maanantai 26. tammikuuta 2015

Tarkkaillaan tammikuussa, esittelyssä enneagrammiviitonen




Enneagrammiesittelyssä jatkona aikaisemmille seuraa enneagrammiviitosen esittely. Miksi viitosen esittely nyt? Enneagrammiviitonen on tarkkailija ja tarkka omista resursseistaan. Tammikuu sopii tähän toimintaan erittäin hyvin.

Kuten muistatte viitonen kuuluu kuutosen ja seiskan kanssa ajattelukeskuksen ”tyyppeihin”. Em. sisaruksistaan erottavana tekijänä voidaan pitää helpommin havaittavaa emotionaalista etäisyyttä ja asiapohjaisempaa yhteydenpitämistä meihin muihin. Small talk ei ole hänen juttunsa varsinkaan vähänkään vieraammissa yhteyksissä. Tieto viehättää ja se on valtaa. Tieto halutaan viedä aina viisauden tasolle saakka.

Viitonen viihtyy omassa ajatustyössään erinomaisesti. Eero Voutilainen kuvaakin osuvasti tätä tilaa ”ajatuslinnan” rakentamiseksi ja sen yhä täydellisemmäksi tekemiseksi. Viitonen arvostaa objektiivisuutta ja loogista, selkeää ajattelua. Enneagrammikahdeksikon ja -seiskan ohella kokonaiskuvan hahmottaminen on ytimessä. Tarkkaan valittuihin asioihin keskittyminen ja niissä tiedon syventäminen vievät kohti viisautta. Viisauden etsintä ja tiedon syventäminen rajaavat muut aikasyöpöt, kuten esim. sosiaaliset suhteet tai ylimääräiset työt helposti ulos. Haastavat vuorovaikutustapaamiset viitonen käy läpi etukäteen vuorosanoja myöten ja hämmästyy, jos se ei mennytkään niin kuin oli ”pelannut” mielessään. Ahdistettuna ja stressaantuneena viitosesta tulee piikittelevä, toisen yläpuolelle ”viisaudellaan” asettuva sekä itseään mitenkään jakamaton. Flown tilassa omaa osaamistaan on taas helppo jakaa.



Tähänastisesta saa sen kuvan, ettei viitosella olisi lainkaan tunnemaailmaa. Se ei pidä paikkaansa. Kaikilla on tunnemaailma, toisilla meistä se vain on näkyvämpi kuin viitosilla. Viitosen tunneilmaisu käy ajatusten kautta, jolloin se ei ehkä kuullosta yhtä ”rikkaalta” kuin enneagramminelosella tai -kakkosella. Parisuhdetunnemaailmaan viitatessa voidaan sanoa, että mitä kahdenvälisempi viitonen on, sitä enemmän hän etsii täysin luotettavaa ideaalirakkautta, kenen kanssa voisi jakaa kaikki ihanteensa. Ideaalista olisi myös, jos rakas ilmestyisi paikalle vain ajoittain ja lyhyille vierailuille, eikä viitosen itse tarvitsisi tehdä aloitetta tällaisiin tapaamisiin. Muihin ihmissuhteisiin sitoutumista kuvaa rajoittuneisuus, koska viitonen haluaa kaikessa olla omavarainen, eikä kenestäkään riippuvainen. Mitä tulee taas asioihin, varsinkin suunnitteluun syttyy intohimon palo. Toteutus tosin voi usein jäädä toiseksi ja toteutumatta. Mutta matkoilla mielenkiinto suuntautuu nenän pistämiseen mitä erilaisimpiin paikkoihin ja sopukoihin, joilla voi laajentaa omaa sisäistä viisauttaan.

Kirjoittaja Mervi Lepistö
Viitosen sokea piste on saituus, englanninkielisessä kirjallisuudessa ahneus - olla ahne omille resursseilleen. Oma energia ja motivaation suunta on viisauden etsimisessä, lisäämisessä ja saavuttamisessa. Siitä myös nousee erakkous, jolla viitonen puolustautuu ja ”vetäytyy”. Omassa päässä ei tunteet häiritse tai toiset ihmiset pääse apajille. Se mikä on mun on mun. Tammikuussa on siis hyvä tehdä analyysiä tulevan vuoden varalle, mihin kaikkeen omat resurssit pitää riittää.



Mervi Lepistö
Painonhallinta- ja hyvinvointiohjaaja, Enneagrammiopettaja
NLP-Practitioner ja Coach
Sh, TtT, ETNT
Weight Control and Wellness-trainer, 

Enneagram Teacher in Narrative Tradition
NLP-Practitioner and Coach

Lue aikaisemmat artikkelit enneagrammityypeistä:
Kuutonen
Seiska
Kasi






sunnuntai 18. tammikuuta 2015

Naisjohtajille on tilaus

Raportin kansilehti
Kun sekä naisten että miesten tiedot ja taidot otetaan organisaatioissa ja yhteiskunnassa yhtäläisesti käyttöön, sen paremmin menee kaikilla. Sen osoittavat tilastot, jotka on koottu kaikkialta maailmasta  ILO:n eli International Labour Organization toimesta.Ylläoleva raportti on julkaistu viikko sitten ja sen löydät oheisesta linkistä:
ILO:n tutkimus
Talouden kasvulle ja kehitykselle kaikilla yhteiskunnan tasoilla ja yrityselämässä on merkityksellistä, että naiset ovat mukana tasavertaisesti. He johtavat yrityksiä ja ovat merkittävässä roolissa myös ostajina ja kuluttajina, tekevät perheiden hankintapäätökset. Usein tämä rooli unohtuu kun asioita katsotaan vain tiedon ja teknologian näkökulmista. Edelliseen tutkimukseen verrattuna naiset ovat ottaneet tasavertaisesti haltuunsa keskitason (middle management) johtajien paikkoja, mutta ylimmällä johtamisen tasolla ei naisia vieläkään juuri näy, muutamia poikkeuksia lukuunottamatta. Tässäkin blogissa on kerrottu suomalaistaustaisesta insinööri Mary Barrasta, joka johtaa General Motorsia. Hän on harvinainen ilmiö siinäkin mielessä, että hän on insinööri. Tämän ILO:n tutkimuksen mukaan tekninen ala ja it-ala ovat niitä, joilla naiset ovat ylimmällä huipulla harvemmin. Pankkiirien huippua edustaa Fortune Magazinen maailman yhdeksänneksi vaikutusvaltaisimmista johtajista valittu Annika Falkengren, Skandinaviska Enskilda Bankenin johtaja Ruotsissa.

Ylimmässä kerroksessa ei naisia näy
40% maailman kaikista työpaikoista on naisten hallussa, kolmasosa liiketoiminnasta. Merkittävä ero naisten ja miesten välillä on siinä, että mitä isompi organisaatio on, sitä varmemmin sen ylin johtaja ja johtoryhmä on miesten. Pienet yritykset ovat naisten heiniä. Vain kolmessa maassa; Suomessa, Ruotsissa ja Norjassa on yli 20 prosenttia johtoryhmien jäsenistä naisia. Tilastoja on tässä tutkimuksessa kattavasti kaikista maanosista. Muuten Suomi ei erityisemmin loista näissä asioissa, joskaan ei mikään hännänhuippukaan ole.

Viimeiset neljä vuosikymmentä ovat olleet koulutuksen nousun vuosikymmenet kaikkialla maailmassa. Naiset ovat saaneet siitä hyvän siivun ja hyötyneet. Heidän elintasonsa on noussut samassa tahdissa kun koulutuksen taso on noussut. Mielenkiintoista on, että vaikka naiset ovat suorittaneet tohtoritasoisia opintoja, heitä ei samassa suhteessa näy tutkimus-alalla. Eniten naisia on tutkimustyössä Latinalaisessa Amerikassa ja Karibian alueella. Huipulla julkisissa viroissa vuonna 2014 oli nainen 21maassa. Yksitoista presidenttiä ja yhdeksän pääministeriä. Pääministereistä lähinnä meitä ovat Tanskan ja Norjan naispääministerit sekä Liettuan presidentti ja Saksan liittokansleri.

Naisen turva on hyvä matikkapää
Poliisien organisaatioissa on  ylin johtaja aina nainen. Siis jos katsoo ruotsalaisia tai tanskalaisia dekkarisarjoja. Heidät on useimmiten kuvattu sellaisiksi, jotka eivät kenttätyötä ymmärrä vaan jarruttavat reipasta menoa ja aiheuttavat hankaluuksia työntekijöilleen. Tätä ei kyllä kerrottu ILO:n tutkimuksessa!
Raportin lopussa on kattava lista niistä asioista, joiden avulla naisten johtajan uria ja pääsyä korkeimmalle tasolle organisaatioiden johdossa voidaan edistää. Yksi asia monien muiden joukossa on, että naiset tarvitsevat esikuvia. He tarvitsevat tarinoita naisista, jotka ovat onnistuneet pääsemään huipulle ja siitä, että nainen voi selvitä haastavista johtajan töistä siinä missä mieskin. Siitä huolimatta, että nainen edelleen mielletään perhe-elämästä eniten vastuussa olevaksi. Tarvitaan myös tarinoita menestyvistä yrityksistä, joita johtavat naiset ja informaatiota koulutusohjelmista, jotka valmistavat naisia yritysten huipulle. Naisjohtajien kannattaa verkostoitua ja tukea toisiaan. Heidän tulee ammattiliitoissa edistää joustavan työajan käyttöönottoa ja kodinhoitoa helpottavia ratkaisuja.
Onnistuakseen johtajana naista helpottaa merkittävästi, jos hän onnistuu löytämään lastensa isäksi oikeanlaisen miehen, sellaisen, joka ottaa vastuuta kodista ja lapsista tasavertaisesti. Edelleen Annika Falkengrenia lainaten sopivan miehen löytäminen ei  ole helppoa johtajanaiselle, sillä vaikka kodista ja lapsista huolehtiva aviomies on tavoite, kysymys kuuluu, että mitä nainen tekee miehellä, joka päivät pitkät imuroi ja hoitaa huushollia!

Lue raportti, se on mielenkiintoinen.
Eteenpäin mennään! Terkuin Seija Telaranta

keskiviikko 7. tammikuuta 2015

"Jumalat näkevät molemmat puolet"

Peter Drucker kertoo tarinan kreikkalaisesta kuvanveistäjä Phidiaksesta, joka 2400 vuotta sitten teki veistokset Panthenonin temppeliin Ateenassa. Veistokset ovat siellä edelleen nähtävissä. Kun hän esitti kaupungille laskunsa, kaupunki kieltäytyi maksamasta, koska lasku oli liian suuri. Veistokset ovat temppelin katolla ja temppeli puolestaan Ateenan korkeimmalla mäellä, kukaan ei pysty näkemään niiden taka-osia. Olisi pitänyt työstää täydellisiksi vain etupuolet, jolloin olisi päästy puolet halvemmalla. Phidias oli toista mieltä, "jumalat näkevät molemmat puolet".

Patsas on roomalaisen hotellin baarissa
Nyt on alkanut esimerkillisyyden vuosi johtamisessa. Täydellisyys ja esimerkillisyys ovat sukua toisilleen johtamisen näkökulmasta. Esimies ei voi vain puoliksi olla esimerkillinen, sillä se näkyy kun selkänsä kääntää. Siksi onkin pyrittävä esimerkillisyyteen kaikissa tilanteissa ja kaikille työntekijöille yhtä lailla. Esimiehen tulee olla aidosti sitä mitä on, näytteleminen ei kannata. Esimerkillisyys sisältää myös sen, että aina on pyrittävä erinomaiseen suoritukseen. Kun tekee työnsä hyvin, se tuottaa tyydytystä ja lisää omanarvontuntoa, palkitsee. Se myös kasvattaa koko ajan ammattitaitoa, jolloin syntyy hyvää jälkeä.
Peter Drucker kysyi parhaalta hammaslääkäriltään, mistä hän haluaisi, että hänet muistetaan. Hän vastasi: "Kun sinä olet ruumiinavauspöydällä, haluan patologin toteavan, että tällä kaverilla on ollut ensiluokkainen hammaslääkäri!" Oppi tässä on, että jokaisen kannattaisi arvioida työtään, Druckerin mukaan kaksi kertaa vuodessa, analysoimalla minkälainen jälki tästä jää. Miltä tämä näyttää pitkässä juoksussa?

Patsas Borghesen puistossa
Edelleen Druckeria: "Kaikki tuntemani johtajat, jotka ovat kyenneet kasvamaan, arvioivat kerran tai kahdesti vuodessa, mitä he oikeastaan ovat tehneet, mikä osa tehdystä työstä on ollut järkevää ja mihin kannattaisi jatkossa keskittyä." Huippujohtajan tulee myös ohjata henkilöstönsä tekemään samat kysymykset itselleen. Johdon on myös yhdessä kysyttävä nämä kysymykset ja keskusteltava niistä säännöllisesti.
Druckerin kolmas esimerkki: Orkesterinsa arvostama huippukapellimestari Bruno Walter kirjoitti jokaiselle orkesterinsa jäsenelle kauden päättyessä kirjeen. "Hyvä ensitrumpetisti, kun harjoittelimme Haydnin sinfoniaa, opetit minulle paljon selvittäessäsi sen vaikean juoksutuksen. Mitä sinä olet oppinut tällä kaudella yhteistyömme tuloksena?" Puolet lähettivät ylimalkaisen vastauksen, mutta toinen puolisko orkesterista paneutui huolellisesti asiaan ja kyseinen ensitrumpetisti vastasi näin: "Ymmärrän nyt äkkiä mitä minun 1900-luvun trumpetistina pitää tehdä, jotta kuulostaisin Haydnin sinfoniassa 1700-luvun trumpetistilta."
Esimerkkijohtajaksi voi kasvaa vain paneutumalla työhönsä perusteellisesti ja opettelemalla uusia tapoja viedä koko organisaatiota eteenpäin.
Lainaukset kirjasta Drucker P. Voittoa tavoittelemattoman organisaation johtaminen. Talentum. 2008.
Eteenpäin mennään, terkuin Seija Telaranta