Laki valinnanvapaudesta (LOV) tuli Ruotsissa voimaan viime vuoden alussa. Sen tarkoituksena on, että ihminen on vapaa valitsija terveydenhuollossa ja hoiva-alalla. Hän voi valita palveluntuottajan, hoitopaikkansa. Valinnanvapaus merkitsee myös sitä, että uusien alan toimijoiden on helpompi tulla palveluiden tarjoajiksi, yrittäjiksi. Merkittävää on, että ei kilpailla niinkään hinnalla vaan laadulla. Se on mahdollista, koska ostaja maksaa saman hinnan valitsee hän minkä tuottajan hyvänsä.
Terveydenhuollon organisoinnista vastaa Ruotsissa maakäräjät, joita on 18. Maakäräjät ostavat palvelut eri palveluiden tarjoajilta, sekä yksityisiltä, että julkisilta. Yksityiset hoitavat asiakkaat/potilaat samoin ehdoin ja maksuin kuin julkinenkin sektori. Terveydenhuollossa viimeisimpien tilastojen mukaan yksityisten terveyskeskusten ja omalääkärivastaanottojen osuus oli 27 prosenttia.
Sosiaalipalveluissa suunta on sama, ja valinnanvapaus koskee samalla tavalla hoivapuolta kuin terveyspalveluitakin.
Pitäisikö nyt alan osaajien suunnata Ruotsiin? Mikä ettei, mutta on opittava myös ruotsalaista kulttuuria. On opittava avoin tapa keskustella työpaikoilla, diskuteerata ja tehdä päätöksiä, rohkeitakin. Ruotsissa on vaatimustaso korkealla, sairaanhoitajilla osaamisperusteinen palkkaussysteemi ja sen perusteena huolellinen osaamisen arviointi. Siihen meillä ei ole vielä totuttu. Luottamushenkilöstö toimii esimiehen tukena kaikissa henkilöstöasioissa, proaktiivisesti eikä ongelmien kohdatessa.Sekin on sitä avointa ja läpinäkyvää kulttuuria työyhteisöissä.
Joulukuussa valmistuva johtajakurssimme tekee taas matkan ruotsalaisen johtamisen ytimeen, Tukholmaan. Olemme vieraina mm. Attendo Care Danderydissa ja saamme tutustua heidän tapaansa johtaa.
Seija Telaranta
sunnuntai 31. lokakuuta 2010
keskiviikko 27. lokakuuta 2010
Hakuaika johtajakoulutukseen alkaa
Hakuaika sosiaali- ja terveysalan erikoistumisopintoina alkavaan johtajakoulutukseen on marraskuu. Koulutukseen on sähköinen haku Tampereen ammattikorkeakoulun sivuilta.
Koulutus alkaa tammikuun 13. päivänä ja valmistumispäivä on 8.12.2011. Koulutus toteutetaan siten, että se on mahdollista suorittaa työn ohessa. Ohessa ensi kevään lähipäivät.
Opetus on aina arkisin klo 8.30-15.30.
17.- 18.1.
31.1.-1.2.
8.2.-9.2.
21.2.-22.2.
16.-17.3.
30.-31.3.
28.4.
9.5.-10.5.
18.5.-19.5.
Kesällä ei ole opetusta ja syksyllä on hieman vähemmän lähipäiviä.
Johtajakoulutus on hyvä koulutus, se mahdollistaa kasvamisen johtajana ja esimiehenä sekä antaa mahdollisuuden edetä uralla.
Olet tervetullut, lue tästä blogista uratarinoita!
Seija Telaranta
Koulutus alkaa tammikuun 13. päivänä ja valmistumispäivä on 8.12.2011. Koulutus toteutetaan siten, että se on mahdollista suorittaa työn ohessa. Ohessa ensi kevään lähipäivät.
Opetus on aina arkisin klo 8.30-15.30.
17.- 18.1.
31.1.-1.2.
8.2.-9.2.
21.2.-22.2.
16.-17.3.
30.-31.3.
28.4.
9.5.-10.5.
18.5.-19.5.
Kesällä ei ole opetusta ja syksyllä on hieman vähemmän lähipäiviä.
Johtajakoulutus on hyvä koulutus, se mahdollistaa kasvamisen johtajana ja esimiehenä sekä antaa mahdollisuuden edetä uralla.
Olet tervetullut, lue tästä blogista uratarinoita!
Seija Telaranta
maanantai 25. lokakuuta 2010
Kontaktipintoja
Johtamisessa ja lähiesimiestehtävissä on tärkeää olla verkostoitunut. Tämä työ on jatkuvaa uusien kontaktien luomista – ihan siinä työn omassa arjessa. Tärkeää on kuitenkin lähteä ulos, katsella mitä ja miten muualla tehdään. Nämä ”uloslähdöt” voivat olla virallisia vierailuja toisissa yksiköissä mutta nämä voivat olla myös vapaamuotoisia ”tyttöjen iltoja”, joissa jaetaan, annetaan ja saadaan.
Erittäin tärkeänä pidän esimiesten kykyä ja ennen kaikkea halua luoda kontakteja työyksikkönsä ja kotikuntansa poliittisiin päätöksentekijöihin. Tavallisena työpäivänä saattaa hämärtyä se tosiasia, että nämä päätöksentekijät linjaavat hoitotyönkin arkea.
Juuri tällä hetkellä, keskellä kaunista syksyä, kunnissa tehdään ensivuoden talousarviota. Ensin tuohon virkamiesten tekemään talousarvioehdotukseen sanoo sanansa ja antaa ehdotuksensa kyseisen palvelukeskuksen lautakunta, sitten kaupungin talousjohtaja ja kaupunginjohtaja. Heiltä tuo talousarvioehdotus jatkaa matkaansa hallituksen käsittelyyn ja lopulta joulukuun alussa sen lyö lukkoon kaupunginvaltuusto.
Päätöksiä siis ovat tekemässä ihan tavalliset kuntalaiset, joilta ainakin jossain määrin saattaa puuttuu tieto siitä arjesta missä työtä tehdään. Tässä on se kohta miksi kannattaa olla yhteydessä, luoda kontaktipintoja ja kumppanuuksia kunnan poliittisiin päätöksentekijöihin. Yksikään kuntapoliitikko ei voi tietää kaikkea ja jokaisella pitää olla into ja halu kuulla lisää asioista, joista tekee päätöksiä.
Surullisin esimerkki on se, että ei tiedä mistä on päättänyt ja mihin sillä on vaikutusta. Lautakunnan, hallituksen ja valtuuston jäsenen on helpompi olla esityksistä erimieltä kun on faktaa mihin kantansa perustaa. Tätä faktaa ovat parhaalla mahdollisella tavalla antamassa hoitotyön näkökulmasta hoitotyönjohtajat – me. Sama pätee sinne hoitotyön arkeen, yksikössä ihmetellään miksi jokin päätös on tehty ja miten sen vaikutus voi olla jopa negatiivinen. Aktiivinen johtaja saa ensikäden tietoa päätösten taustoista ja voi sitä jakaa omassa työyksikössään.
Rohkaisenkin jokaista johtajaa ottamaan yhteyttä kuntansa tai työpaikkansa kunnan luottamushenkilöihin. Tietoa arjen todellisuudesta kaivataan kovasti joka sektorilta.
Kirjoittaja on Arja Laitinen, Johtajakoulutuksen TAMKissa (johtaminen sosiaali- ja terveysalalla) käynyt apulaisosastonhoitaja, kaupunginvaltuutettu ja kaupunginhallituksen jäsen Nokialta.
Erittäin tärkeänä pidän esimiesten kykyä ja ennen kaikkea halua luoda kontakteja työyksikkönsä ja kotikuntansa poliittisiin päätöksentekijöihin. Tavallisena työpäivänä saattaa hämärtyä se tosiasia, että nämä päätöksentekijät linjaavat hoitotyönkin arkea.
Juuri tällä hetkellä, keskellä kaunista syksyä, kunnissa tehdään ensivuoden talousarviota. Ensin tuohon virkamiesten tekemään talousarvioehdotukseen sanoo sanansa ja antaa ehdotuksensa kyseisen palvelukeskuksen lautakunta, sitten kaupungin talousjohtaja ja kaupunginjohtaja. Heiltä tuo talousarvioehdotus jatkaa matkaansa hallituksen käsittelyyn ja lopulta joulukuun alussa sen lyö lukkoon kaupunginvaltuusto.
Päätöksiä siis ovat tekemässä ihan tavalliset kuntalaiset, joilta ainakin jossain määrin saattaa puuttuu tieto siitä arjesta missä työtä tehdään. Tässä on se kohta miksi kannattaa olla yhteydessä, luoda kontaktipintoja ja kumppanuuksia kunnan poliittisiin päätöksentekijöihin. Yksikään kuntapoliitikko ei voi tietää kaikkea ja jokaisella pitää olla into ja halu kuulla lisää asioista, joista tekee päätöksiä.
Surullisin esimerkki on se, että ei tiedä mistä on päättänyt ja mihin sillä on vaikutusta. Lautakunnan, hallituksen ja valtuuston jäsenen on helpompi olla esityksistä erimieltä kun on faktaa mihin kantansa perustaa. Tätä faktaa ovat parhaalla mahdollisella tavalla antamassa hoitotyön näkökulmasta hoitotyönjohtajat – me. Sama pätee sinne hoitotyön arkeen, yksikössä ihmetellään miksi jokin päätös on tehty ja miten sen vaikutus voi olla jopa negatiivinen. Aktiivinen johtaja saa ensikäden tietoa päätösten taustoista ja voi sitä jakaa omassa työyksikössään.
Rohkaisenkin jokaista johtajaa ottamaan yhteyttä kuntansa tai työpaikkansa kunnan luottamushenkilöihin. Tietoa arjen todellisuudesta kaivataan kovasti joka sektorilta.
Kirjoittaja on Arja Laitinen, Johtajakoulutuksen TAMKissa (johtaminen sosiaali- ja terveysalalla) käynyt apulaisosastonhoitaja, kaupunginvaltuutettu ja kaupunginhallituksen jäsen Nokialta.
keskiviikko 6. lokakuuta 2010
Johtaja on informaatiovirtojen hermokeskus
Huono viestintä voi kaataa isonkin johtajan. Kallasvuokin epäonnistui viestinnässä ja sai lähteä. Tänään on oikein erityisesti mielessäni johtajan kyky kommunikoida henkilöstönsä kanssa. Mintzberg pitää viestintää yhtenä johtajan kolmesta perusalueesta.Johtajan tulee osata viestiä monilla kanavilla, kullakin kuulijoiden mukaan tapaa vaihdellen.Johtaja muokkaa saamansa informaation omalle henkilöstölleen sopivaksi ja helpoksi, se on johtamistyötä. Voisi helposti olettaa, että omalle ryhmälle, tiimille, yksikölle viestiminen on yksinkertaista ja sujuu muun työn ohella siihen erityisesti paneutumatta. Se on vaarallinen tie, sillä pienetkin väärät sanavalinnat pilaavat tunnelman ja syövät sanoman hyvän tarkoituksen. Sinisen meren strategiassa puhutaan siitä, että jos organisaatiosi toimii puhtaasti "asiatasolla", uudistumista saa aikaan kun lisää tunnepuolta ja päinvastoin. Minusta tämä pätee hyvin viestinnässäkin. Jos mailistasi on tulossa ikävä ja kylmä, mieti hetki miten saisit siihen positiivisen ja hyvän tunnelman. Hyvä tunnelma tuo hyvän mielen vastaanottajaan ja siirtyy asiakkaille, tulos paranee.
Viestintätapasi kertoo sinusta esimiehenä enemmän kuin pelkkä viestin sisältö. Viestiesi tunnelman perusteella luodaan sinusta mielikuva, jota on vaikea muuttaa. Ikäviä viestejä kirjoittaa vain ikävä ihminen! Iloisia, positiivisia viestejä, joissa on hyvä tunnelma ja joka saa vastaanottajan hymyilemään, lähettää mukava johtaja. Liity siihen joukkoon.
Seija Telaranta
Viestintätapasi kertoo sinusta esimiehenä enemmän kuin pelkkä viestin sisältö. Viestiesi tunnelman perusteella luodaan sinusta mielikuva, jota on vaikea muuttaa. Ikäviä viestejä kirjoittaa vain ikävä ihminen! Iloisia, positiivisia viestejä, joissa on hyvä tunnelma ja joka saa vastaanottajan hymyilemään, lähettää mukava johtaja. Liity siihen joukkoon.
Seija Telaranta
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)