perjantai 15. marraskuuta 2013

Puhutaan Kennedyistä

Mikään ei ilmeisesti kiehdo ihmisiä yhtä paljon kuin johtajat. Heidän ammattitaitonsa ja kykynsä johtaa tietysti, mutta ennen kaikkea johtajan persoonallisuus, tapa miten hän on näkyvä ihmisenä. Ei siis ihme, että johtajien elämäkerrat ja tarinat ovat taattuja menestyksiä kirjoina, elokuvina ja lehtien artikkeleina. Yksi maailman kiehtovimmista johtajista on John F. Kennedy, jonka kuolemasta tulee ensi viikolla kuluneeksi 50 vuotta. Sen ajan nuoriso muistaa Dallasin laukaukset yhtenä merkittävimmistä tapahtumista siinä ajassa. Niin minäkin. Maalaistalon isossa pirtissä kuuntelin Kaleidoskooppi -musiikkiohjelmaa, kun se keskeytettiin ja kerrottiin, että Kennedyä on ammuttu Dallasissa Texasissa ja jonkun ajan kuluttua, että hän on kuollut. Kennedy oli ihanne monissa Suomenkin “pirteissä”, vaikka Yhdysvaltojen tapahtumat muuten olivatkin paljon kaukaisempia kuiun nykyään.

Kuva Iltalehden Kennedy-numeron kannesta
Kennedyn aika ei ollut kiehtova pelkästään hänen johtamisensa tai ennakkoluulottomien tavoitteidensa ansiosta. Hohdon toi hänen komea ulkonäkönsä, jännittävä perhetaustansa, loistava taito puhua ja kirjoittaa. Ja tietysti se, että hän oli naistenmies, josta on riittänyt tarinaa puoleksi vuosisadaksi. Siellä missä liikkuvat vallan miehet, siellä ovat paikalla myös markkinoiden kauneimmat naiset.

Merkittävässä roolissa oli myös vaimo ja perhe. Ne tukivat positiivista ja modernia kuvaa Yhdysvalloista ja lisäsivät Kennedyjen ajan ainutlaatuisuutta. Valkoinen talo uusittiin täydellisesti Jacqueline Kennedyn johdolla puitteiltaan, myös toimintatavoiltaan. Juhliin kutsuttiin tieteiden ja taiteiden edustajia, älyllisesti haastavia ihmisiä. Presidentin mielimusiikkia olivat Broadwayn musikaalit ja irlantilaiset balladit. Jay Lernerin musikaalista Camelot tuli Valkoisen talon uuden elämän symboli, Kennedyn aikakautta alettiin kutsua myös Camelotin aikakaudeksi. Presidentin suosikkikappale oli kuitenkin “Hail to the Chief”, joka on jo vuodesta 1953 asti ollut USA:n presidentin virallinen hymni. Presidenttipari osoitti laajaa huomiota kulttuurille sen eri muodoissaan. Tapahtuipa sellainenkin ihme, että Ranskan suurin taideaarre, Leonardo da Vincin Mona Lisa lähti Amerikan matkalle 1962, jossa sen näkin pari miljoonaa ihmistä.

Kuva otettu Ilatlehden Kennedy-numerosta
Jacqueline tuli tunnetuksi maailmalla paitsi nuorena ja kauniina muodin edelläkävijänä, myös älykkäänä naisena, joka on saanut  Pulitzer-palkinnon kirjailijana.Yhdessä Kennedyt muodostivat vertaansa vailla olevan esikuvan niin johtajaperheenä kuin osaamisensakin ansiosta. He toivat elämään hohtoa monella tavalla. Minullakin oli Jacquelinen  tyylin ylioppilas-juhlien vaatetus, vaaleanpunainen jakkupuku päivällä ja illalla sitruunankeltainen sifonki-mekko. Haloo, Hämeenkyrössä!

Mistä löytyisi uusia esikuvia, esimerkiksi kotimaan johtajaperheistä?

Mukavaa viikonloppua, terkuin Seija Telaranta


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Kommentit ilmestyvät pienellä viiveellä. Jouduimme ottamaan käyttöön kommenttien moderoinnin, koska mainoksia alkoi tulvia kommentteina.