. Vallan sijasta johtamisen uusiksi attribuuteiksi ovat nousseet inhimillisyys, luonnollisuus ja organisoimattomuus.
Ihmiset eivät luota vain viralliseen tietoon, vaan iso merkitys on verkkoyhteisöjen mielipiteillä ja arvostuksilla.

Mikään ei voimaannuta organisaatiota enempää kuin positiivisella tavalla karismaattinen johtaja.Hän tuntee omat vahvuutensa ja tunnistaa heikkoutensa, mutta työskentelee niiden vähentämiseksi. Henkilöstön ei tarvitse kannatella eikä mielistellä johtajaansa, vaan johtaja tukee henkilöstöään ja auttaa heitä löytämään omat vahvuutensa. Ruotsissa myös sosiaali- ja terveysalalla on määräaikainen johtajuus. Johtaja voi olla vain 3 tai 4 vuotta esimiehenä ja sitten on suunnattava muualle. Toiseen paikkaan esimieheksi tai takaisin kliiniseen työhön, opetuksen ja ohjauksen asiantuntijaksi tai tutkimustyöhön, tietysti koulutuksen ja perehdytyksen jälkeen.

Johtajalla on myös oltava taito nähdä omat kykynsä suhteessa työn vaatimuksiin, olla oikeaan aikaan oikeassa paikassa. Käytännössä se merkitsee oikeaa ajoitusta; taitoa olla lujasti kiinni ja hellittää kun aika on, valmiutta myös jättää organisaaatio, jos pätevyys ei enää kanna tai into ponnistella on laantunut. Yllä mainittu Alex Nieminen totesi Aamulehden haastattelussa 15.2.1999 seuraavasti: " Olen paras ihminen, jonka yritys voi palkata ensimmäiseksi kahdeksi vuodeksi, mutta sitten minusta on päästävä äkkiä eroon".
On siis tunnistettava omat kykynsä suhteessa organisaation tarpeisiin.

– Seija Telaranta