torstai 20. lokakuuta 2016

Terveydenhuollon johtamisessa on vielä paljon parantamista

Henry Mintzberg on jälleen nostanut esiin terveydenhuollon johtamisen ongelmia laajassa artikkelissaan Managing the myths of health care. Eikä ihme. Terveydenhuollossa ja sen johtamisessa  on ongelmia kautta maailman. Ollaan vielä kaukana yleispätevästä hyvästä tavasta toimia. Se, mikä toimii jossain maassa ja kulttuurissa, ei ole monistettavissa toiseen. Yhdysvalloissa ja Kanadassakin on isot erot, vaikka liki ollaankin. Kaikkialla maailmassa tasapainoillaan myös julkisen ja yksityisen sektorin rooleista terveydenhuollon järjestäjänä.

Julkisen sektorin vahvuus on kansalaisten tasavertaisuuden edistäminen ja yhdenvertaiset mahdollisuudet saada hoitoa sitä tarvitessaan. Samalla julkinen sektori omatessaan laajan vallan palveluiden tuottamiseen ja ylläpitämiseen kontrolloi järjestelmää ja kansalaisia raskaalla kädellä. Toiminta on ylhäältä ohjattua ja valinnan vapaus on heikko. Yksityisellä sektorilla on joka puolella maailmaa myös rooli palveluiden tuottajana. Asiakas saa valita sekä organisaation että hoidon antajan varsin laajasti. Palvelun täytyy olla tehokasta ja laadukasta, sillä vain siten se pystyy tuottamaan omistajilleen voittoa, kuten kaikessa muussakin liiketoiminnassa. Yhteiskunnan kontrollilla on sanansa sanottavana ylimpänä valvojana esimerkiksi lainsäädännön kautta. Yhteiskunta toimii myös palveluiden ostajana, kuten Suomessa ja Ruotsissa laajasti tapahtuu. Valvontaa toteuttavat yksityisellä sektorilla myös vakuutusyhtiöt, sillä heidän intressinsä ovat sekä omistajina että ohjaajina omien verkostojensa palveluiden pariin, tuoreena esimerkkinä Suomessa vakuutusyhtiö Pohjolan sairaalaverkosto.

Ratikkaverkostoa Tallinnassa
Henry Mintzberg sekä aikanaan myös Peter Drucker nostavat tasavertaiseksi toimijaksi kolmannen sektorin (plural sector), jonka perimmäinen idea on toimia voittoa tavoittelemattomasti, mutta eettisesti ja ammatillisesti korkeatasoisesti. Korkein hoidon laatu onkin saavutettu riippumattomissa kolmannen sektorin sairaaloissa. Mintzberg pitää tärkeänä, että kullakin sektorilla on selkeä identiteetti, jolloin ne pystyvät parhaiten palvelemaan yhteistä hyvää ja tuottamaan palveluita monipuolisesti. Mintzberg korostaa uudessa artikkelissaan kolmannan sektorin tehtävää myös tutkimuksen tekijänä. Insinöörimäisen mittaamisen sijaan tulisi pyrkiä arvioimaan tuloksia ja valintoja monipuolisemmin ja syvällisemmin.
Julkisen, yksityisen ja kolmannen sektorin tasapainoilun lisäksi taiteillaan myös näyttöön perustuvan ja kokemukseen perustuvan valinnan ja toiminnan kanssa. Asiantuntijoiden kokemusperäisellä tiedolla ja taidolla tulisi olla merkitystä näyttöön perustuvan tiedon rinnalla. Iso kysymys on myös suurien ja pienien toimijoiden välillä. Suomessa ollaan nyt vahvasti siirtymässä isoihin toimijoihin, yhdistetään kaikki mikä suinkin voidaan isoiksi kokonaisuuksiksi. Tutkimukset puhuvat kuitenkin monipuolisuuden puolesta ja siitä, että asiakkaat kokevat parhaimmiksi pienet yksiköt, jotka on pystytty varustelemaan nykyaikaiselle tasolle. Eli asiakkaan mielestä pieni on kaunista. Terveydenhuolto on hyvin pirstaleista,  tarkastellaan sitä yhden ison toimijan näkökulmasta tai toimijoiden yhteistyön suhteen. Seinän takana ei tiedetä, mitä toinen tekee. Keskeinen asia terveydenhuollon johtamisessa on koordinoinnin ja yhteistyön terävöittäminen kaikilla tasoilla.

Kadriorgin puisto syysasussa
Yhteenvetona Mintzberg nostaa terveydenhuollon johtamisen kulmakiviksi seuraavat:

  • Terveydenhuollon hallinnon ja työntekijöiden välisen kuilun kaventaminen. Hallinnon tulisi keskittyä henkilöstönsä tukemiseen ja ohjaamiseen oikealle tielle, yhteisen päämäärän saavuttamiseen kontrolloinnin sijasta. 
  • Yhteistyön olisi saatava toimimaan paremmin kaikkien osapuolten kesken. Harmonia on tavoiteltava tila.
  • Ihmisen mittakaava on kaikista tärkein. Sen tulisi ohjata oikeisiin ratkaisuihin selkeämmin kuin talouden.
  • Julkisen, yksityisen ja komannen sektorin roolien selkiyttäminen.
  • Tasa-arvon, tehokkuuden ja laadun harmonian löytäminen. 

Ongelmia on helppo listata, mutta mistä löytyvät ratkaisut ja niiden tekijät? Päivän uutiset Taysin henkilöstökyselyn tuloksista kertovat karua kieltään siitä, miten kaukana johto on henkilöstöstä. Gappiä on!
Virkistykseksi valoa presidenttiparista, joka luo ympärilleen positiivista tunnelmaa.


Viimeinen valtio-vierailu illallinen 
Teemalla heitä tulemme vielä kaipaamaan. Terveiset aurinkoisesta Tallinnasta Seija Telaranta

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Kommentit ilmestyvät pienellä viiveellä. Jouduimme ottamaan käyttöön kommenttien moderoinnin, koska mainoksia alkoi tulvia kommentteina.