Sitä saa mitä ostaa?

Näillä keleillä on hyvä olla lukemista, monenlaisia kanavia televisiossa, IPadit iskussa ja puhelimet latauksessa. Hullumpaa ei ole myöskään tsekkailla äkkilähtöjä ja hotelleja paremmilla sääennusteilla. Vaikka kuinka olisi syntynyt maaseudun oloihin. Shoppailu on tietysti yksi mahdollisuus, mutta kun kaikki kaapit ja komerot monessa osoitteessa ovat ihan tapissa, niin hohto siitäkin on mennyt. Ostin siis kirjoja.

Olen aivan viehättynyt Björn Wahlroosiin kirjoittamiin kirjoihin. Hän saa taloustieteen elämään ja lukijan pysymään vireessä. En ole aikaisemmin lukenut Sixten Korkmanin kirjoja. Kolmella eurolla sai tasan vuosi sitten päivätyn "Väärää talouspolitiikkaa" - kirjan. Hinta oli silloin 34.90€. Löysin siitä saman Aristoteleen lainauksen mitä Wahlrooskin analysoi omassa kirjassaan. "Se, mikä on useille yhteistä, saa osakseen vähiten huolenpitoa."Kun Wahlroos otti aiheesta eläviä esimerkkejä, pyöritteli kiinnostavasti käsittelemäänsä lainausta, Korkman nostaa sekä taloustieteen että filosofian gurujen lausumia esiin, eikä työstä niitä mitenkään. Toki ne on hyvin valittuja, mutta mitään omaa Korkman ei tuota. Erityisesti minua masensivat  lainaukset Mauno Koivistolta. Päivään sopii hyvin Aristoteleen käsitys onnellisuudesta. Ihminen elää hyvin tai onnistuu elämässä, jos hänellä on hyvä syntyperä, ystäviä, lapsia, määrättyä vaurautta sekä terveyttä, kauneutta ja voimaa. Onnellisuuteen vaikuttaa myös maine, kunnia, hyvä onni ja hyveet. Jos hyvä haltia antoi huomenlahjoiksi vielä oikeudenmukaisuuden, kohtuullisuuden, rauhallisuuden, seurallisuuden, anteliaisuuden, rohkeuden ja rehellisyyden, niin hyvä on! Kaikista näistä kauniista kertauksista huolimatta Korkmanin kirja jäi tähän.

Sadepäivän shoppailut

Vitosella sain Arto Hiltusen "Johtamisesta", vuodelta 2015. Hänen ensimmäinen kirjansa "Johtamisen taito" oli suosittu. Ihmettelin, miten tämä kirja oli jäänyt hyllyyn, päätellen hinnasta ja määrästä, mitä sitä oli kaupan. Toki tässä kirjassa on perussetti johtajan työn keskeisiä alueita, mutta on siinä harvinaisempaakin. Pidin erityisesti siitä, että kirjoittaja oli varsin ansiokkaasti käsitellyt hallituksen puheenjohtajan valtaa ja roolia organisaatiossa sekä hänen ja toimitusjohtajan välistä suhdetta. Vähän yllättävästi kesken kaiken on kappale Esiintymiset: johtajan tärkein vaikutuskanava. Onneksi on, sillä totuushan on, että vaikka kuinka hyvin johtaja osaisikin johtaa, jos ei ole hyvä esiintyjä eikä saa sanottavaansa esitettyä kansan kielellä, paljon puuttuu. Kirjan loppupuoli on ainakin minua vähemmän kiinnostavaa ay-jargonia, mutta jos kirjoittaja on tehnyt kolmikymmenvuotisen uran S-ryhmässä, niin täytyyhän se näkyä.

Ruotsiin, Tukholmaan ja Göteborgiin sijoittuvat dekkarit ovat elämäni suola. En tuntenut Christoffer Carlssonia aiemmin, joten aloitin Leo Junkerista kertovan kolmiosaisen sarjan ensimmäisestä teoksesta Salaisuudet. En ole kirjaa vielä kokonaan lukenut, mutta koko ajan minulla on hieman sekava tunnelma ja joudun miettimään, mistä tässä nyt onkaan kysymys. Carlsson on asiantuntija, sillä hän on koulutukseltaan kriminologi, väitellytkin aiheesta. Kirjallisesta menestyksestä ja palkinnoista huolimatta hän toimii opettajana Tukholman yliopistossa. Ehkä en ole vielä  päässyt sinuiksi kirjan tyylin kanssa. Joka tapauksessa lukeminen jatkuu.

Juhana Torkin vuonna 2014 ilmestynyt kirja Puhevalta on yksi parhaista johtajan työtä profiloivista kirjoista. Sen innoittamana otin myös lomalukemiseksi hänen viime vuonna ilmestyneen kirjasensa Puhevalta käyttöön. Näin valmistelet elämäsi parhaan puheen. Kirja on tarinanomainen ohjekirja puheen valmistelemisesta. Kyllä se kannattaa lukaista, mutta täydennykseksi varsinaiselle edellä mainitulle Puhevalta-kirjalle. Mottona on Abraham Lincolnin ohje "Jos minulla on kuusi tuntia aikaa kaataa puu, käytän viisi tuntia siihen, että teroitan kirvestä".

Lincolnista Obamaan, vuosikymmenen parhaimpaan puhujaan, jonka puhujanlahjoista on viime aikoina saatu nauttia harva se päivä. Yksi hänen tärkeimmistä vaalivalteistaan oli taito puhua kiinnostavasti, vakuuttavasti ja vaikuttavasti. Viime mainitusta käy hyvin todisteeksi hänen poliisien muistolle pitämänsä puhe eilen Dallasissa. Obaman poliittinen nousu alkoi Harvardin yliopistossa, jossa hän opiskeljapoliitikkona keräsi aina tuvan täyteen puhujanlahjoillaan.
Me Barack Obaman ja hänen perheensä fb-kaverit olemme jo pidemmän aikaa saaneet vastaanottaa kuvakavalkadia hänen ajastaan Valkoisessa talossa. Voi miten loistavaa aikaa se on ollut, ihana ja taitava Michelle luomuksissaan, samoin juuri aikuisuuden kynnyksellä olevat tyttäret puhumattakaan upeasta presidentistä.

Aurinkoa odotellessa, lukeminen kannattaa aina. Terkuin Seija Telaranta

Johtamispuhe

Johtajan puheella, niin pienessä kuin suuressakin organisaatiossa, on iso merkitys. Kun puhe saa viralliset puitteet, siitä ilmoitetaan etukäteen ja ihmiset kokoontuvat sitä kuulemaan, ilmassa on arvokkuuden ja merkityksen tuntu. Odotukset ovat korkealla, samoin myös kynät teroitettu löytämään kaikki negatiiviset vivahteet ja nykytermein haukkumaan sekä puheen että pitäjän.

Johtaminen on pitkälti viestintää. Mitä paremmin johtaja hallitsee puhumisen, kirjoittamisen ja vuorovaikutuksen jalon taidon, sitä paremmaksi johtaminen koetaan. Viestinnän avulla johtaja kertoo koko yrityksen suunnan, tavoitteet, päämäärät ja miten tuloksia mitataan. Tämä sisältö ei enää riitä, vaan yhä tärkeämmäksi on tullut tiedottaminen muutoksista, kaikista niistä asioista, jotka koskevat työntekijöitä tässä ja nyt. Tärkeä sääntö on, että johtajan tiedotus kulkee puskaradion edellä. Kun henkilöstö on vajonnut huhujen maailmaan, työnteko hidastuu ja epätietoisuus kasvaa. Hyvä johtaja seuraa tarkasti myös organisaation ulkopuolista maailmaa ja oman organisaation suhdetta siihen. Näistä elementeistä löytyy tiedottamiselle ja johtamispuheelle oikea ajankohta.

Kuvattu Aamulehdestä 17.9

Viestinnässä on keskeistä selkeys, yksiselitteisyys ja vastaanottajan huomiointi. Se tarkoittaa, että puhutaan kielellä mitä kuulija ymmärtää ja luodaan katseella kontakti, joka saa kuulijan tuntemaan itsensä osalliseksi ja arvokkaaksi. Vaikeissa asioissa, kun ei ole hyvää jaettavaa, korostuu läheisyyden, myötätunnon ja yhteisyyden tunnelma.

Johtamispuhe on Suomessa viikon juttu. Yleensähän maan johto on puhunut uutena vuotena tai käyttänyt tiedotustilaisuutta, jolloin johtaja ei ole yksin suorassa kontaktissa kansan kanssa. Minusta pääministeri Sipilä onnistui hyvin. Hän oli määrätietoinen, mutta samalla rauhallinen ja suora, aito ja luottamusta herättävä. Puheessa oli selkeästi kaksi teemaa. Pakolaisteema oli lyhyempi ja napakka. Taloustilanteen olisi voinut "alaotsikoida" ainakin itselleen, jolloin rakenne olisi selkiytynyt. Parasta oli, että hän tuli suoraan koko kansan eteen, näkyviin ja kuuluviin. Ei lähtenyt lipettiin kun paha päivä tuli. Tästähän voisi hyvin käyttää kenraali Adolf Ehrnrootin kuuluisaa ohjetta, että suomalaisia on johdettava edestä ja esimerkillä.
Valtionjohtajien puheita arvioidaan tarkan analyyttisesti kaikkialla maailmassa. Kaikki me tunnemme  John F. Kennedyn loistavan virkaanastujaispuheen ja siitä ikuiseksi jääneen lauseen; "ei pidä kysyä mitä maasi voi tehdä sinulle, vaan miettiä mitä itse voi tehdä yhteiseksi hyväksi". Barack Obama on loistava puhuja. Puhetaidollaan hän hurmasi jo Harvardin aikana ja ansaitsi kannuksensa politiikassa. Ensimmäisessä virkaanastujaispuheessa oli jännitystä ilmassa, eikä Obama uskaltanut hehkuttaa tulevilla muutoksilla, koska jo silloin oli tiedossa voimakas vastarinta. Puhujanlahjoistaan on tunnettu myös Bill Clinton. Kerrotaan, että ensimmäisessä virkaanastujaispuheessaan hän yllättäen ei luottanutkaan itseensä vaan pyysi apua asiantuntijoilta. Pitäessään puhetta, jonka hän toki oli huolellisesti opetellut, hän kertoo tunteneensa itsensä vieraaksi ja epäaidoksi.

Johtamispuheiden taitajat

Mikä tekee puheesta ainutlaatuisen ja koskettavan? Ensinnäkään ei pidä katsoa ulos ja hakea apua sieltä. On katsottava itseään syvälle silmiin ja oltava aidosti sitä mitä on. Rehellisyys, aitous ja läsnäolo. Siinä on kaikki. Naisena lisäisin tähän vielä, että pukeutumiseen on myös kiinnitettävä huomiota. Asun tulee olla kuulijoita arvostava ja sellainen, jossa tuntee itsensä varmaksi. On myös huomioitava valaistus. Jos on tehokas näyttämövalaistus taustalla, jokin kangas voi muuttua läpinäkyväksi. Huh!
Mukavaa viikonloppua, sieniä nousee! Terkuin Seija Telaranta

Päivä on Barack Obaman, 54v

Yhdysvaltain 44. presidentti Barack Obama juhlii tänään synttäreitään. Nyt on varmaan paljon mukavampi viettää merkkipäivää kuin vaikka vuosi sitten. Viime aikoina on tapahtunut paljon positiivisia asioita, joista mainittakoon terveydenhuoltouudistuksen lopullinen hyväksyntä. Korkeimmalta oikeudelta tuli myös sinetti samaa sukupuolta olevien avioliitolle. Kansainvälisellä rintamalla on myös hyviä asioita, kuten Iranin ydinsopimus ja amerikkalaisjoukkojen vetäytyminen Afganistanista ja Irakista. Nobelin rauhanpalkinto, joka myönnettiin Obamalle heti ensimmäisen presidenttikauden alkajaisiksi vuonna 2009, saa näin vahvistusta.
Jokaikisestä asiasta taistellaan hurjasti amerikkalaisessa politiikan arjessa. Vaalien tulos vain vaikeutti asioita, joten ihmetellä voi, että näinkin paljon on saatu aikaan ja vietyä tärkeitä hankkeita eteenpäin.

kepein askelin Keniassa

Ilmastosuunnitelma kasvihuonepäästöjen leikkaamiseksi ja uusiutuvan energian lisäämiseksi, Clean Power Plan, on uusi kunnianhimoinen projekti, jonka läpiviemisessä on loppukaudeksi haasteita.

Obama on nyt hyvässä vedossa ja taistelee rohkeasti niiden lupausten puolesta, joiden ansiosta hänestä tuli presidentti. Isän puolen sukulaisten tapaaminen Keniassa pari viikkoa sitten antoi voimaa ja uskoa omiin mahdollisuuksiin. Isä poistui Keniaan Barack Obaman elämästä hänen ollessa vasta 3-vuotias. Yhteydenpito isän kanssa  jäi vähäiseksi ja äidin uuden perheen kanssa kului neljä lapsuusvuotta Jakartassa. Sieltä Obama muutti isovanhempiensa kasvatettavaksi Havaijille. Obama kuvaa valkoihoisen ja keskiluokkaisen perheen elämää näin: "Sitä, että isäni ei näyttänyt yhtään siltä, mitä oli ympärilläni, että hän oli musta kuin piki ja äitini valkoinen kuin maito, en koskaan ymmärtänyt."

Saapuminen isien maalle presidenttinä

Isä teki mittavan uran Keniassa ja toimi ministerinäkin. Hän kuoli liikenneonnettomuudessa Obaman ollessa 21-vuotias. Äiti Ann Dunham suoritti ylipistotutkinnon, erosi indonesialaissyntyisestä miehestään ja  kuoli syöpään 1990-luvun alussa.
Monikulttuurisuus on voimavara yhdessäkin persoonassa.
Onnittelut Suomesta fb-ystävälle ja tsemppiä jatkossakin,
Seija Telaranta

Kirjeitä Clintonilta

Tuntui aika kohottavalta kun sain idoliltani sähköpostissa viestin "I can't wait to meet You." Lähettäjänä kukas muu kuin Bill Clinton.

Bill Clinton

Barack Obaman vaalikampanja on aika massiivista ja hänen tukijansakin ovat aktiivisesti mukana.

Mielenkiintoista, että viestejä tulee Suomeen saakka, vaikka en ole  äänestäjä. On kiinnostavaa seurata asioita johtamisen näkökulmasta ja tarkkailla miten tavoitteista ja toiveista  kerrotaan ja kuinka ihmisiä lähestytään. Olen jo saanut monta illalliskutsua, joko Michellen tai itsensä Barack Obaman kanssa. Näistä illallisista on myös paljon kuvia liikkeellä. Edellyttää tietysti rahallista tukea.

Barack Obama

Valmistunut johtajakurssi oli tässä Obama-asiassa hengessä mukana teemalla maailma tarvitsee esikuvia, johtamisessakin ja valmistujaisjuhlassa he olivat huolissaan, miten tämä Obama-juttu jatkuu, joten tässä taas uudet kuulumiset. Ohessa lyhyt lainaus Bill Clintonin sähköpostiviestistä:

If our opponent succeeds, so much of what we've fought so hard for will be rolled back. Health care reform -- which many presidents, including me, tried to pass and couldn't -- will be gone. Same goes for the opportunity for millions more Americans to afford to go to college, and a growing economy that works for middle-class families.



Seija Telaranta