Onko Juha Sipilä teknokraatti?

Tom Peters aloitti 1990-luvulla johtajan persoonallisuuden ja ominaisuuksien tarkastelun suhteessa siihen, kuinka yritys menestyy ja miten henkilöstöstä saadaan paras irti. Analyysi on laajentunut moneen suuntaan ja syvyyteen. Asioiden yksinkertaisena pitäminen pätee edelleen. Varmaan juuri siitä syystä minua kiehtoi Patricia Pitcherin väitöskirjatyössään löytämät kolme johtajatyyppiä: teknokraatti, käsityöläinen ja artisti. Lyhyenkin kuvauksen perusteella johtajaopiskelijat pystyivät nopeasti tunnistamaan sekä oman esimiehensä että itsensä joksikin näistä. Katso edellinen artikkeli tästä aiheesta: Teknokraatti johtajana

Kirja ilmestyi vuonna 1997

Teknokraatti ei ole byrokraatti eivätkä kaikki diplomi-insinöörit teknokraatteja. Byrokraatista teknokraatin erottaa se, että vaikka molemmille säännöt, pykälät ja oikeudenmukaisuus ovat tärkeitä, heille se on sisäinen vaade eikä ulkoapäin tullut pakko kuten byrokraateille. Juha Sipilä ilmoitti heti vaalivoiton jälkeen, että hänellä on prosessikaaviot ja excel-taulukot valmiina ja neuvottelut aikataulutettuina siitä, miten hallituksen muodostamisessa edetään.
Teknokraattia luonnehditaan tehokkaaksi ja energiseksi työmyyräksi. Työ on arvo sinänsä ja se pitää miehen kuin miehen tiellä. Teknokraatin oma elämä on aina hyvin organisoitu ja hän noudattaa mielellään samoja kaavoja ja totuttuja tapoja. Hän noudattaa aina järjen ääntä eikä alennu tunteilemaan. Siksi hän on paras saneeraaja, kun sellaiselle on tarvetta. Teknokraatti ei sorru hauskanpitoon, työ on hänelle vakava asia. Teknokraatti varmistelee ja noudattaa sääntöjä. Siksi hän onkin ihan hukassa, jos häneen kohdistuu kritiikkiä, koska hän tekee mielestään kaiken aina oikein. Hukassa teknokraatti on myös silloin, jos pitäisi tehdä päätös "ad hoc" eikä hän ole ehtinyt muodostamaan prosessikaavioitaan.

Vaikka monet johtamisen asiantuntijat ovat jo pitkään olleet sitä mieltä, että teknokraattien aika on ohi ja aika on  luovien ja inhimillisten ihmisten kanssa viihtyvien johtajien, teknokraatit yhä edelleen hallitsevat maailmaa. Sillä varmuudella, minkä lehtiä lukemalla ja televisiota katsomalla saa, Sipilä osin näyttäytyy teknokraattina systemaattisuutensa ja selkeytensä ansiosta. Teknokraattia on myös se, että asioista puhutaan suoraan kaunistelematta ja faktoilla mennään. Hänessä kyllä on paljon muutakin, sillä monesta lähteestä on tullut viestiä, että hän osaa luoda positiivisen, arvostavan ja kuuntelevan ilmapiirin, mikä ei ole tyypillistä teknokraatille. Hän vaikuttaa lämpimältä ja inhimilliseltä, katsoo silmiin ja herättää luottamusta. Pientä pilkettä on silmäkulmissa, varmaan teekkariajan tuotteita. Hän on nopea ja osaa delegoida eikä väännä yömyöhään, vaan inhimillisillä työajoilla edeten.
Veikkaan, että Juha Sipilä on sekä teoriassa että käytännössä kouliintunut moderni johtaja, joka menestyy. Hän on kirjansa lukenut muillakin johtamisen alueilla kuin prosessien ja toiminnan johtamisen. Avoin tiedottaminen ja selkokielellä puhuminen osoittaa sitä, että hän arvostaa asiakkaitaan, tässä tapauksessa kansaa. Hän osaa johtaa ihmisiä, sitouttaa heidät yhteiseen päämäärään ja olla itse hyvänä esimerkkinä. Talousjohtaminen onnistuu ja hän uskaltaa kertoa ikävätkin tosiasiat. Hänellä on siis johtamisen tasolla vanha kunnon BSC kaikkine osineen hyvin hallinnassa visiosta ja strategiasta lähtien. Vielä kun tähän lisää ilmeisen hyvän itsetunnon ja esiintymistaidon uskallan sanoa, että meillä on upea johtaja. Alexander Stubb kuvasi hallitusneuvotteluja äsken tiedotustilaisuudessa: "sydän, järki ja kädet, me-meininki"

Mukavaa helatorstai-vapaata kaikille,
terkuin Seija Telaranta

Johtaja sosiaalisessa mediassa

Selailin eri sosiaali- ja terveysalan organisaatioiden sivuja. Tosi monissa oli pelkkää tekstiä ja kohdassa yhteystiedot, joista löytyi johtajien nimet ja vastuualueet, samoin. Oli tosi tylsää lukea "puheliluetteloita" vailla mitään mielikuvaa, minkälainen tai minkä näköinen ihminen toimitusjohtaja on. Pienikin kuva olisi kertonut aika paljon.  Obaman ensimmäisellä kaudella sai nauttia hänen esimerkillisestä viestinnästään. Viikottain oli Facebookissa hänen ohjelmansa ja myös se, minkälaisen kannan hän ottaa esillä oleviin kysymyksiin. Kaikelle kansalle, ihan Tampereelle asti.
Tällä hetkellä on Alexander Stubb, joka päivittäin kertoo missä mennään, avoimesti. Voisi olettaa, että sama jatkuisi, jos hänestä tulisi pääministeri.

Alexander Stubbin kuva Facebookista

Löysin Johtamisen näkökulmat julkaisusta (Telaranta S., Lepistö M. & Wickman-Viitala T (toim.) Tampereen ammattikorkeakoulun julkaisuja. Sarja C. Oppimateriaaleja 14. 2010) Alex Niemisen kirjoittaman artikkelin "Keskustelun jalo taito". Siinä hän on listannut viisi avainta johtajalle sosiaalisen median menestyksekkääksi hyödyntämiseksi.

1. Hyväksy ja kehitä avointa johtamiskulttuuria.
Sosiaalisessa mediassa kaikki lähtee avoimuudesta. Tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että tiedon käyttäminen vallan välineenä perustuu tiedon jakamiseen, ei sen pidättämiseen. Uuden johtamismallin  toteuttaminen pelkästään sosiaalisen median tarpeita varten ei tietysti ole järkevää tai edes mahdollista, mutta avoimella johtamiskulttuurilla saadaan sosiaalisiin verkostoihin perustuvista työvälineistä enemmän irti.

2. Näytä esimerkkiä omalla tekemisellä
Johtajan tulisi osoittaa sitoutumisensa uudenlaiseen työ- ja johtamismalliin omalla tekemisellään. Käytännössä se tarkoittaa  tiedon aktiivista jakamista ja erityisesti keskusteluihin osallistumista. Joissakin organisaatioissa johtajat käyttävät viestintään blogia. Ratkaisujen toimivuus on kuitenkin täysin kiinni siitä, onko kyseessä aito ja aktiivinen kaksisuuntainen viestintäkanava vai johtajan hajamielisesti täyttämä ilmoitustaulu.

3. Suunnittele, älä pelkää epäonnistumista
Kaksisuuntaisessa viestinnässä nopeus ja kyky toimia proaktiivisesti ovat keskeisiä menestystekijöitä.  Rajoja kokeillessa tulee myös ymmärtää ja hyväksyä epäonnistumisen mahdollisuus. Epäonnistumisesta pitäisi uskaltaa oppia, ei lannistua. Sosiaalisten verkkotyökalujen käyttöä on mahdollista suunnitella, mutta tärkeintä on asenteiden ja toimintamallien muokkaaminen sellaisiksi, että nopea toiminta mahdollistuu. Kannattaa myös benchmarkata kansainvälisiä huipputoimijoita tällä alueella.

4. Ole rehellinen
Kaikilla organisaatioilla on omia haasteita ja ongelmia. Avoimuuteen kuuluu myös rehellinen  keskustelu ikävistäkin asioista. Internetin ansiosta maailmassa on hyvin vähän salaisuuksia, joten epämukavien asioiden välttäminen keskusteluissa johtaa todenäköisesti isompiin ongelmiin kuin niistä keskusteleminen avoimesti. Hyvällä keskustelustarategialla epämukavat keskustelut voidaan pyrkiä ohjaamaan verkon ulkopuolelle, mutta yleensä ikävien asioiden korjaaminen kannattaa tehdä käytännössä eikä keskustelemalla verkossa. Yrityksen sisäiseen keskusteluun tulee luoda ohjeistot, jotta työkalut tulevat tehokkaaseen käyttöön.

5. Opettele kuuntelemaan
Tämä on säännöistä ehkä tärkein. Sosiaalisten verkostojen käytössä keskustelun jalo taito nousee edelleen arvoonsa. On paljon tärkeämpää oppia kuuntelemaan mitä oma organisaatio tai sen kumppanit sanovat, kuin se mitä itse saa sanotuksi. Parhaimmillaan tämä johtaa kasvaneeseen luottamukseen ja tuottavampaan yhteistyösuhteeseen. Aina uuteen tapaan siirtyminen ei tapahdu ilman yhteentörmäyksiä, mutta saavutettavat voitot ovat riskien arvoisia.

Alex Nieminen, toimitusjohtaja N2

Nyt jos koskaan on mielenkiintoista seurata valittujen puoluejohtajien tai ehdokkaina olevien kykyä toimia sosiaalisessa mediassa. Tavasta viestiä ja kuunnella viestejä voi myös päätellä, miten rehellisesti ja avoimesti  kukin on olemassa ja mitä teemoja hän valitsee käsiteltäväkseen. Myös se on viesti, jos ei ole lainkaan sosiaalisessa mediassa.

Perjantaiterkuin Seija Telaranta
Mukavaa viikonloppua ja onnea kaikille ylioppilaille, ammattiin valmistuneille ja pikku koululaisille, jotka saavat todistuksen.