Työyhteisösovittelu avuksi hankaliin ristiriitatilanteisiin työyhteisössä

Tutkimusten mukaan Suomessa kiusataan työpaikoilla kaksi kertaa enemmän kuin muissa Euroopan maissa keskimäärin. Kiusaaminen on tyypillistä kunnan ja valtion naisvaltaisilla aloilla kuten terveydenhoidossa, sosiaali-alalla ja opetustoimessa. Vaikka monella suomalaisella työpaikalla on luotu hyvän kohtelun pelisäännöt työpaikkakiusaamisen ehkäisemiseksi, kohennusta ei juuri ole tapahtunut. Työyhteisön konfliktit alkavat pienistä asioista ja perustuvat useimmiten väärinkäsityksiin ja virheellisiin tulkintoihin. Konfliktit kasvavat suuriksi ja elävät pitkään, koska niihin ei puututa riittävän ajoissa. Konfliktien synnyttämä ahdistus voi johtaa lopulta siihen, että joku sairastuu tai joutuu eroamaan työyhteisöstä ennenaikaisesti.

Timo Pehrman (2011) ehdottaa tuoreessa väitöskirjassaan työyhteisösovittelua ratkaisuksi työpaikkakiusaamiseen ja muihin pitkittyneisiin ristiriitatilanteisiin. Sovittelussa osapuolet kohtaavat kasvokkain ja osallistuvat itse konfliktin ratkaisuun. Sovittelijan tehtävänä ei ole pohtia ratkaisuvaihtoehtoja, vaan ohjata prosessia ja sen osapuolia löytämään itse ratkaisunsa. Osapuolten tavoitteena tulee olla työrauhan palauttaminen niin, että perustehtävän hoitaminen ja vuorovaikutus työyhteisön jäsenten kanssa onnistuu jälleen.
Aloitteen sovittelusta voi tehdä työyhteisössä ristiriidan osapuoli, esimies, luottamushenkilö, työsuojeluvaltuutettu- tai päällikkö, työterveyshuolto tai muu taho, joka on havainnut ristiriitatilanteen. Sovittelupalveluja tarjoavat monet työnohjaus- ja koulutuspalveluja tarjoavat henkilöt ja yritykset sekä usein myös työterveyshuolto. On tärkeää, että sovittelija on työyhteisön ulkopuolinen henkilö.

Taisi sovittelu onnistua

Sovittelija tutustuu konfliktiin ja tapaa sen osapuolet erikseen. Sovittelijan tehtävänä ei ole tutkia, kuulustella tai etsiä syyllisiä. Osapuolia rohkaistaan avoimeen keskusteluun ja kannustetaan tuomaan esiin oma näkemyksensä asiasta. Sovittelutapaamisessa osapuolet kokoontuvat sovittelijan kanssa saman pöydän ääreen. Sovittelija antaa osapuolten neuvotella ja keskustella. Myös tunteiden osoittaminen ja käsittely sallitaan ja koetaan tarpeellisiksi. Tapaamisia voi olla tarvittaessa useita. Mikäli yhteinen näkemys ongelman ratkaisemiseksi löytyy, siitä laaditaan kirjallinen sopimus. Useimmissa tapauksissa sopimuksen toteutumista myös seurataan.
Sovittelu on muutos- ja oppimisprosessi, joka voimaannuttaa työyhteisön jäseniä. Tällä hetkellä työyhteisösovittelu on käytössä muun muassa Valio Oy:ssä, Kuusamon kaupungissa ja Lindström Oy:ssä. Lisätietoa työyhteisösovittelusta löytyy runsaasti myös internetistä.

Timo Pehrman

Lähde: Pehrman Timo (2011). Paremmin puhumalla. Restoratiivinen sovittelu työyhteisössä. Acta Universitatis Lapponiensis 212. Rovaniemi: Lapin Yliopistokustannus.


Artikkelin kirjoittaja Taru Herranen on johtava sosiaalityöntekijä Tampereen kaupungissa, Pirkanmaan sovittelutoimistossa. Hän opiskelee johtajakurssilla 27. Valmistumispäivä on 8.12.