Minun jälkeeni vedenpaisumus

Onkohan David Cameronilla käynyt mielessä tämä Ranskan kuninkaan Ludvig XV:n lause, kun EU-äänestyksessä kävi kuten kävi? 1700-luvulla jo kaksivuotiaana vallan perinyt Ludvig XV oli pidetty, itseasiassa hänen  lempinimensä oli rakastettu. Aikuiseksi kasvettuaan hän johti Ranskaa niin että kansa oli tyytyväinen. Ei ollut keltaista lehdistöä eikä sosiaalista mediaa kertomassa, mitä kulissien takana tapahtui. Puutarhassa oli bordelli ja hoviin syntyi 30 aviotonta lasta näistä "puutarhasuhteista". Tosiasiassa maan asiat olivat rempallaan ja lopullinen tuho tuli Englantia vastaan käydyn onnettoman sodan myötä, jota itse asiassa johti Pompidourin markiisitar, yksi rakastajattarista. Vallankumous tuli Ranskaan 15 vuotta Ludvig XV kuoleman jälkeen. Pidetyn kuninkaan kausi ei ollutkaan sitä miltä näytti. Koko kuningaskunta tuhoutui, tuli vallankumous ja tasavalta.

Vedenpaisumusko?

Ei tarvitse olla kuninkaallinen eikä pääministeri, lause toimii hyvin tavallisissakin oloissa ja organisaatioissa. Ilmiö syntyy, kun johtaja suosion saavuttamiseksi ja asemansa turvaamiseksi tekee ratkaisuja, joista viimekädessä kärsii "kansa", yritys, organisaatio ja työntekijät. Populistit toimivat juuri näin. He käyttävät valtaa omaksi edukseen ja lisää sitä kahmien niin, että muut näivettyvät ja menettävät kykynsä toimia tai eivät pysty toimimaan osaamisensa tasolla. Kun populisti poistuu näyttämöltä, kaaos on käsillä. Taustalla on ajatus, että kruunu kirkastuu, kun ihmiset huomaavatkin olevansa kaaoksen keskellä kun "kuningas" on poistunut. Valta ja suhteet ovat olleet niin tiukasti yhden käsissä, että ottaa aikansa, kunnes sotkut selviävät.

Yksi vallan tärkeimpiä olomuotoja on informaatiovalta. Henry Mintzbergin mukaan informaatiovirtojen omistaminen ja käyttö ovat johtamistoimintojen ydintä. Mitä enemmän johtajalla on informaatiovaltaa, sitä voimallisempi hän on ja omaa suurimmat mahdollisuudet hallita organisaatiota sisältä ja sen ulkopuolelle.  Informaatiovirtojen ohjaamisesta ja niiden käyttämisestä kansanäänestyksen tuloksen ohjailussa ja markkinoinnissa oli Englannissakin kysymys. David Cameronilla oli asemansa tuomaa valtaa, vaikutusvaltaa. Lehtimiehenä Boris Johnson osasi median käytön, hänellä oli informaatiovaltaa. Hän laittoi itsensä peliin, oli hauska ja viljeli huumoria, kirjoitti kirjoja ja hallitsi puhetaidon.  Hän on yksityiselämässäänkin vauhdikas hieman Ludvig XV:n tyyliin.

Siirtyykö valta Berliiniin?

Voiton jälkeen Boris Johnson poistuu näyttämöltä, eikä ainakaan ryhdy pääministeriksi selvittämään sotkua. Cameron taas jättää pääministeriyden.
Englannissa ilmeisesti aika moni jätti jälkeensä vedenpaisumuksen, kukin tyylillään.

Terkut Tallinnasta, Seija Telaranta

Kohota osaamistasi, lue uusi kirja

Johtamisen kirjoja on ainakin minun kokemukseni mukaan ilmestynyt viime aikoina niukasti. Siksi onkin ilo esitellä  tähän päivään sopiva kirja; Ajanko S. Moninaisuuden johtaminen -ytimessä johtajan itsetuntemus. Suomen Liikekirjat. 
Suljin juuri facebookin, jossa oli tarina vanhuksen huonosta kohtelusta hoivalaitoksessa. Monen muunkin mieleen varmaan tuli, että mistä ihmeestä näitä huonolla ammattitaidolla ja -etiikalla varustettuja hoitajia oikein tulee. Miten nykymeno on mahdollista hoiva-organisaatioissa? Miten työntekijöitä johdetaan, kuinka tiimit toimivat ja mikä on yksittäisen työntekijän osaaminen ja kyky? Jotain on ihan varmasti tehtävissä. Lukeminen kannattaa aina, myös asioista keskustelu ja kollegoiden tapaaminen. Jotain voi liikahtaa.

Kirjan julkaisun tiimoilta järjestetään brunssi.

Linkki brussille 16.6.

Sari Ajankon  kuvan on ottanut Anna Dammert

Kirjan esittely:

Erilaisuuden sietämisestä moninaisuuden johtamiseen. Mikä on se yksittäinen asia, joka eniten haastaa johtajia, tiimejä ja työyhteisöjä? Se on ihmisten erilaisuus, jota pyritään lähinnä sietämään tai jollain tavoin ratkaisemaan.

Tässä kirjassa tarkastellaan erilaisuutta perinteistä diversiteettikeskustelua laajemmin keskittyen sen syvimpään tasoon – persoonien erilaisuuteen.

Siinä missä erilaisuus voi aiheuttaa ongelmia, moninaisuus auttaa ratkaisemaan niitä. Moninaisuus haastaa ja auttaa saamaan aikaan enemmän – monipuolisemmin, luovemmin ja kestävämmin. Siihen liittyvää tietoisuutta ja arvostusta voidaan lisätä. Sitä voidaan ja tulee tietoisesti johtaa.

Tämän kirjan osassa 1 hypätään suoraan käsitteisiin moninaisuus ja moninaisuuden johtaminen sekä tarkastellaan johtamista kaikkineen ihmistuntemuksen näkökulmasta. Kaiken johtamisen ytimessä on johtajan itsetuntemus. Osassa 2 tarkastellaankin käsitettä itsetuntemus ja sen merkitystä johtamisessa.

Moninaisuuden johtaminen lisää tuloksia ja hyvinvointia ja on avain kestävään menestykseen.

Tämän kirjan teemojen pohtimisesta voi hyötyä kuka tahansa, joka on kiinnostunut vaikuttamisesta ja erilaisten ihmisten kohtaamisesta. Olet sitten johtaja, esimies, henkilöstöalan ammattilainen, projektipäällikkö, tiiminvetäjä tai asiantuntija, joka haluaa vaikuttaa. Kirja sopii myös hyvin johtamista opiskeleville.
Per
KiSa
KKirjan 

Kirjan kirjoittaja Sari Ajanko on Leadership Coach (PCC) ja Trainer CEO, joka on valmentanut jo yli 15 vuoden ajan oman yrityksensä puitteissa johtajia, tiimejä ja työntekijöitä sekä toiminut työnohjaajaana

tP


PerHyKirjan 

Julkinen, yksityinen vai kolmas sektori

Henry Mintzbergin tämän viikon blogissa puhutaan julkisesta-, yksityisestä- ja kolmannesta- sektorista palvelun tuottajina. Mintzberg käyttää termiä plural sector, mutta Suomessa puhutaan kolmannesta sektorista tarkoittaen sellaisia yksityisen ja julkisen välimaastossa toimivia organisaatioita, joille on tyypillistä, että ne ovat voittoa tavoittelemattomia. Tarkemmin sellaisia organisaatioita, joiden tarkoitus ei ole voitto vaan hyvän ja yleishyödyllisen palvelun tuottaminen. Suomessa usein esimerkeiksi otetaan SPR, Marttaliitto tai vaikkapa eri järjestöjen omistamat päiväkodit, vanhusten palvelut ja mielenterveyspalvelut. Peter Drucker on kirjoittanut aiheesta kirjankin, "Voittoa tavoittelemattoman organisaation johtaminen". Minusta se on yksi parhaimmista johtamisen kirjoista. Aina muistan siitä kohdan, jossa Drucker toteaa, että vaikka kolmannen sektorin organisaatioissa onkin tärkeätä johtamisen etiikka, avoimuus ja tarkka taloudenpito, vielä tärkeämpää se on julkisissa organisaatioissa, koska siellä käytetään veronmaksajien rahoja. Yksityisissä vastataan omistajille heidän sijoitustensa tuotosta ja kolmannella sektorilla taas esimerkiksi siitä, että kun ihmiset usein toimivat vapaaehtoisuuden pohjalta ja panostavat toimintaan, tuottoa ei voi käyttää kuin toiminnan parantamiseen ja kehittämiseen avoimesti.
Jako kolmeen eri tyyppiseen toimijaan ei ole niin selkeä kuin kuvasta voisi päätellä. Kolmannen sektorin toimijoita on paljon,  ne ovat hyvin monen tyyppisiä ja monimuotoisempia kuin yksityisen tai julkisen puolen organisaatiot. On myös julkisia organisaatioita, kuten Volkswagen, joka on sekä julkinen, valtion omistama että yksityinen, koska myös osakkeenomistajilla on iso siivu siitä. Mintzbergin mukaan suunta on, että  valtion ja yksityisen omistamat yritykset pyrkivät tulevaisuudessa toimimaan normaaleina yrityksinä ilman valtion osallistumista. Samoin julkisen ja yksityisen sekoituksia ovat monissa maissa energia- ja voimayhtiöt. Monet perheyritykset ovat taas toimintansa ja tavoitteidensa suhteen lähellä kolmannen sektorin organisaatioita.

Vaikka eri sektoreilla on yhteisiä piirteitä, niitä tulisi kuitenkin tarkastella erillisinä. Kullakin on oma identiteetti. Yhdessä eri sektoreiden tulisi muodostaa tasapainossa oleva kokonaisuus. Kunkin sektorin tulisi olla riittävän voimakas, jotta yhteiskunta kehittyy.

Kesä Karhella

Tarvitsemme syvempää ja laajempaa näkemystä ja ymmärrystä  kaikkiin kolmeen sektoriin, koska ne vaikuttavat meidän jokaisen elämään syntymästä hautaan. Me opiskelemme, teemme työuramme ja hankimme hoivamme ja hoitomme näistä organisaatioista ja siksi on ymmärrettävä niiden olemus syvällisemmin. On helpompi ymmärtää, miksi jossain työskennellään eri tavalla kuin toisessa. Ei ole yhdentekevää kenen lauluja laulat. Mitä enemmän oma ajattelu on sopusoinnussa organisaation tavoitteiden ja periaatteiden kanssa, sen helpompaa elämä on olet sitten asiakkaana tai työntekijänä.
Lue lisää Mintzbergin kirjasta Rebalancing Society tai Peter Druckerin Voittoa tavoittelemattoman organisaation johtaminen.
Kyllä maalla on mukavaa! Terkuin Seija Telaranta