keskiviikko 7. tammikuuta 2015

"Jumalat näkevät molemmat puolet"

Peter Drucker kertoo tarinan kreikkalaisesta kuvanveistäjä Phidiaksesta, joka 2400 vuotta sitten teki veistokset Panthenonin temppeliin Ateenassa. Veistokset ovat siellä edelleen nähtävissä. Kun hän esitti kaupungille laskunsa, kaupunki kieltäytyi maksamasta, koska lasku oli liian suuri. Veistokset ovat temppelin katolla ja temppeli puolestaan Ateenan korkeimmalla mäellä, kukaan ei pysty näkemään niiden taka-osia. Olisi pitänyt työstää täydellisiksi vain etupuolet, jolloin olisi päästy puolet halvemmalla. Phidias oli toista mieltä, "jumalat näkevät molemmat puolet".

Patsas on roomalaisen hotellin baarissa
Nyt on alkanut esimerkillisyyden vuosi johtamisessa. Täydellisyys ja esimerkillisyys ovat sukua toisilleen johtamisen näkökulmasta. Esimies ei voi vain puoliksi olla esimerkillinen, sillä se näkyy kun selkänsä kääntää. Siksi onkin pyrittävä esimerkillisyyteen kaikissa tilanteissa ja kaikille työntekijöille yhtä lailla. Esimiehen tulee olla aidosti sitä mitä on, näytteleminen ei kannata. Esimerkillisyys sisältää myös sen, että aina on pyrittävä erinomaiseen suoritukseen. Kun tekee työnsä hyvin, se tuottaa tyydytystä ja lisää omanarvontuntoa, palkitsee. Se myös kasvattaa koko ajan ammattitaitoa, jolloin syntyy hyvää jälkeä.
Peter Drucker kysyi parhaalta hammaslääkäriltään, mistä hän haluaisi, että hänet muistetaan. Hän vastasi: "Kun sinä olet ruumiinavauspöydällä, haluan patologin toteavan, että tällä kaverilla on ollut ensiluokkainen hammaslääkäri!" Oppi tässä on, että jokaisen kannattaisi arvioida työtään, Druckerin mukaan kaksi kertaa vuodessa, analysoimalla minkälainen jälki tästä jää. Miltä tämä näyttää pitkässä juoksussa?

Patsas Borghesen puistossa
Edelleen Druckeria: "Kaikki tuntemani johtajat, jotka ovat kyenneet kasvamaan, arvioivat kerran tai kahdesti vuodessa, mitä he oikeastaan ovat tehneet, mikä osa tehdystä työstä on ollut järkevää ja mihin kannattaisi jatkossa keskittyä." Huippujohtajan tulee myös ohjata henkilöstönsä tekemään samat kysymykset itselleen. Johdon on myös yhdessä kysyttävä nämä kysymykset ja keskusteltava niistä säännöllisesti.
Druckerin kolmas esimerkki: Orkesterinsa arvostama huippukapellimestari Bruno Walter kirjoitti jokaiselle orkesterinsa jäsenelle kauden päättyessä kirjeen. "Hyvä ensitrumpetisti, kun harjoittelimme Haydnin sinfoniaa, opetit minulle paljon selvittäessäsi sen vaikean juoksutuksen. Mitä sinä olet oppinut tällä kaudella yhteistyömme tuloksena?" Puolet lähettivät ylimalkaisen vastauksen, mutta toinen puolisko orkesterista paneutui huolellisesti asiaan ja kyseinen ensitrumpetisti vastasi näin: "Ymmärrän nyt äkkiä mitä minun 1900-luvun trumpetistina pitää tehdä, jotta kuulostaisin Haydnin sinfoniassa 1700-luvun trumpetistilta."
Esimerkkijohtajaksi voi kasvaa vain paneutumalla työhönsä perusteellisesti ja opettelemalla uusia tapoja viedä koko organisaatiota eteenpäin.
Lainaukset kirjasta Drucker P. Voittoa tavoittelemattoman organisaation johtaminen. Talentum. 2008.
Eteenpäin mennään, terkuin Seija Telaranta

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Kommentit ilmestyvät pienellä viiveellä. Jouduimme ottamaan käyttöön kommenttien moderoinnin, koska mainoksia alkoi tulvia kommentteina.