tiistai 18. helmikuuta 2014

Tule Viroon terveytesi tähden

EU:n potilasdirektiivi takaa oikeuden hakeutua hoitoon toiseen EU-maahan, myös suomalaisille. Potilaalla on oikeus saada toisessa jäsenvaltiossa annetusta hoidosta samansuuruinen korvaus kuin vastaavasta hoidosta olisi kotimaassa maksettu. Potilaalle korvataan kuitenkin vain sellainen hoito, joka on potilaalle kotimaassakin korvattavaa. Matkakustannukset korvataan kotimaan matkan suuruisesti, ei matkaa toiseen maahan.
Potilasdirektiiviin liittyen kävin tapaamassa Medicine Estonia -nimisen projektin ja klusterin Development Manageria Tiina Mikk'iä Tallinnassa. EU:n tuella projekti on 3-vuotinen ja ilmeisesti klusteriin osallistuvien terveyspalveluiden tuottajien voimin jatkaa tehtäväänsä.

Tiina Mikk
Tilastoja:

  • Leikkauksen jälkeinen kuolleisuus on Virossa Euroopan viiden alhaisimman joukossa
  • 80% virolaisista arvioi maan terveydenhuoltopalvelut hyviksi tai melko hyviksi v. 2012, joka on kaikkien aikojen korkein arvo
  • OECD ja Euroopan komissio: Viro on Euroopan ykkönen e-terveydenhuollon tarjonnassa ja käytettävyydessä.
Tässä siis joitakin poimintoja tutkimuksista.

Medicine Estonia on ryhmittymä  Viron edistyksellisimpiä sairaaloita, klinikoita, laboratorioita, kuntoutuskeskuksia, lääketieteellisiä tutkimuskeskuksia, yliopistoja ja klustereita, joiden tavoitteena on edistää virolaisten terveydenhuoltopalveluiden vientiä maailmalle. Tiina Mikk tarkensi, että tärkeimmiksi kohteiksi on valittu Suomi ja Venäjältä  Pietari ja Moskova.
Mieleeni tuli ajatus että onko kyse hinnasta. Tiina Mikk selvensi, että hinta on vain osa kilpailuvalttia. Tärkeimpänä pidetään aitoa huolenpitoa ihmisestä, henkilökunnan läheisyyttä ja  halua tuottaa hyvää ja laadukasta. Se mitä tehdään, tehdään hyvin. Sähköisten palveluiden osaaminen ja hyödyntäminen vapauttavat aikaa potilaalle ja lisäävät joustavuutta ja nopeutta palveluiden hyödyntämisessä.
Medicine Estonian toimistossa Pärnu maantie 139:ssä työskentelee Tiinan lisäksi yksi vakituinen työntekijä ja tilapäisiä avustajia. 

Tiina ja kollega toimistolla
Medicine Estonian tehtävänä on jakaa alaa koskevaa tietoutta ja avata partnerimahdollisuuksia alan yrityksille. Heillä on tätä tarkoitusta varten internet-sivustot ja esitteet, joista löytyy palveluntarjoajat keskitetysti. He myös vastaavat laatutakuusta jäsenistönsä palveluiden osalta sekä varmistavat, että palveluntarjoaja on kykenevä asioimaan ulkomaisten potilaiden kanssa. Palveluita tarjoavat sekä yksityiset että julkiset organisaatiot. Medicine Estonian jäsenistä ihan jonkun mainitakseni, nostan esiin seuraavat organisaatiot:
  • Itä-Tallinnnan keskussairaala
  • Pohjois-Viron lääketieteellinen keskus
  • Tallinnan lastensairaala
  • Keila Rehabilitation Hospital
  • Ortopediasairaala Ortopedia Arstid
  • Hospital of Reconstructive Surgery
 Kaikissa pyritään kauniiseen ja miellyttävään ympäristöön. Erityisesti Tiina mainitsi tässä esimerkkinä kuntoutussairaalan, jonne kesäkuussa (5.-6.6.) järjestettävällä opintomatkalla pyritään tutustumaan myös.
Olen monista suomalaisista poiketen ihan "tuore" Tallinnan kävijä ja ihmetellä täytyy asioiden sujumista arjessa ja sitä, että suomen kielellä selviää paikassa kuin paikassa. Medicine Estonian vierailun jälkeen ihan hetken mielijohteesta menin vastapäisessä ovessa sijanneeseen kampaamo-kauneushoitolaan. Paikka vilisi asiakkaita, mutta siitä vaan suoraan jalkahoitoon ja kun kysyin, ettei värjättäisi myös hiuksia kun tähän nyt osuin, niin tuolia vaihtamalla oli harmaatkin piilotettu. Koko homma 69 euroa.


Kävellessäni kotiin meren rannan pysäkiltä kevein jaloin ajattelin, että onhan Viro mahdollisuus ja kevätkin pidemmällä!

Tallinnanterveisin Seija Telaranta

sunnuntai 9. helmikuuta 2014

Säilytä arvokas, käännä muutos voitoksi

Ortonin pääsisäänkäynti
Invalidisäätiön Orton Oy on yli 70-vuotisen historiansa aikana kokenut monet vaiheet. Juuret polveilevat kiinteästi talvisodan aikoihin ja näin olympialaisten tunnelmissa muistuu mieleen alkulähde: Tukholman jääpalloareenalla käyty jääpallo-maaottelu. Radioidun ottelun kuuntelusta kerättiin vapaaehtoinen  kuuntelumaksu, jonka lotat ja suojeluskunnat toteuttivat Yleisradion kanssa. Osa tuotosta ohjattiin Invalidisäätiölle sotainvalidien huoltotoimintaa varten.
Syntyi ortopedinen sairaala, joka toimi pitkään lahjoituksilla ja valtionavulla, mutta vuonna 1984 se loppui. Kunnat ryhtyivät sitten ostamaan palveluita, mutta muutos oli suuri, koska siirryttiin palveluiden myyjäksi ja talous oli organisoitava eri tavalla. Oli tuotettava se mikä kulutettiin. Huippuosaaminen oli vahva tukipilari ja tuskin oli montaakaan kolkkaa Suomessa, jossa ei olisi tunnettu Orton nimenomaan laadukkaana ortopedisen osaamisen paikkana. Kaikista vaikeimmatkin tapaukset osattiin hoitaa ja kuntouttaa siellä.

Se oli silloin, mutta nyt? Viime vuodet ovat olleet toimintaympäristön muutosten aikaa, johon on ollut sopeuduttava. Viime vuonna vietiin läpi organisaatiouudistus, jolla pyritään ottamaan haasteet vastaan entistä vahvempina.

Kain Tapper: Tomba vuodelta 1994
Tuloaulan pationoidusta puusta tehty veistos on kuin kuva siitä, että aito vahva tuote on kaiken perusta. Uudistuksessa yhdistettiin sairaalatoiminta ja kuntoutus Orton Oy:ksi ja terävöitettiin strategia tukemaan osaamista ja tehtyjä valintoja. Ytimessä on asiakas ja hänen kokonaisvaltainen hoitonsa. Kohderyhminä ovat vakuutusyhtiöiden lähettämät potilaat, yksityisasiakkaat ja erityisesti osaamista on hiottu vastaanottamaan potilaita Venäjältä. Henkilökuntaan kuuluu venäläistaustaisia ammattilaisia ja tarjolla on kielikursseja ja ohjausta venäläiseen kulttuuriin. Asiakasosaamisen laajentaminen ja syventäminen kuuluu kaikille samoinkuin se, että strategia elää arjessa ja erilaisiin tarpeisiin vastataan ketterästi. Kaikissa valinnoissa ja ratkaisuissa on ajateltava myös taloutta ja markkinointi on osa työtä. Hyvä kello kuuluu kauas.

Tulin tapaamaan entistä johtajaopiskelijaani tiiminvetäjä/sairaanhoitaja Minna Helansuota ja entistä palvelupäällikköä, nykyistä business controller Heli Hirniä. Istuskelin odotusaulassa, virittäydyin tunnelmaan katsellen taiteen keinoin vaikuttavaksi tehtyä ympäristöä ja nauttien siitä. Huomaamattani tarkkailinkin ympäristöä asiakkaan näkökulmasta. Huomasin, että kukaan ei kysynyt mitään. Kaplanin ja Nortonin yhdessä johtamisen kirjassa, jossa käsitellään asiakasnäkökulmaa, yhtenä hyvänä merkkinä pidetään sitä, että asiakkaan ei tarvitse kysellä mitään. Hänet on jo ennen tuloa ohjattu hyvin ja hän osaa toimia vieraassakin ympäristössä. Myös erilaiset opasteet ja väriohjaus tukevat selviämistä. Montako kysymystä teit ennenkuin tapasit jonkun henkilökuntaan kuuluvan, on Kaplanin ja Nortonin mielestä hyvä kysymys kun arvioidaan asiakkaan tyytyväisyyttä. Myöskään mitään jonottamista ei ollut vaikka asiakkaita kulki tasaisena virtana.

Minna Helansuo ja Heli Hirn
Toisenkin ihmeen näin. Aulaan avautui monia ovia ja yhdestä tuli hoitaja, joka meni tervehtimään pariskuntaa ja jutteli heidän kanssaan kaikessa rauhassa pitkän tovin.  Rouvalla oli sauvat, joten olivat asiakkaita. Ja kolmas ihme. Yhdestä ovasta tuli lääkäri, joka ei kääntänyt katsetta poispäin, vaan katsoi ystävällisesti aulassa olevia ihmisiä ja HYMYILI! Olin siitä niin ihmeissäni, että maalaisena kävin katsomassa ovenpielestä hänen nimensä.
Laadukas asiakaskokemus syntyy pienistä puroista. Hyvä lämmin tunnelma syntyy hymystä, viipyvästä katseesta ja kiireettömästä kohtaamisesta. Ympäristön kauneus ja rauha ovat lisäbonuksia, joita moni arvostaa kiireen ja huolten keskellä.

Istahtaa mihin hyvänsä aina on taidetta ympärillä
Unohtamatta sitä, että asiantuntemus ja osaaminen ovat kohdallaan. Kuten Ortonissa.
Kiitti Minna ja Heli!
Oli mukava jakaa tämä kokemus.  Seija Telaranta

sunnuntai 2. helmikuuta 2014

Onko muuttunut paremmaksi?

Löysin kirjahyllystäni graduni "Ihminen hoitopaikkansa valitsijana terveydenhuollossa". Se on vuodelta 1993. Ihan oikeasti minulla ei ole tapana lukea vanhoja kirjoituksiani, mutta kun vasta nyt jonkinmoinen valinnanvapaus hoitopaikan suhteen on vuoden alusta Suomeen tullut, niin ihan uteliaisuuttani katsoin, miten sitä olin käsitellyt 20 vuotta sitten. Ensimmäinen ajatus, mikä tuli mieleeni oli  prof. Risto Harisalo. Graduni toinen ohjaaja. Iloinen, kannustava ja asiantunteva. Voi kun kaikilla opiskelijoilla olisi hänenlaisensa ohjaaja!

Risto Harisalon kuva Facebookista
Gradussani olin viitannut mm. Jean Paul Sartreen, jonka käsityksen mukaan ihminen on itsekäs, oman itsensä ja valintojensa herra, l'homme est condamné á être libre eli ihminen on tuomittu olemaan vapaa. Vapaus ja vapaus valintaan on keskeistä ihmiselle. Sartre ei itse asiassa anna edes mahdollisuutta olla valitsematta, sillä "olla valitsematta on yhtä kuin valita valitsemattomuus". Olin jatkanut, että yhteiskuntamme mahdollistaa rinnakkaisilla palveluillaan tämän yksilön korkeimman unelman, kunhan valitsee päättäjiksi ja asiantuntijoiksi henkilöt, jotka edustavat ajattelua, joka itselläkin on. Valitessaan asiantuntijan ihminen aina tietoisesti tai  tiedostamattaan valitsee sellaisen, jonka uskoo tai aavistaa olevan samaa mieltä kuin itsekin on. Ihminen elää lopultakin itseään varten ja lopullisena tarkoituksena ihmisellä on valintojensa kautta tehdä oma elämänsä ja niin muodoin ihmisen on itse asetettava omat ihanteensa niin terveytensä kuin hyvinvointinsakin tavoitteiden suhteen. Siis tehdä näitä sartrelaisia vapaita valintoja tietoisesti ja itsenäisesti luottamiensa asiantuntijoiden välityksellä.


Tämä omakuva kirjojen kirjoittamisen ja julkaisujen toimittamisen ajoilta on "lavastus", mutta muistuttaa minua ajoista ensiavussa työskentelystä. Itse asiassa 6 vuotta meni Keski-Suomen keskussairaalan ensiavussa. Oppimista joka sekunti.

Lainaus Esimiestyö terveydenhuollossa -kirjasta vuodelta 1999. "Oikea ja väärä eivät valinnoista puhuttaessa ole toistensa vastakohtia, vaan oikeassa voi olla väärää ja väärässä oikeaa. Myös se, että henkilökunta tietää, mikä on potilaalle oikein on jo historiaa. Ihminen on oman elämänsä asiantuntija potilaanakin, joskin tarvitsee apua ja asiantuntijan neuvoa ja ohjausta terveytensä edistämisessä ja sairauden ehkäisyssä, hoidossa ja kuntoutumisessa."
Jotenkin tuntui, että mikään ei ole muuttunut parissakymmenessä vuodessa, vai onko?

Seija Telaranta

sunnuntai 26. tammikuuta 2014

Aika naisten kypsien: Janet Yellen ja Hillary Clinton

Vuosien jälkeen ryhdyin uuden vuoden kunniaksi TIME-lehden tilaajaksi. Tammikuussa tulleissa numeroissa päärooleissa ovat olleet vahvat naiset, jotka ovat puhkaiseet sen kuuluisan lasikaton. Eikä siinä kaikki, molemmat ovat hyvää vauhtia lähestymässä seitsemääkymppiä, eikä iästä puhuta mitään erityistä.

Yhdysvaltain keskuspankin pääjohtajana aloittaa helmikuun ensimmäisenä päivänä Janet Louise Yellen, juutalaisperheeseen New Yorkin Brooklynissä syntynyt pieni leijonanainen. Hän on 15. pääjohtaja ja ensimmäinen nainen tällä yhdellä maailman merkittävimmistä työpaikoista.


Janet Yellen
Ura on mennyt koko ajan eteenpäin ja yhä korkeampiin asemiin. Väitöskirjan nimi on "Employment, output and capital accumulation in an  open economy: an disequilibrium approach". Yliopistouran jälkeen hän toimi mm. Bill Clintonin hallinnossa ja nyt Obaman kaudella hän siis siirtyy varapääjohtajasta pääjohtajaksi Yhdysvaltojen keskuspankkiin. Johtajanaista tarkastellaan aina myös perheen näkökulmasta. Janet Yellenin aviomies on taloustieteen  Nobel -palkinnon vuonna 2001 saanut George Akerlof, joka toimii professorina Berkeleyn yliopistossa ja ainokainen poika, 32-vuotias Robert on niinikään taloustieteilijä, professori Warwickin yliopistossa Englannissa.

Janet Yellen on sitä mieltä, että nainen voi varsin hyvin onnistua luomaan huippu-uran, elämään onnellisessa avioliitossa ja kasvattamaan lapsia. Varsinkin, jos on onnistunut löytämään puolisokseen George Akerlofin kaltaisen miehen, jolta onnistuu kaikki: kodinhoito, vaipanvaihdot ja tiskit. Heiltä on onnistunut myös se, että he ovat työskennelleet aika ajoin todella etäällä toisistaan, toinen Englannissa ja toinen Amerikassa. Maailmahan tarvitsee esikuvia ja nyt meillä on taas uusi sellainen, Janet Yellen Yhdysvaltain keskuspankissa.

Hillary Clinton on taas tapetilla
Muste ei ollut vielä kuivunut laajasta Janet Yellen -artikkelista, kun oli Hillary Clintonin vuoro tulla esiin lyhyen tauon jälkeen. Häntä ei ole juuri nyt nimetty mihinkään huippuvirkaan, vaan hänet nähdään presidentti Obaman seuraajana kun hänen kautensa päättyy 2016. Hillary Clinton on nyt 66-vuotias. Lopetettuaan ulkoministerin työn Obaman ensimmäisen kauden päättyessä hän ilmoitti halunsa vetäytyä tavalliseksi aktiiviseksi kansalaiseksi. Ehkä toiveena oli myös isoäitiys, mutta en ole ainakaan mistään lukenut, että Chelsea (s.1980), joka on naimisissa, olisi saanut lapsen.

Ryhtyykö hän taistoon presidenttiydestä, on vielä muiden spekulointia. Hillary on voimakastahtoinen nainen, joka tekee itse kalenterinsa,  artikkelissa todetaan. Joka tapauksessa valmiit kampanjateemat on jo löydetty, joissa Hillary toimii jo nyt aktiivisesti. Ensimmäisenä mainitaan satsaus nuoriin. Terveet lapset ja heistä hyvää huolta pitävät perheet ovat kulmakivi yhteiskunnan kehittymisessä parempaan suuntaan. Tasa-arvo, ihmisoikeudet, vakuutukset työttömyyden ja sairauden kohdatessa (Obamacare) ovat myös esiin nostettuja teemoja.
Toisin kuin Janet Yellen, jolla on tukea antava malliaviomies, Hillary on keitetty kovissa vesissä miehensä Billin toimesta. Mielenkiintoista seurata Clintonienkin seuraavia askelmia ja aukeavatko Valkoisen talon ovet vielä kerran.
Lue edellinen artikkeli Hillary Clintonista tästä:
Naisjohtajien superstar

Sunnuntaiterkuin Seija Telaranta

keskiviikko 22. tammikuuta 2014

Pakkoleikki työpaikalla on kamalaa

Aftonbladetin artikkeli 21.1.2014
Psykologi Samuel West on tutkinut kolmen vuoden ajan työhyvinvointia ja on tulostensa perusteella  sitä mieltä, että ulkoapäin tuodut erilaiset "leikittäjät", innostajat ja ohjaajat eivät ole hintansa väärttejä. Kannettu vesi ei  kaivossa pysy. Pahinta on, jos erilaisiin leikkeihin, kuten" kiivetään yhdessä puuhun" tai "tehdään jotain hassua", liittyy pakottamisen tunne. Silloinhan se ei toimi maalaisjärjenkään mukaan. Tutkija ei ole poistamassa iloa ja leikkimielisyyttä työpaikoilta, vaan korostaa sitä, että sen  tulee olla luonnollinen osa työprosesseja ja arkea työpaikalla. 

Mitä hän suosittelee, jos tuntuu ikävältä, tylsältä eikä työ itsessäänkään kiinnosta?

Artikkelissa esitetään, että omin keinoin olisi vaan noustava suosta ja ponnisteltava sallivan ja luovan ilmapiirin eteen yhdessä, meistä itsestämme nousevan leikkimielisyyden avulla. Johtajan tässä, kuten kaikessa muussakin tulisi olla hyvä esimerkki. Olla leikkimielinen ja hauska, silloinkuin se tilanteeseen sopii ja löytää iloa asioista, jotka eivät heti siltä tunnukaan. Kaikkihan me tiedämme millainen ikävä ihminen on, johtajan ei pidä sellainen olla, sillä ikävyys on tarttuvaa lajia.
Viime vuosi oli blogissamme kauniin ympäristön vuosi. On tutkittu, että kaunis ja esteettinen ympäristö luo positiivisuutta ja hyvää mieltä ihmisille. Tänään, jos koskaan voi avata ikkunaverhot ja katsoa kaunista luontoa. Tätä valoa ja luntahan me olemme odottaneet koko pitkän syksyn. Tänään se on täällä! Katsokaa yhdessä ulos ikkunasta.
Toinen asia, mitä artikkelissa ehdotetaan on, että älkää aina juoko värittömiä vesiä, vaan värikkäät limsat neuvottelupöytään. Ne tuovat hyvän mielen. Ikävä ihminen sanoo tietysti heti tähän, että lihoo ja hampaat mustenee, mutta voihan kokeilla ja tuoda pöytään kevään värit limsapullojen muodossa tai ostaa värilliset kannut. Ja kolmantena keinona on, että jos joku nostattaa iloa, lähde mukaan,  positiivisuus moninkertaistuu.
Hyvänä työpaikkana pidetyn organisaation työntekijää haastateltiin myös tässä Aftonbladetin artikkelissa. Hän kertoi, että heillä hyvä olo nousee siitä, että pönötys ja turha hierarkia on riisuttu pois ja on luotu yhdessä ilmapiiri, jossa jokainen voi tuntea olevansa osallinen ja pystyvänsä oppimaan työtovereiltaan.

Hyvää työpäivää!
Hain nämä tulppaanit varta vasten tänään Stokkalta, jotta voisin nauttia kauniista työympäristöstä. Välillä katsoa kukkia ja välillä ihanaa Pyynikin luontoa ikkunasta.
Terkuin Seija Telaranta


perjantai 17. tammikuuta 2014

Verkostoitumisen ja kumppanuuksien vuosi 2014

Vuosi 2012 oli blogissamme ammattimaisen esimiestyöhön vuosi ja 2013 kauniin työympäristön vuosi.

Verkostoituminen on ollut teema yrityselämässä jo kymmeniä vuosia. Euroopassa se sai alkunsa pohjois-Italian pienistä nahka- ja huonekalualan yrityksistä, jotka huomasivat, että kun toimitaan yhdessä esimerkiksi materiaalihankinnoissa, siitä hyötyvät kaikki.
Verkostoituminen on Suomessakin teema hallituksen ohjelmaa myöden, mutta konkreettiseen toimintaan, jossa suhteista saadaan kaikki irti hyvässä mielessä yksilötasoa myöten, on vielä matkaa.
Tärkeä kirja oli Pirjo Ståhlen ja Kari Laennon Strateginen kumppanuus vuodelta 2000 (WSOY). Verkostomainen toiminta luo organisaatioon riittävän joustavuuden ja nopeuden, samoin kuin mahdollisuuden tiedon jatkuvaan integrointiin, uuden luomiseen ja innovaatioiden synnyttämiseen. Yhdessä olemme enemmän. Kumppanuus nähdään kirjassa yrityksen ydintaitona ja kilpailukyvyn perustana ja sillä tarkoitetaan sekä ulkoisia partnerisuhteita että sisäistä toimintakulttuuria. Minusta todella hieno asia kumppanuudessa on, että se talouden lisäksi sisältää myös inhimilliset tekijät, vastavuoroisuuden ja luottamuksen ja se on jokaisen johtajan ja työntekijän mahdollisuus parempaan huomiseen.
Minulla on työni kautta ollut laaja verkosto Ruotsiin, lähinnä Tukholmaan ja sen sosiaali- ja terveysalan organisaatioiden johtajiin. Elämässä mennään eteenpäin ja olen nyt alkanut verkostoitumisen Tallinnaan. Monen muunkin alan johtajan kannattaisi niin tehdä, sillä siellä ovat asiakkaamme, suomalaiset ihmiset, jotka nyt viimeistään vapaan valinnan myötä hakeutuvat hoidon ja hoivan pariin Viroon.
Aloitin Suomen suurlähetystöstä.

Tallinnan Suomen suurlähetystö Toompeanmäellä, osoitteessa Kohtu 4
Suunnitteilla on alamme esimiesten matka Tallinnaan kesäkuun ensimmäisellä viikolla ja katsauksella naapurimme poliittiseen ja taloudelliseen tilanteeseen on hyvä aloittaa. Sain paljon tärkeätä tietoa ja ystävällisen vastaanoton.

Tallinnan yliopistosairaala
Tallinnan yliopistosairaala sijaitsee kauniissa miljöössä keskustan tuntumassa. Alueella on useampia rakennuksia ja pihassa vehreitä istutuksia. Kirurginen osasto oli perinteinen, siisti ja huoneet olivat väljiä. Mielenkiintoista on, että käytävän kaksi huonetta toimivat yksityissairaalan tiloina. On avartavaa kuulla siitä enemmän myös hoitotyön johtamisen näkökulmasta. Myös siitä, miten he ovat varautuneet ottamaan vastaan potilaita vaikkapa Suomesta.

Seuraava porras on luonnollisesti kaupungin taso. Miten siellä toimii sosiaali- ja terveystoimi? Kävin tutustumassa myös itä-Tallinnan terveyskeskukseen, jonka tiloissa toimii yksityissairaala Ortopeedia Arstid As.

Poliklinikan sisäänkäynti
Vaikutti todella tutustumisen arvoiselta paikalta. Johtamisen, asiakkuuksien, yksityisen ja julkisen palvelun yhdistämisen sekä toiminnan ja talouden näkökulmista. Verkot on jo heitetty kesäkuuta silmällä pitäen.
Mitä elämä olisikaan ilman hyvää ruokaa ja juomaa. Trendikäs tuttavuus oli ravintola F-Hoone Jama-torin tuntumassa ja vanhaan teollisuuskiinteistöön rakennettuna. Voi vain kuvitella millaista elämä siellä on kun kesä tulee. Lähistöllä on myös monenlaista trendikästä tavaraakin tarjolla pikkuputiikeissa. Tutustu F-Hoone -ravintolaan osoitteessa F-Hoone Tallinna

Pieni kuvakulma F-Hoonesta
Kumppanuuksien vuoden 2014 merkeissä syvennetään yhteyksiä Tallinnaan.

Ps. Tänään Michelle Obama täyttää 50 vuotta. Huomenna on tanssibileet. Kutsukorteissa kehotettiin syömään kotona, sillä tarjolla on rento meininki, sipsejä, snaksejä ja koko yö bailataan latinomusiikin tahdissa. Verkosto se on Obamakin, jonka Facebookin laittama synttärikuva ohessa.

Hyvää synttäripäivää Michelle!



Mukavaa talviviikonloppua kaikille lukijoille, terkuin Seija Telaranta



lauantai 4. tammikuuta 2014

Taidolla ja asenteella KC Clinicassa

Plastiikkakirurgi Heikki Kupilla ja hänen erikoissairaanhoitaja-vaimollaan Susanna Kupilla on perheyritys aivan Tampereen keskustassa, rautatieaseman aukiolla. Heikki Kupi on erittäin arvostettu ja taitava plastiikkakirurgi ja Susanna on luonut omaa uraansa määrätietoisesti ja monipuolisesti. Molempien osaaminen on nyt täydessä käytössä omassa yrityksessä, sen vahva perustus.

Susanna Kupi
Susanna on kotoisin itä-Suomesta ja valmistunut leikkaussali- ja anestesiasairaanhoitajaksi Helsingin sairaanhoito-oppilaitoksesta vuonna 1991. Hän sai heti vakituisen työn silloisen HYKSin Töölön sairaalan plastiikkakirurgian klinikassa ja työskenteli sekä teho- että leikkausosastolla. Työ oli vaativaa, henkisesti ja fyysisesti raskasta, mutta loi vahvan pohjan ammatilliselle varmuudelle ja itsetunnolle sekä  jatkuvalle osaamisen kehittämiselle.

Muutto Lempäälään, kolme lasta kolmessa vuodessa ja kuuden vuoden kotiäitiys olivat seuraava etappi. Vuonna 2005 Pihlajalinnan lääkäriasema aloitteli yhteistoimintaa kuntien kanssa ostopalveluleikkausten muodossa ja Susanna lähti käynnistämään ja toteuttamaan sitä aluksi Nokian terveyskeskuksessa ja sittemmin Tampereella Kehräsaaren yksikössä. Tässä vaiheessa Susanna aloitti Johtaminen sosiaali- ja terveysalalla -erikoistumisopinnot Tampereen ammattikorkeakoulussa työn ohella. Valmistumisvaiheessa hän jo lähtikin Terveystaloon, jossa osallistui leikkaustoiminnan tuotteistusprojektiin. Kun Terveystalo siirtyi ulkomaisten pääomasijoittajien omistukseen, Kupit päättivät molemmat lähteä ja perustivat oman yrityksen Terveystalon alakertaan vapautuneisiin tiloihin. He lähtivät yrittäjinä varovasti liikkeelle ja ostivat leikkauspalvelut sekä Terveystalosta että Koskisairaalasta. Vain vastaanottotoiminta toimi omissa tiloissa ja oman henkilökunnan turvin. Susanna kertoo, että hoitoprosessin hajanaisuus haittasi eikä oma yritys profiloitunut asiakkaalle kun kahden eri organisaation henkilöstö toteutti hoitoa.

KC Clinican henkilöstö. Plastiikkakirurgi Heikki Kupi edessä vasemmalla
Nyt eletään vuotta 2014 ja KC Clinic toimii vahvasti omillaan: omalla henkilöstöllä, omissa leikkaussaleissa, heräämössä ja vastaanottotiloissa. Välinehuoltokin tullaan ottamaan omaan hallintaan. On siis tultu palveluiden ostajista palveluiden tuottajiksi. Tällä hetkellä KC Clinicassa työskentelee kolme plastiikkakirurgia, kaksi sihteeriä, kolme sairaanhoitajaa ja kosmetologi.

Susanna Kupi toimii yksikönjohtajana ja esimiehenä henkilöstölle. Kun paikka on, hän tarttuu myös toimeen leikkaussalissa ja moniin muihinkin tehtäviin laidasta laitaan. Erityisen tärkeä rooli hänellä on asiakastyössä ja verkostojen ylläpidossa. Asiakashankinta ja markkinointi tapahtuu sähköisissä medioissa ja se vaatii jatkuvaa mukana ja näkyvänä oloa. KC Clinicassa asenne on sellainen, että asiakkaat hoidetaan niin hyvin ja ammattitaidolla, että sana kulkee suusta suuhun, tyytyväisten ihmisten kokemuksina. Paras mainos on hyvän hoidon saanut asiakas. Susanna on huomannut, että ihmiset ovat tulleet rohkeammiksi kertomaan plastiikkakirurgisista hoidoistaan. Ne ovat nykypäivää ja yhä useampien ihmisten saatavilla ja mahdollisuutena kohentaa ulkonäköään.

Työpäivät ovat pitkiä ja hektisiä, mutta aina on tilaa oppimiselle. Johtajien on oltava myös opettajia Henry Mintzbergiä lainaten. Opetettavaa kyllä riittää, sillä plastiikkakirurgia ja koko esteettisten hoitojen skaala kehittyvät huimaa vauhtia. KC Clinicassakin on juuri koulutettu sairaanhoitajat toteuttamaan injektiohoitoja ja täydentävät kosmetologipalvelut monipuolistuvat. Tarjolla on kokonaisvaltaisia palveluita ja tuotteita, jotka keventävät meidän naisten ja miesten elämää silloin, kun ei näytä eikä tunnu hyvältä. Hoidot tapahtuvat kauniissa ympäristössä, mikä on omiaan luomaan lämmintä tunnelmaa.

Odotusaula
Yrittäminen on kovaa työtä, mutta varmalla ammattitaidolla ja osaamisella se myös palkitsee tekijänsä. Työ tuntuu mielenkiintoiselta. Oikea asenne ja uudet edessä olevat mahdollisuudet kiehtovat ja auttavat jaksamaan.
Kun ovet sulkeutuvat Susanna ja Heikki Kupi ajavat kotiin Lempäälään. Siellä heitä odottaa kolme murkkuikäistä lasta, joita viedään ja haetaan kutakin omista harrastuksistaan (jääkiekko, koripallo, tanssi). Kun yhtenä pimeänä talvi-iltana näin Susannan ja Heikin tulevan töistään klinikalta, ajattelin, miten kaukana onkaan heidän yrittäjyytensä veroparatiiseista ja epärealistisesta maailmasta. Se tuntuu turvalliselta myös asiakkaasta.

Terveisin Seija Telaranta