Muutoksen ja säilyttämisen sietämätön tasapaino

Kesäkauden viimeisen päivän sanassa Peter Druckerin kirjassa The Daily Drucker, 366 Days of Insight and Motivation for getting the Right Things Done (HarperBusiness 2004), pohditaan dynaamista tasapainoa organisaation tavoitteena. Johtajan tehtävänä on toimia niin, että dynaaminen tasapaino toimii muutoksen ja säilyttämisen välillä. Ellei siihen päästä, yhteiskuntaa, organisaatioita ja yksilöitä odottaa perikato. Druckerin mielestä yleishyödyllisissä organisaatioissa erityisen vaikeaa on löytää oikea suhde niin muutoksissa kuin pienten ja suurten asioiden kohdalla. Erityisen hyvin sen huomaa terveydenhuollossa. Miten löytää tasapaino kokonaisuuden ja yksittäisen avun tarpeessa olevan ihmisen välillä? Edelleen on pohdittava miten tasapainoilla keskittymisen ja hajauttamisen kanssa. Mitä enemmän keskitetään, sitä laadukkammaksi saadaan palvelu. Kun taas hajautetaan, kokonaisuus pirstaloituu ja tulokset heikkenevät. Jos valitaan vaikkapa huipputuotteen tuottaminen keskittymällä vain siihen, jonain päivänä voi tulla tilanne, jossa kyseistä tuotetta tai palvelua ei enää tarvitakaan eikä osteta. Silloin ollaan aika hukassa ja tulee ikäviä ihmiskohtaloita, kuten on nähty.

Sana vuoden jokaiselle päivälle

Muutos on päivän sana joka päivä. Se voi tarkoittaa arkisia elämänkulkuun kuuluvia asioita, kasvua ja kehitystä. Loman jälkeenkin katsomme toinen toisiamme, onko kesä tuonut muutoksen. Muutos kuuluu myös hallinnolliseen termistöön, organisaatioon ja johtamiseen. Muutos tapahtuu organisaatiossa ja johtamisella pyritään sitä suunnittelemaan, ohjaamaan, suuntaamaan, toteuttamaan ja arvioimaan. Muutos voi olla jatkuva prosessi, mutta voi se tapahtua yhtäkkiäkin; kuin räjäyttäisi pankin tai jytky politiikassa. Puhutaan inkrementalistisesta muutoksesta, pienin askelin tapahtuvasta taikka transformatiivisesta, kerralla tapahtuvasta muutoksesta. Inkrementalistinen muutos tapahtuu ohjattuna kasvuna vakaissa oloissa kun taas suuren luokan kertamuutoksen taustalla voi olla taloudellinen pakkotilanne tai vastaava. Jos muutosta ei tapahdu kuten järkevästi ajatellen pitäisi, jokin on esteenä. Mikähän lie esteenä siinä, että Viroon sähköinen resepti tuli kolmessa kuukaudessa kun Suomessa meni viisi vuotta.

Pelko on yksi merkittävä tekijä edelleen, vaikka Macchiavellin ajoista on jo satoja vuosia. Ruhtinas -teoksessaan hän toteaa, että mikään ei ole vaarallisempaa eikä vaikeampaa kuin luoda asioille uusi järjestys. Muutosta vastustavat kaikki ne, jotka ovat saavuttaneet aseman ja joille on hyötyä nykytilasta.

Vielä on kesää jäljellä, meidän pihassa ainakin. Terkuin Seija Telaranta