Onnistunut lomaltapaluu

Vaikka osa henkilöstöstäsi on vielä lomalla, moni on jo palannut töihin. Kesälomasijaiset tekevät lähtöään ja alkaa syyskausi. Kuten eri tiedotusvälineistä ja  monien omankin kokemuksen perusteella tiedämme, elämä ei lomallakaan ole kaikille sellaista, että se rentouttaa ja valmistaa jaksamaan pitkän talven.

Beachillä

Esimiehen tuleekin valmistautua tähän vaiheeseen huolellisesti ja herkkänä erilaisille signaaleille. Etsin mm. Pekka Järvisen kirjoista ja muistakin vastauksia tai ohjeistusta esimiehille kohdata ihmisten erilaiset lomaltapaluut ja edesauttamaan työhön keskittymistä. Löysin muutaman lauseen, joita voi soveltaa lomaltapaluussakin. Kyse on usein siitä  miten päästään pois lomatunnelmista ja keskitytään perustehtävään. Johtajan itsensä on tärkeätä pitää välimatkaa työyhteisön tunnevaltaiseen keskustaan, koska esimies, joka sotkeutuu työyhteisön ihmissuhteisiin liikaa, menettää kokonaisuuden hallinnan ja työroolinsa esimiehenä.

On löydettävä sopiva suhde etäisyyden ja läheisyyden välillä. Satu Huber, menestynyt naisjohtaja, josta on artikkeli osoitteessa: http://tamk-johtaminen.blogspot.fi/search?updated-min=2010-01-01T00:00:00%2B02:00&updated-max=2011-01-01T00:00:00%2B02:00&max-results=
kertoi haastattelussa viime viikolla, että inhimillisyyttä/maalaisjärkeä ei pidä unohtaa esimiehen ja henkilöstön välisissä suhteissa, vaikka ohje on, että henkilökohtaisista asioista ei sovi kysyä.Jos työntekijä on vaikkapa hyvin erilainen kuin lähtiessään lomalle, asian voi ottaa keskusteluun. Luottamuksellisessa ja rehellisessä esimies-alaissuhteessa voidaan päästä "juurisyihin" käsiksi normaalin mitä kuuluu -keskustelun puitteissa.

Ilona Rauhala

Satu Huber

Ohjeita löytää myös  Ilona Rauhalan ja Makke Leppäsen  tuoreesta kirjasta "Psykologiaa johtajille". Siitä poimittu  ohje tähän kohtaan on, että esimiehen tulee kuunnella, sillä jokaisella on oikeus työpaikallaankin tulla kuulluksi, nähdyksi ja ymmärretyksi. Myönteinen ilmapiiri edesauttaa ja rohkaisee. Myönteisessä ilmapiirissä vaikeidenkin asioiden käsittely on helpompaa. Rauhalan ja Leppäsen mukaan johtajan kolme suurinta haastetta ovat itsensä johtaminen, ihmisten innostaminen haluttuun suuntaan ja jatkuvasti muuttuvan ympäristön signaalien seuraaminen. Lomaltapaluu on  organisaatioelämän syklin vaihe, jossa on monta liikkuvaa osaa, erilaisia ihmisiä erilaisine kokemuksineen, joista nousee sekä heikkoja että vahvoja signaaleita esimiehelle käsiteltäväksi.

Jalalla koreasti...

Entä mitä kerron henkilöstölle omasta lomastani? Avoimesti sillä tasolla mikä tuntuu sopivalta ja on omalle persoonalle luontevaa. Mitään sellaista ei kuitenkaan tule kertoa, mikä hämmentää ja aiheuttaa tunnemyrskyn. Esimiehen ei myöskään tule antautua säälittäväksi eikä ajautua hoidettavaksi.
Syksyn tullen on hyvä siirtyä dekkareista johtamisen kirjallisuuteen. Perinteistä osaamista laajentaa ansiokkaasti edellä mainittu Rauhalan ja Leppäsen kirja, joka keskittyy psykologiseen näkökulmaan johtamisessa sekä siihen, miten pomosta voi kasvaa organisaation henkisen pääoman kasvattaja ja onnellisen organisaation luoja. Kirjassa on  haastateltu mielenkiintoisia "uusia kasvoja" näissä ympyröissä. Oma suosikkini oli Saku Koivu.
Kesälukemisten kertominen voi toimia mukavalla tavalla kuulumisten yhtenä teemana.Kesän parhaat lukukokemukset?
Itse luin jo tässä blogissakin mainitut Zlatan Ibrahimovitsin ja  Michael Monroen muistelmat, ruotsalaisen Lars Keplerin kolmannen kirjan Eldvittnet ja nyt on menossa Camilla Läckbergin Majakanvartija, joka on tämän huikean suosion saavuttaneen ruotsalaisen dekkaristin seitsemäs kirja. Viime kevään aikana luin ne kuusi edellistä. Fanitan todella Läckbergin kirjailija-poliisipariskunta Erica Falckia ja Patrik Hedströmiä sekä Keplerin kirjojen suomalaistaustaista rikoskomisario Joona Linnaa.
Seija Telaranta  

Nainen johtaa

Onko sukupuolella merkitystä, kun tarkastellaan johtajuutta. Kautta aikojen keskustelussa ja tutkimuksessakin on ollut kaksi ääripäätä. Sukupuolella ei ole merkitystä, kyse on vain ihmisestä ja erilaisista persoonallisuuksista, osaamisesta. Tai että nainen johtaa omalla tavallaan, naisen tavalla. Selailin jo 90-luvulla kirjoittamaani johtamisen oppikirjaa ja siinä oli sivutolkulla naisjohtajan erityispiirteitä:
Nainen suosii verkostoja eikä viihdy hierarkiassa, hän pyrkii vaikuttamaan ilman käskyjä ja määräyksiä, tiimin jäsenyys on merkittävämpää kuin asema ja valta byrokratiassa. Nainen jakaa valtaa enemmän kuin miesjohtaja vastaavassa tilanteessa, hän kommunikoi luovemmin ja käyttää useampia kanavia, myös epävirallisia.Naisen johtamassa organisaatiossa tehdään paljon kysymyksiä ja kyseenalaistetaan. Nainen löytää paljon ratkaisuja eikä eletä oikein-väärin akselilla.Nainen ei hajoita ja hallitse vaan yhdistää ja hallitsee. Hän näkee miestä paremmin heikot signaalit ja on lähempänä henkilöstöään.
Luin eilen naistenlehti Gloriasta Eläke-Tapiolan toimitusjohtaja Satu Huberin haastattelun. Tuntui tutulta kun vertaa tutkittuun tietoon naisen tavasta johtaa.

Huber on 52-vuotias nainen suomalaisen business-maailman huipulta. Hänen tavastaan kommunikoida todetaan: Pikkutarkka ja muodollinen hän ei tosiaankaan ole. Hänen sähköpostiviestinsä vilisevät hymiöitä, ja työpöytä avokonttorin kulmassa pursuaa papereita. Niistä yhden kulmaan on raapustettu jotain, joka näytää ostoslistalta".
Naisella vaativassa johtamistehtävässä on koti ja perhe hyvin likellä. Hän pystyy keskittymään moneen asiaan yhtä aikaa.Huber kertoo lisäksi, että hänen johtamisfilosofiaansa kuuluu epämuodollisuus ja epätäydellisyys. Hänestä auktoriteetti rakentuu sille, että johtaja tunnistaa ja tunnustaa omat vahvuutensa ja heikkoutensa. Hän myös korostaa sitä, että johtaja ei ole paras organisaatiossaan, vaan menestys tulee, kun osaa hyödyntää muiden osaamisen täysimääräisesti.

Mielenkiintoinen asia myös oli, että Huber oli pannut merkille ainakin byrokratiassa tutun käytännön, että kaiken tekstin tulee olla loppuun asti viilattua ennenkuin se pannaan kiertoon. Paljon hedelmällisempää olisi, jos annettaisiin enemmän korjaus- ja täydennysmahdollisuuksia henkilöstölle.
Huberin mukaan yksi  johtajan tehtävä on tehdä kokonaisuuden kannalta tyhmiä kysymyksiä ja rohkaista henkilöstöä ottamaan asioita esille ja ajaa niitä parhaansa mukaan. Ihmisten on viihdyttävä työpaikalla, ei riitä, että työvälineet, ergonomia, työyhteisö ja työtehtävät ovat kunnossa. Työntekijät tulee kohdata yksilöinä, huomioiden heidän sosiaalinen, fyysinen ja psyykkinen hyvinvointinsa, osaamisensa, kokemuksensa ja tietonsa. "Pitää myös ottaa huomioon  hänen elämäntilanteensa, elämänhallintansa, arvot ja asenteet", sanoo Satu Huber.
Sosiaali- ja terveysalan koulutus taustalla meillä tämän alan johtajilla on etulyöntiasema hyvään ihmisten johtamiseen, koska koulutuksessamme on opetettu huomioimaan ihminen kokonaisvaltaisena yksilönä.
 Naisen johtamassa organisaatiossa henkilöstön on hyvä olla, vai mitä?
Näissä merkeissä Hauskaa Uuden Vuoden juhlaa!
Seija Telaranta