perjantai 16. lokakuuta 2015
Aika aikaa kutakin
Hei kaikki lukijani! Kolme vuotta poissa TAMKista, aika katkaista napanuora. Olette jo kiitettävästi siirtyneetkin blogini kaksoiskappaleeseen linkki. Se on ollut olemassa jo kolme vuotta, lähes identtisellä sisällöllä. Tervetuloa!
Meneillään on Matti Alahuhdan "Johtajuus, kirkas suunta ja ihmisten voima". Kun saan luettua Henning Mankellin "Ruotsalaiset saappaat" voitte lukea kommenttini Alahuhdan kirjasta.
Terkuin Seija Telaranta
seijatelaranta@gmail.com
perjantai 9. lokakuuta 2015
Luotain luotsaa vahvistumaan
Klingendahlin historiallisessa tehdasmiljöössä Tampereella
sijaitsee Luotain Consulting Oy:n päämaja. Yritys on
perustettu vuonna 2007. Toimitusjohtaja Pia Vilanen on omistaja ja
yrityksen johtaja. Omia työntekijöitä ei
ole kuin pari, mutta sitäkin vankempi on alihankkijoina
toimivien asiantuntijoiden verkosto. Pia Vilasen mielestä tämä on
toimiva ratkaisu sekä työn tekijöille
että yritykselle. Kukin voi ottaa itselleen sopivia työtehtäviä omaan
tahtiinsa, toimia kokoaikaisesti tai osittain, myös taukoja pitäen.
Yhdessä luodaan kalenterit ja täytetään
toimeksiannot tekijöillä. Näin
myös koulutuksen ja valmennuksen tilaajat saavat toivomansa
asiantuntijan. Yritys toimii kattavasti koko Suomessa. Pirkanmaalla on kotipesä jo
toimistonkin vuoksi.
Tapasin Pia Vilasen täyden työpäivän
päätteeksi. Minua kiinnosti heidän keinonsa kehittää työyhteisöjä.
Fokus on yhtä lailla esimiehissä kuin työntekijöissäkin.
Johtoajatuksena hyvä työyhteisö,
meidän yhteinen hyvämme. Ihmisiä valmennetaan
ja ohjataan löytämään
työstään se jyvä,
kiinnostus, arvostus ja jaksaminen. Keinot eivät ole mitenkään
ainutlaatuisia, mutta niihin mennään syvälle ammatiosaamisen
ja laajan kokemuksen voimin ja tuloksia mitataan systemaattisesti. Valmennus, kehityskeskustelut,
ohjaus ratkaisukeskeiseen toimintaan, mindfulness, eli keino stressin vähentämiseksi
ja hyvän olon edistämiseksi, joitakin mainitakseni.
Luotain Consulting Oy tarjoaa palveluitaan lyhyt-
ja pitkäkestoisina koulutuksina joko työyhteisöjen omissa tiloissa tai Luotaimen tiloissa
Tampereella. Pääsääntöisesti työnantajat sekä julkiselta että yksityiseltä puolelta tilaavat
koulutukset ja valmennukset kehittääkseen toimintaansa, mutta asiakkaina on myös jonkin verran itsemaksavia
ihmisiä, jotka
haluavat tukea ja apua esim. työuran käännekohdissa.
Luotain Consulting Oy:n johtaja Pia Vilanen keskellä edessä |
Johtajilla on kautta historian ollut isot haasteet. Heidän
persoonallisuutensa ja osaamisensa on joka hetki kaikkien arvioinnin kohteena.
On viisautta hakea tukea silloin, kun itsellä ovat
keinot lopussa ja voimat vähissä. Järkevää ja
tuloksellisempaa olisi toimia proaktiivisesti ja löytää omat
vahvuutensa ennen kuin koko työyhteisö voi
huonosti. Varsinkin, kun asiantuntevaa apua on monipuolisesti tarjolla
kaikkialla Suomessa. Positiivista on myös se, että asiantuntijat
tulevat työyhteisöihin ja henkilöstö saa
tuen ja valmennuksen omalla työpaikallaan. Samalla myös
kouluttaja saa ainutlaatuisen tilaisuuden kokea työpaikan
ilmapiiri omin aistein ja mahdollisuuden löytää oikeat
ja osuvat auttamiskeinot. Tuli mieleeni varhainen aamu ison organisaation
johdon koulutuspäivästä.
Kysyin aulassa siistijältä, missä tilassa
johdon koulutus tänään
on. ”Ei ole mitään käsitystä,
missä ne taas päivän istuvat”.
Luennoitsijana oli pakko hetki miettiä, miten alkaisin. Muistin presidentti John Kennedyn
vierailun Cape Canaveralissa, jossa hän sisään tullessaan kysyi siistijältä,
mikä hänen työtehtävänsä täällä on.
Siistijä vastasi ”tehtäväni
on lähettää amerikkaisia avaruuteen”.
Työntekijä arvosti työtään,
työpaikkaansa ja johtajiaan. Hän oli ylpeä työstään.
Luotain Consultingilla on keinovalikoimassaan myös
erilaisia henkilöstökyselyjä ja esimiesarviointityökaluja.
Luotaimessa pidetään hyvin tärkeänä löytää oikeat
tavat kyselyjen tulosten lanseeraamiseen arvostavalla ja ymmärtävällä tavalla.
Kuitenkin niin, että epäkohdat käsitellään
ja eteenpäin suunnataan ratkaisuja yhdessä etsien.
Pelon ilmapiiri kaataa isonkin laivan, kuten on
saatu lukea Nokiaa koskevasta ilmapiiritutkimuksesta. Pelko myös
tuottaa työyhteisöön ikäviä ihmiskohtaloita,
surullisia tarinoita, jotka olisivat voineet olla aivan muuta. Luotain
pyrkiikin vahvistamaan ihmisiä, sekä esimiehiä että työntekijöitä löytämään
yhdessä avaimet onnistumisen kierteeseen heidän omilla
ehdoillaan.
Lama on aina kova paikka yrityksille. Luotaimessa eletään
valoisasti omaan ja verkoston osaamiseen
ja kokemukseen luottaen. Hyvä
kello kuuluu kauas. Kysyin Pialta, miten he markkinoivat
tuotteitaan. Pia kertoi, että yleensä asiakkaat
tulevat aikaisempien hyvien kokemusten perusteella, joskin uusilla
toimeksiannoilla. Toki nyt on ollut nähtävissä myös supistuksia eikä avoimiin kursseihin ole riittävästi aina tulijoita,
mutta siitä huolimatta kokonaisuutena Luotaimen liiketoiminta on
kasvanut ja tulevaisuus näyttää valoisalta.
Myönteisyys ja kokonaisvaltaisuus ovat käypää kauppatavaraa,
jolle on kysyntää sekä hyvinä että huonoina
aikoina. Luotain on henkilöstön kehittämisen
kumppani. Tartu käteen ja liikahda asiantuntijoiden
avulla eteenpäin.
Merja Talkio-Vilanen kuuluu Luotaimen joukkueeseen |
Merja Talkio-Vilasen keskeinen osaamisalue on johdon valmennus. Hän on kokenut yritysjohtaja, esimies ja hallitus ammattilainen. Koulutusalalla Merja on toiminut pitkään ja tekee ansiokkaasti yritysten strategia valmennusta sekä pienissä että isoissa yrityksissä sekä tukee liiketoiminnan kehittämisessä monin tavoin. Esimiestyön ja johtamisen valmentaminen ja sparraaminen on Merjan vahvuuslaji.
Minulle jäi hyvä käsitys Luotain Consultingista. Päällimmäisenä ajatuksena oli asiallisuus ja luottamus, vakavuuskin vaativan työn ääressä. Vierailuni innoittamana ostin Mielenrauhaa -aikuisen värityskirjan, joka perustuu Mindfulness -ajatteluun, harjoitteluun löytää rennompi, stressittömämpi ja tietoisempi elämä.
Esimerkkinä Luotain Consultingin koulutustapahtumista on Helena Åhmanin, johtamisen huippuasiantuntijan ja arvostetun johtoryhmien tutkijan luento 10.11. klo 9-12. Luennon teemana on ihmisten johtaminen. Helena Åhmanin kirja "Mielen johtaminen organisaatiossa" sai Ekonomiliiton kirjallisuuspalkinnon Suomen parhaana yrityskirjana vuonna 2012.Helena Åhman on tekniikan tohtori ja kasvatustieteen maisteri |
Rentouttavaa syksyistä viikonloppua, terkuin Seija Telaranta
lauantai 3. lokakuuta 2015
Piikkinä pomojen lihassa, Harri Nykänen
Innostuin lukemaan toimittaja/kirjalija Harri Nykäsen kirjan "Likainen Harri" (Docendo 2015), kun näin hänen haastattelunsa parissa televisio-ohjelmassa viime viikolla. Rokkarin näköinen ex-rikostoimittaja seisoi sanojensa takana ja vaikutti muutenkin kiinnostavalta. Harri Nykänen oli Helsingin Sanomien rikostoimittaja vuosina 1981-2001. Hän puhui maailmasta ja kulttuurista, jonka olin itsekin kokenut, jopa lehdistö- ja tiedotusoppia opiskellen. Minulla on aina tietty lukkarinrakkaus toimittajien kirjoittamia kirjoja kohtaan, niissä teksti kulkee. Niin kulki Nykäselläkin.
Kirja oli tietysti rikostoimittajan kokemusmaailmasta, mutta isoa roolia näyttelivät sen ajan näkyvät johtajat sekä tietysti omat esimiehet Helsingin Sanomista. Eli kirja on kiinnostava myös johtamisen etiikan ja kulttuurin näkökulmasta sekä tietysti siitä, miten vaikea pala intohimoinen työntekijä, joka tunkee nenänsä kiusallisiin paikkoihin, on esimiehilleen.
Tietysti jo silloin tiedettiin hyväveli -järjestelmästä, jossa lähiverkosto suojeli omiaan jopa oman maineensa tai kasvojen menetyksen uhalla. Ja suojelemista tarvittiin, koska iltapäivälehdet tulivat kansan tietoisuuteen ja paljastukset seurasivat toistaan. Kunniallisten päivälehtien, johtotähtenään arvostettu Helsingin Sanomat, oli pyrittävä uskottavuuteen tasapainoillen uhkaavien paljastusten ja totuuden välillä. Surullisinta luettavaa oli ministeri Olavi J. Mattilan tarina. Harri Nykänen kuvaa tätä presidentti Kekkosen luottomiestä ja yhtäaikaa Valmetin ja Enso-Gutzeitin johtajaa seuraavasti: "Haastattelin Mattilaa hänen sukutilallaan Hyvinkäällä. Se oli kunnostettu rahaa säästämättä ja laadusta tinkimättä. Kun katselin kuivakkaan veretöntä ja änkyttävää Mattilaa, en voinut ymmärtää, millä lahjakkuudella ja karismalla hän oli asemaansa päässyt. Kummastakaan ei näkynyt jälkeäkään." Ylin johto oli niin korkealla organisaation huipulla, että sinne ei monikaan nähnyt. Jos näki, niin ymmärsi olla hiljaa, sillä siihen olisi loppunut uraputki. Ilmiö on tuttu pienemmissäkin organisaatioissa kuin mainitut. Nykyään sen ilmenemismuodot ovat vaan toisenlaiset.
Toinen voi aikoja, voi tapoja -johtaja on Matti Ahde. Hän jäi kiinni merkittävästä ja iljettävästä seksuaalisesta häirinnästä naistyöntekijöitään kohtaan Veikkaus Oy:ssä. Potkut sai myös Harri Nykänen Helsingin Sanomista tämän jupakan johdosta. Sähkömies Matti Ahteella oli isokenkäisiä suojelijoita aina arvostettuihin päätoimittajiin asti. He pystyivät arvovallallaan pitämään Ahteen nimen likaantumatta pitkän ajan, vaikka yleisesti tiedossa oli, että juuri hän oli toiminut asemalleen sopimattomalla tavalla. Lapin kelohonkamökkien suojissa täyttyivät kaikki vääristyneet vallan tunnusmerkit. Ikävintä oli lukea, miten eduskunnan entinen oikeusasiamies Pirkko K. Koskinen sortui selvityksessään puhumaan käpälöinnistä, vaikka ihan muusta näytti olleen kyse. Nainen siis toimi näin suhteessa vakavaan asiaan, josta oli näytöt ja asianosaisten lausunnot.
Korkeita pisteitä ei Nykäseltä saa myöskään juuri omat muistelmansa kirjoittanut päätoimittaja Reetta Meriläinen, nykyään TV:stä tuttu urheilukommentoija. Ahteen nimen julkituonnissa hänkin suhmuroi. Taisi olla sekä nais- että miesjohtajien kulttuuria.
Sain tänään luettua Nykäsen kirjan loppuun, kun istuin neljä tuntia terveiden jalkojen ja käsien hoidossa Tallinnassa. Huh! Kävin sitten syömässä Restoran Kadriorgissa linkki ja mietiskelin puistossa kävellessäni Nykäsen kirjaa. Eihän siinä mitään uutta tai ihmeellistä ollut, olipahan pala kauheimpia suomalaisia johtajatarinoita. Onkohan näistä mitään opittu? Onko kulttuuri oikeasti muuttunut? Mikä ihmeen paikka on Keva? Kuka siitä kirjoittaisi johtajatarinan?
Terveiset lukijoilleni Tallinnasta. Mukavaa viikonloppua. Myrskyn jälkeen paistaa aina aurinko.
Seija Telaranta
Kirja oli tietysti rikostoimittajan kokemusmaailmasta, mutta isoa roolia näyttelivät sen ajan näkyvät johtajat sekä tietysti omat esimiehet Helsingin Sanomista. Eli kirja on kiinnostava myös johtamisen etiikan ja kulttuurin näkökulmasta sekä tietysti siitä, miten vaikea pala intohimoinen työntekijä, joka tunkee nenänsä kiusallisiin paikkoihin, on esimiehilleen.
"Likainen Harri" |
Toinen voi aikoja, voi tapoja -johtaja on Matti Ahde. Hän jäi kiinni merkittävästä ja iljettävästä seksuaalisesta häirinnästä naistyöntekijöitään kohtaan Veikkaus Oy:ssä. Potkut sai myös Harri Nykänen Helsingin Sanomista tämän jupakan johdosta. Sähkömies Matti Ahteella oli isokenkäisiä suojelijoita aina arvostettuihin päätoimittajiin asti. He pystyivät arvovallallaan pitämään Ahteen nimen likaantumatta pitkän ajan, vaikka yleisesti tiedossa oli, että juuri hän oli toiminut asemalleen sopimattomalla tavalla. Lapin kelohonkamökkien suojissa täyttyivät kaikki vääristyneet vallan tunnusmerkit. Ikävintä oli lukea, miten eduskunnan entinen oikeusasiamies Pirkko K. Koskinen sortui selvityksessään puhumaan käpälöinnistä, vaikka ihan muusta näytti olleen kyse. Nainen siis toimi näin suhteessa vakavaan asiaan, josta oli näytöt ja asianosaisten lausunnot.
Korkeita pisteitä ei Nykäseltä saa myöskään juuri omat muistelmansa kirjoittanut päätoimittaja Reetta Meriläinen, nykyään TV:stä tuttu urheilukommentoija. Ahteen nimen julkituonnissa hänkin suhmuroi. Taisi olla sekä nais- että miesjohtajien kulttuuria.
Päivän kuva Kadriorgin puistosta |
Terveiset lukijoilleni Tallinnasta. Mukavaa viikonloppua. Myrskyn jälkeen paistaa aina aurinko.
Seija Telaranta
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)