keskiviikko 20. huhtikuuta 2016

Naisjohtajankin voi valta sokaista

Viisi vuotta sitten kirjoitin innostuneeseen sävyyn, kun 204-miljoonaisen Brasilian johtoon nousi hohdokas, taloustieteissä ja energiataloudessa pätevöitynyt nainen, Dilma Rousseff. Hän oli kasvattanut karismaansa sekä vankilassa että syöpähoidoissa ja nousi valkoiseen asuun pukeutuneena pitämään virkaanastujaispuhettaan. Kaikki ei ole mennyt kuin Strömsössä, sillä vähin erin alkoivat negatiiviset asiat ylittää uutiskynnystä saavuttaen merkittävän kulminaatiopisteen viime sunnuntaina, kun Brasilian kongressin alahuoneessa äänestettiin presidentin virkarikossyytteistä. Dilma Rousseff hävisi, vaikka asian eteenpäin meno vaati kaksikolmasosan enemmistön. Uran loppu on lähellä ja Rousseffin edustaman työväenpuolueen 13 vuoden mittainen valtakausi näyttäisi näin päättyvän ikävään mahalaskuun.
Monet johtamisen asiantuntijat ovat jo parin vuosikymmenen ajan pitäneet naisjohtajia kyvykkäinä ja valitsemisen arvoisina, jos asiantuntijuus on kunnossa. Heillä on kyky luoda ympärilleen hyvä ilmapiiri ja saada tuloksia aikaan. Muistan myös laajan tutkimuksen, jossa tuloksena oli, että naisjohtajuus sataa laariin myös taloudellisena menestyksenä. Monissa artikkeleissa oli usein ikäänkuin sivuhuomautuksena, että kyllä nainenkin osaa käyttää valtaa väärin ja pahimmillaan hän on kova, kylmä ja vain uraansa ajatteleva pyrkyri, tasatahtia vastaavan miesjohtajan kanssa. Dilma Rousseffin ansiona oli kyvykkyys talousasioissa ja sen taitonsa hän nyt on käyttänyt ikävällä tavalla. Häntä syytetään valtion budjettitietojen manipuloinnista itselleen ja puolueelleen edulliseen suuntaan.  Toki on toisenlaistakin tietoa ilmassa, kyseessä saattaa olla  myös raju valtataistelu varapresidentin kanssa. Brasilaiset ovat kiihkeä kansa, tunnelma on katossa sekä presidenttiä puolustavien että vastustavien joukkojen leireissä. Jäämme odottamaan seuraavaa vaihetta, joka on virkarikossyytteen käsittely senaatissa.

Dilma Rousseff
Merkittävät johtajanaiset herättävät aina intohimoja puolesta ja vastaan. Patricia Pitcher on todennut, että päästäkseen valtaan, naisella täytyy olla poikkeuksellista kunnianhimoa ja miesmäisiä piirteitä, varsinkin, kun hänellä on usein raskas lasikatto puhkaistavanaan. Tärkeätä olisi miettiä, että jos reippain ottein on vallan kahvaan päässyt, miten kannattaa edetä, jotta suosio säilyy. Vaalikampanjoissa vaaditaan erilaista säteilyä kuin arjen työssä ja lupausten täytäntöönsaattamisessa. Johtamisessa onkin keskityttävä henkilöstön osaamisen kehittämiseen ja hyvinvointiin, ei niinkään itseensä. On osattava palkata oikeat ihmiset oikeille paikoille ja tuettava heitä käyttämään voimavaransa oikein. Minkäänlaiseen suhmurointiin ei pidä sortua, se tulee ilmi aina, joskus vasta viiveellä, mutta kuitenkin. Naisen vahvuutena johtajana on pidetty eettisyyttä, oikeudenmukaisuutta, tasa-arvoa ja osaamista hyvän ilmapiirin luomisessa. Jos nämä eivät toteudu, ihmiset pettyvät ja aletaan tarkkailla toimintaa suurennuslasilla.
Jännityksellä nyt odotamme miten Dilman käy!

Kevättä kotikadulla
Terkuin Seija Telaranta

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Kommentit ilmestyvät pienellä viiveellä. Jouduimme ottamaan käyttöön kommenttien moderoinnin, koska mainoksia alkoi tulvia kommentteina.