Seitsemän vuoden määräaika johtajalle

Lasse Kurkilahti

"Seitsemän vuotta on maksimiaika toimitusjohtajan pestille. Hallituksen pitää tarkasti seurata, milloin johtajan kysymykset alkavat vähentyä vaarallisesti", toteaa vuorineuvos Lasse Kurkilahti Talouselämä -lehden haastattelussa (25.3.2011). Tämä määräaika nousi esiin artikkelissa, jossa arvioitiin Nokian tilannetta ja johtajien vastuuta alamäestä. Kurkilahti on yhdessä professori Toivo Äijön kanssa viimeistelemässä kirjaa Selviydy tai sukella (Talentum). Johtajan määräaikaisuuden yksi peruste on, että varsinkin silloin kun menee hyvin sokeudutaan eikä kuunnella eriäviä mielipiteitä. Mitä paremmin organisaatiolla menee, sen turhempaa on ottaa vaarin varoituksen sanoista.  Kyseenalaistajat nähdään helposti häirikköinä, ikävinä ihmisinä. Johto voi kohteliaasti kuunnella, mutta jatkaa kuten ennenkin. Lasse Kurkilahti kertoo omasta kokemuksestaan, että oltuaan 12 vuotta Nokian Renkaiden johdossa eli viisi vuotta liian pitkään, hänellä oli vastaukset valmiina joka asiaan. Meille sosiaali- ja terveysalan työntekijöille tämä on tuttu tunne, sillä meillä ei ole vielä määräaikaista johtajuutta. Mitä kauemmin johtaja on yksikössään ollut, sen paremmin vastaukset ovat ennakoitavissa. Ollaan tilanteessa ettei kannata kysyä mitään eikä esittää mitään poikkeavaa, ettei aiheudu myrskyä vesilasiin.
Peter Drucker kuvaa samaa asiaa kirjassaan Voittoa tavoittelemattoman organisaation johtaminen. Organisaatioita uhkaa jatkuvasti pystyyn kuolemisen vaara. Johtajan on siksi oltava koko ajan valppaana, hänen on pystyttävä ennakoimaan ja valmistautumaan kriiseihin sekä niistä selviytymiseen. Jos on ajauduttu pysähtyneeseen tilaan eikä nähdä muuttuvaa maailmaa, kriisi yllättää ja seuraa kaaos. Yksi lääke tähän on, että johtajat vaihtuvat ja tuuletus tulee sitä kautta. Toki on monia muitakin keinoja, mutta on todella positiivinen asia, kun myös johtajan osuutta ja elinikäistä johtajuutta aletaan avata ja analysoida sen vaikutusta organisaation tilaan.
Seija Telaranta