Luhatuuli on aito ja lämmin koti

Luhatuuli hoitokoti sijaitsee Ikaalisten Luhalahdessa, Vuoden 2008 "Vuoden kylässä", noin 50 km Tampereelta. Motto: "Luhatuulessa rakennamme joka päivä mahdollisimman hyvää ja turvallista arkea"
http://www.luhatuuli.fi/luhatuuli-oy/

Ensimmäiset asukkaat tulivat kotiin vuonna 2006 ja nykyään se tarjoaa paikan 55:lle vanhukselle, vammaiselle, kehitysvammaiselle ja mielenterveyskuntoutujalle. Lisäksi on intervallipaikkoja.Tällä hetkellä asukkaita on 13 eri kunnasta tai kaupungista. Luhatuuli on perustettu entisen kenkätehtaan tiloihin keskelle yhtä Suomen kauneimmista  maalaismaisemista. Saattaa kuulostaa oudolta, että koti on entinen kenkätehdas, mutta kun astuu sisälle avariin ja kodikkaisiin tiloihin, ei ole tehtaasta tietoakaan. Kaunis kirkko on aivan naapurissa ja laajat pellot levittäytyvät joka puolella. Isot terassit rakennuksen kaikin puolin sekä laaja piha-alue tuovat luonnon iholle. Pihassa on kolme lammasta, äiti ja kaksi tytärtä, jotka ovat ovat läsnä asukkaiden elämässä.

Luhatuulessa arki on aktiivista. Sen huomasi heti kun astui ovesta sisään. Ihmiset touhusivat ja liikkuivat. Tuli oikein ahaa-elämys: liikkuminen mahdollistuu kun on tilaa missä liikkua ja sitä Luhatuulessa riittää. Jokaisella on oma huone saniteettitiloineen ja suuren keskussalin lisäksi on monia kodikkaita olotiloja, joissa voi istua ja katsella televisiota tai ikkunoista avautuvaa luontoa. Jokaisella asukkaalla on oma roolinsa, halujensa ja kykyjensä mukaan. Yksi huolehtii lampaiden juottamisesta, toinen kasvimaasta, kolmas astioista. Olisi monella perheenjäsenellä oppimista kuinka kahvikupit siirtyvät pöydästä tiskiin, iloisesti ja ylpeästi. Helmien tekijä oli aktiivinen myyntityössä ja ylpeänä esitteli huoneensa korupajaa.

Luhatuuli ei ole ainoastaan kiinni ympäröivässä luonnossa, vaan sen elämä nivoutuu saumattomasti myös ympäröivään yhteiskuntaan. Tiloissa käy paljon vieraita ja salissa järjestetään perhetilaisuuksia ja erilaisia tapahtumia. Seudun kuorot käyvät esiintymässä ja seurakunta järjestää erilaisia tilaisuuksia. Ruokasali on avoinna kaikille kyläläisille. Karaoke ja bingo ovat suosittuja omia juttuja, samoin elokuvien katselu nykyaikaisten laitteiden välityksellä. Uskomattoman hieno juttu on, että Heiskan perheen poika Mauri, joka työskentelee yrityksessä, on koulutettu tanssija, joka on esiintynyt monissa Tampereen teatterin musikaaleissa. Tänä keväänä vieraillessamme Tukholman Attendo Caressa meille kerrottiin, että tulevaisuudessa hoivakoteihin palkataan hyvin erilaista ja monipuolisempaa henkilökuntaa mihin on totuttu. Ikaalisissa on jo niin tehty! Tanssija työntekijänä hoitokodissa.

Virve, Mauri ja Ari Heiska

Heiskan perhe omistaa paikan, yhdessä toimitusjohtajana toimivan lääkärin Juha Kukkosen kanssa. Kukkonen on seudulla tunnettu työstään myös Hämeenkyrön ja Ikaalisten terveyskeskuksissa ja vastaa myös Luhatuulen lääketieteellisistä asioista. Hän on kerran viikossa paikalla. Ari on isäntä, erityisen ylpeä hän oli Laatujärjestelmän (ISO 9001-2008) mukaisesta toiminnasta sekä turvallisuudesta, jonka yhtenä varmistajana on huippuhieno sprinkleri-systeemi. Myös se, että Arin ja Virven  koti on tien toisella puolella on turvatekijä.

Minulla oli paljon kysymyksiä johtamisesta ja muista vastaavista asioista, mutta olinkin kylässä kodissa, jossa seurusteltiin perheenjäsenten kanssa ja pääsimme sisälle kodin arkeen ja mielenkiintoisiin, ainutlaatuisiin tarinoihin ihmisten elämästä. Ajattelen tässä Eevaa ja tämän seudun historiaa. Pieneen mökkiin Lavajärven kulmille syntyi kymmenkunta lasta, joilla oli erilaisia kehityshäiriöitä. Kun äiti vielä kuoli, lapset jo varhain sijoitettiin maalaistaloihin, joissa he olivat osa perhettä ja "maksoivat" ylöspidon työllä. Eeva, joka nyt on 76-vuotias, on yksi tämän  kovaonnisen perheen lapsista. Hän  on saanut ansaitsemansa vanhuuden  Luhatuulessa. Hän teki elämäntyönsä suurella karjatilalla, tippalypsäjänä ja navettapiikana, hentoon varteen nähden todella raskaassa työssä. En tiedä, oliko Tummeli käytössä, mutta hänen kauniita käsiään ja elegantteja kynsiään huolellisen manikyyrin jäljiltä ei voinut kuin ihastella. Työ ei ole aina pahitteeksi ulkonäölle.

Eevalla oli huoneessaan enkelivitriini ja  pehmoeläimiä, joista erityinen lemmikki oli iso koira. Hän sanoi, että tässä koirassa on se hyvä puoli, ettei se hauku eikä pure. Mieleen jäi myös uskomattoman hieno nukkekoti, yhden asukkaan taidonnäyte. Kaikki esineet ja tavarat ovat oman käden työtä ja itse suunniteltu. Nukkekoti on hänen tapansa ilmaista itseään.

Luhatuulessa asukkaat ovat oman elämänsä sankareita juuri siksi, että he saavat tehdä itselleen luontevaa ja sopivaa "työtä" turvallisessa ja hyväksyvässä ilmapiirissä.Voi mennä Luhalahteen vierailulle, jos haluaa nähdä edellä mainitun tulevaisuuden vision hoitokodista; Luonnonläheisyys, vuorovaikutus ympäröivän yhteiskunnan ja kulttuurin  kanssa, monitaitoinen henkilöstö ja liikunnallisuus.
Johtaminen sosiaali- ja terveysalalla -erikoistumisopintoihin, ryhmään 28 tulee Minna Kankaansivu Luhatuulesta.


Seija Telaranta

Hatanpään sairaalasta voi olla ylpeä

Hatanpään sairaala

Kuten kaikissa julkisissa sairaaloissa viime vuosina, on myös Hatanpään kantasairaalassa eletty suurten mullistusten kourissa.Toiminta on hakenut paikkaansa ja 1930-luvulla rakennettu Bertel Strömmerin luomus on nyt saatu uudistettua ja saneerattua kivijalasta kattoon vastaamaan vaativien asiakkaiden toiveita ja helpottamaan henkilöstön työtä. Kokonaisuus on upea, selkeä ja paikka on uskomattoman kaunis. Laaja puisto, kauniit rakennukset, Kartano ja Pyhäjärvi tekevät alueesta rauhallisen keitaan jollaista saa hakea maailmalta.

Hatanpään kartano

Ympäristö vaikuttaa  ihmisen hyvinvointiin, kauneus rauhoittaa ja silmä  lepää. Voimme kaupunkilaisina olla todella ylpeitä ainutlaatuisesta sairaala-miljööstämme.
Rakennukset ovat vasta osa kokonaisuutta. Hoitavat ihmiset viime kädessä luovat tunnelman ja edistävät paranemista. Hatanpäällä on aihetta olla ylpeitä myös henkilöstöstään, sillä viimeisimmän asiakastutkimuksen mukaan kaupunkilaiset ovat todella tyytyväisiä saamansa hoitoon ja palveluun. Hyvää hoitoa pystyy toteuttamaan vain hyvinvoiva henkilöstö. Jotain kertoo näinä aikoina myös se, että keväällä oli sairaanhoitajien toimiin hyvin hakijoita. Hatanpäätä työpaikkana arvostetaan.
Johtaminen sosiaali- ja terveysalalla erikoistumisopintoihin on joka ryhmään ollut opiskelijioita myös Hatanpäältä ja koulutuksen suorittaneet ovat poikkeuksetta sijoittuneet esimiestehtäviin.Positiivista on, että kohtaat heitä missä tahansa kaupan tiskillä, he kertovat innoissaan työstään ja nauttivansa siitä. Hyvän johtajan tuleekin rakastaa työtään ja johtamista. Hatanpääläiset ovat aktiivisia johtamisen asioihin koulutuksen jälkeenkin, he ovat verkostoituneet ja haluavat kehittyä johtajina yhteistyössä ja jakamalla kokemuksiaan myös sosiaalisessa mediassa.
Ohessa kesäkirje "hatanpääläisiltä", joka tuli kesän kuumimpana päivänä. Hyvä asenne!

Erikoissairaanhoidossa toteutettiin organisaatiouudistus ja sen myötä Hatanpään kantasairaalaan perustettiin neljä palvelulinjaa sekä kliiniset tukipalvelut. Uudet palvelulinjat aloittivat toimintansa 1.1.2011. 
Työskentelemme Hatanpään kantasairaalan yleislääketieteen ja geriatrian palvelulinjan osastoilla:

Osastot V3 ja U1 ovat nopeakiertoisia akuutteja geriatrisia kuntoutusosastoja. Näillä osastoilla hoidetaan kiireellistä sairaalahoitoa tarvitsevia iäkkäitä potilaita, joiden toimintakyky on jo ennen sairastumista heikentynyt. Organisaatiouudistuksen seurauksena osastot V3 ja U1 siirtyivät laitoshoidosta erikoissairaanhoitoon.
Osasto A3 on ortogeriatrinen kuntoutusosasto, jossa hoidetaan lyhytaikaista jatkohoitoa ja kuntoutusta tarvitsevia potilaita. Hoitotyön palvelut tuotetaan yksilövastuisen hoitotyön periaatteita noudattaen. Palvelussa korostuvat henkilöstön korkea ammatttaito, hyvä työmotivaatio, taloudellisuus, kuntouttava työote ja hyvän palvelun periaatteet.

Osasto A5 avattiin peruskorjauksen jälkeen 1.2.2011 Hatanpään kantasairaalan 5:ssä kerroksessa, entisissä hallinnon tiloissa. Osaston toimintaperiaatteena on välittömän jatkohoitopaikan järjestäminen päivystyspotilaille ja kiireellistä sairaalahoitoa tarvitseville potilaille tai erikoissairaanhoidon vuodeosastopotilaille.
Osasto on  kuntouttava jatkohoito-osasto, jossa hoidetaan lyhytaikaista, konservatiivista, päivystysluonteista sairaalahoitoa tarvitsevia yleislääketieteen potilaita. Lisäksi osasto A5 voidaan tarvittaessa irroittaa osaksi pandemiasairaalaa, kuten myös osasto A3. Osaston palveluissa painotetaan kuntouttavaa otetta ja hyvää asiakaspalvelua. Hoidon yhtenä keskeisenä tavoitteena on, että potilas kuntoutuu ja pääsee kotiin.
Hoitotyö näillä osastoilla on potilaslähtöistä ja se perustuu yhteistyöhön potilaiden ja heidän läheistensä kanssa. Siinä yhdistyvät hoitamisen perusta ja työn organisointi. Hoitotyössä korostuu vastuullisuus, yksilöllisyys, turvallisuus, potilaan omatoimisuus ja tukeminen sekä hoidon jatkuvuus. Potilaan hoito sairaalassa ja jatkohoidon järjestäminen edellyttävät yhteistyötä ja yhteisvastuullisuutta potilaan ja hänen läheistensä kanssa sekä monien eri ammattialojen edustajien kanssa.

 Toiminnan alkuvaihe on ollut osastonhoitajille haasteellinen organisaatiomuutosten keskeneräisyyden vuoksi. Henkilökunta on tarvinnut tukea ja kannustusta, perustehtävän selkiyttämistä ja sen toteutumisen varmistamista. Toisaalta osastojen esimiehiltä on odotettu avointa keskustelua, tukea ja rohkaisua, vastuun kantamista ja luottamusta omiin työntekijöihinsä.
Henkilöstönäkökulmasta katsottuna tämä tarkoittaa, että osaamme kasvattaa, kehittää ja uudistaa työyksikkömme henkistä pääomaa, luoda positiivista ilmapiiriä sekä turvallisen työympäristön yhteistyössä työntekijöidemme kanssa.

Lähiesimiehinä toinen olennainen tehtävämme on ottaa huomioon talous päivittäisessä toiminnassamme. Meidän on seurattava miten toimintayksikkömme strategia, toiminta- ja taloussuunnitelma ja talousarvio toteutuvat, jotta toimintamme on taloudellsita. laadukasta ja vaikuttavaa.

PIRAMK/TAMKin johtamisen erikoistumisopinnot olemme suorittaneet tällä "kokoonpanolla" vuosian 2002-2010. Vaikka opintojen suorittamisen aikaväli on melkoisen pitkä, niin jokainen meistä opintoihin osallistuneista muistaa, miten taloushallinto ja siihen liittyvä tuotteistaminen aiheutti ankaraa tiedonetsintää ja asioiden pohdintaa, BSC:n opiskelua, vuorovaikutustaitojen ja paineensietokyvyn harjaantumista erilaisten ryhmä- ja parityöskentelynä tehtyjen tehtävien muodossa. Näistä opintojen  eri osa-alueista saimme tutkittuun tietoon perustuvan hyvän teoreettisen pohjan rakentaa käytäntöä, jolla loimme persoonamme mukaisen tavan työskennellä lähiesimiehinä.

Oh Mervi Partanen, osasto A3
Oh Tuula Etelämäki, osasto V3
Oh Eila Mäkelä, osasto A5Y
Aoh Johanna Hirvimies, osasto A5Y
Alimmat kuvat Hatanpään toiminnasta ovat sairaalan Facebook-sivulta. 

Älä sano: ei, mutta, toisaalta

Marshall Goldsmithin mukaan johtajan ei pidä  aloittaa lausetta sanoilla "ei", "mutta", "toisaalta". Se on hänen kirjassaan Tästä eteenpäin (Talentum 2008) johtajan huono tapa numero 5.

Marraskuussa 2009 Marshall  Goldsmith arvioitiin 15 maailman vaikutusvaltaisimman johtamisen alan asiantuntijan joukkoon The Timesin ja Forbesin tekemän tutkimuksen mukaan. Hän on syntynyt maaliskuussa 1949 Kentuckyssa ja luonut mittavan uran myös kirjoittajana. Hän on kirjoittanut yli 30 kirjaa. Hän on myös maailman johtava menestyksekkäiden johtajien valmentaja mottonaan  "kohti vielä parempaa johtajuutta". Kirja Tästä eteenpäin on tarkoitettu "kaikille niille johtajille, jotka saavuttamastaan menestyksestä huolimatta haluavat vielä kehittyä ja tulla entistä paremmiksi työssään".
Kirja on mukaansatempaava, hauskakin ja sen lukee nopeasti. Siitä jää hyvä mieli, koska opit ovat yksinkertaisia ja ne voi kuka hyvänsä ottaa käyttöön siltä seisomalta omassa johtajantyössään. Kirjassa on kaikkiaan 20 huonoa tapaa, jotka voi poistaa omasta käytöksestään, poisoppia! Muiden arvosteleminen on huono tapa, samoin ikävien huomautusten tekeminen, oman älykkyyden korostaminen, vihaisena puhuminen ja  kielteisyys ylipäänsä. Jokainen huono tapa on esitetty esimerkkien valossa. Minusta mukava oli viittaus Jack Nicholsonin ja Diane Keatonin väliseen keskusteluun elokuvassa Jotakin annettavaa. Se oli esimerkkinä muiden arvostelemisesta, jossa Nicholson päättää keskustelun toteamalla, että älä yritä arvostella vastaustani.

Idean näiden huonojen tapojen tunnistamisen kautta oppimiseen Goldsmith on saanut itseltään Peter Druckerilta, joka on sanonut, että johtajien opetuksessa käytetään liikaa energiaa siihen kuinka johtajana tulee toimia. Ei käytetä tarpeeksi aikaa siihen, minkä tekeminen kannattaisi lopettaa. Johtajakoulutuksen yksi teema voisi olla typerät asiat, joita johtajat tekevät, ja jotka meidän on saatava loppumaan nyt.

Huomioitava myös on, että mitä ylemmäs urallaan etenee, sitä useammin ongelmat liittyvät käyttäytymiseen ja ihmisten kanssa olemiseen. Kun on edennyt korkealle, asiapuoli on yleensä kunnossa, on oikeat koulutukset hyvillä arvosanoilla ja hyvät työtodistukset. Jos onnistuminen on peräisin  kliinisestä osaamisesta, asiakastyöstä/potilastyöstä, johtajana menestyminen on aivan eri juttu ja vaatii erilaista osaamista. Erilaiset ihmissuhdetaidot korostuvat, ei hoitotaidot eikä vuorovaikutus potilaan kanssa. Ihmissuhdetaidot myös viime kädessä ratkaisevat kuinka korkealle urallaan etenee. Hyvä esimerkki kirjassa on: "Kumman valitsisit mieluummin talousjohtajaksi: suhteellisen hyvän kirjanpitäjän, joka osaa käsitellä hyvin yrityksen ulkopuolisia ja on taitava johtamaan todella fiksuja ihmisiä, vai loistavan kirjanpitäjän, joka toimii kömpelösti ulkopuolisten kanssa ja vieraannuttaa kaikki alaisuudessaan työskentelevät fiksut ihmiset?"
Kuuntelemisen jalosta taidosta puhutaan kaikissa johtamisen kirjoissa. Goldsmith kertoo esimerkin golf-guru Jack Nicklauksesta, joka on sanonut, että 80 prosenttia lyönnin onnistumisesta on kiinni oikeaoppisesta otteesta ja pelaajan asennosta. Lyönnin kohtalo on päätetty jo ennenkuin yksikään lihas liikkuu. Sama pätee kuuntelemiseen: 80 prosenttia muilta oppimisen onnistumisesta perustuu siihen, kuinka hyvin osaamme kuunnella. Kuunteleminen on aktiivinen prosessi, johon osallistuvat kaikki lihakset  - ja  aivot!

"Elämäni on ollut ihana, täynnä uskoa, toivoa ja rakkautta"

Taito kuunnella on siis tärketä johtajan työssä. Kyky saada toinen ihminen tuntemaan itsensä sillä hetkellä tärkeimmäksi, ainoaksi koko huoneessa on taito, joka erottaa erinomaisen hyvästä. Kirjoittaja kertoo esimerkkejä TV-juontajista, jotka ovat menestyneet juuri siksi, että osaavat antaa arvon ja huomion haastateltavalleen, jolloin heistä saa parhaan esiin. Yksi maailman arvostetuimpia johtajia ainakin näin jälkikäteen on Bill Clinton. Goldsmithin mukaan hänellä oli tämä taito ja siksi hän onnistui niin monessa asiassa. Hän oli myös aina positiivinen ja näki toisessa ihmisessä hyvän.
Uskon sen luettuani pari vuotta sitten Bill Clintonin lähes 1000 -sivuisen kirjan "Elämäni".
Se on mukavaa johtajan kesälukemista kuten tämä Marshall Goldsmithin "Tästä eteenpäin" myös.
Seija Telaranta

Kohottavaa kesälukemista johtajille

Viime päivinä on eri lehdissä haastateltu kansanedustajia, ministereitä ja muita päättäjiä kesälukemisista. Melkein jokainen vastasi että dekkareiden, elämäkertojen ja muiden perinteisten lisäksi suosikkeja ovat klassikot. Moni mainitsi Väinö Linnan teokset. Tuntemattoman sotilaan voi hyvin mieltää myös johtajan "oppikirjaksi", kuten moni merkittävä johtaja on todennut.

Tuskin poikani enää muistaa, mutta kun häneltä lapsena kysyttiin, mikä on hänen mielimusiikkiaan, hän sanoi, että kassakoneen kilinä, kuten Roope ankalla. Minulle tätä mielimusiikkia mielelle ovat Henry Mintzbergin, Peter Druckerin ja Tom Petersin kirjat. En ikinä unohda sitä jytkyä, minkä Mintzbergin kirja Mintzberg on Management teki, kun ostin sen Oxfordin yliopiston kirjakaupasta opiskelijoiden kanssa tehdyn opintomatkan tiimellyksessä. Siinä oli yksinkertaisesti ja mielenkiintoisesti esitetty organisaatio-oppi, joka sopi kaikille aloille. Se avasi ymmärryksen sille asialle, että johtaminen on oma osaamisen alue, jota voi soveltaa eri alojen organisaatioiden johtamisessa. Mikä helpotus ja vapautus  ajattelusta, että on ihan erikseen esimerkikiksi hoitotyön johtaminen.

Tom Peters

Samoihin aikoihin, 1990-luvun alussa sain käsiini Tom Petersin kirjat. Tom Peters on 1942 Baltimoressa syntynyt Stanfordin yliopiston kasvatti, joka on yksi merkittävimmistä modernin johtamisen  kehittäjistä maailmassa. Hänen yhdessä Bob Watermanin kanssa julkaisemansa kirja In Search of Excellence 1982 on yksi johtamisen merkittävimpiä kirjoja edelleen. Ja mikä näin kesällä on parasta, Petersin kirjat ovat hauskoja, viihdyttäviä ja oivaltavia. Jokainen johtaja saa ahaa-elämyksiä ja reflektiopintaa.

Tässä kirjassa on kahdeksan lukua ja yhtä monta teemaa, jotka muodostavat ydinsisällön, sanoman. Menestyksen takaavat seuraavat asiat, kun ne toteutuvat johtamisessa:

• Toiminnan suunta on määriteltävä, eteenpäin on mentävä ja päätöksiä tehtävä nopeasti, ilman turhaa byrokratiaa
• On toimittava lähellä asiakasta ja kuunneltava niitä, jotka tekevät asiakastyön organisaatiossa
• Itsenäisyys ja yrittäjyys ruokkivat innovaatioita ja mahdollistavat hyviä suorituksia
• Tuottavuus syntyy ihmisten osaamisen avulla, oikeat ihmiset oikeisiin tehtäviin
• Arvojohtaminen arkipäivän työhön ja sitoutuminen    arvoihin.
• Pitäydy omassa osaamisen alueessasi
• Yksinkertaista ja sitouta avainhenkilöt
• Löysää ja tiukenna sopivassa suhteessa.

Tom Petersiltä kysyttiin  vuonna 2001, seisooko hän edelleen teesiensä takana kun aikaa on kulunut. Hän vastasi, ettei hylkäisi yhtään, mutta lisäisi vielä kyvyn kehittää ideoita, vapaat kädet toimia sekä nopeuden. Siis nopeat syövät hitaat -ajattelun. Tom Peters pitää johtamisen kulmakivinä ihmisiä, heidän kykyjensä käytön mahdollistamista, vapautta ja itsenäisyyttä toimia innovatiivisesti, läheistä yhteistyötä asiakkaiden kanssa ja niiden henkilöiden kuulemista, jotka ovat lähellä asiakasta sekä toimintaa ja nopeutta siinä.

Lukee tänä päivänä mitä hyvänsä johtamisen kirjaa, ihan samat asiat katsotaan kuuluviksi hyvään, tulosta tuottavaan johtamiseen - Tom Petersin kirjat ovat siis täyttä tavaraa edelleen.

Ohessa toinen Petersin kirja, joka on innostavaa lukemista kesälläkin. Peters on tutkinut paljon sitä, millaisia ovat menestyvät johtajat ja millaiset johtajat saavat organisaationsa voimaan hyvin. Joitakin poimintoja Petersin ajatuksista:
Menestyvät johtajat ovat oman tiensä kulkijoita, ratkaisujen  tekijöitä, jotka eivät voi kuvitellakaan, että he ammatillisesti syntyvät ja kuolevat samassa organisaatiossa. Organisaation eri kehitysvaiheet vaativat kukin siihen sopivan johtajan. Tähän perustuu myös määräaikainen johtajuus, ei sitä ole näinä aikoina keksitty.
Menestyjille jatkuva muutos on öljyä laineille, haaste ja mahdollisuus, vastoinkäymisistä oppii. Menestyjät eivät takerru menneeseen eivätkä he kuljeta sitä painolastinaan. Menestyjät nostavat ikonit seiniltä eivätkä he seuraa valtavirtoja. Menestyjät nauttivat vallasta positiivisella tavalla, he ovat inhimillisiä ja heillä on tatsi todellisuuteen.
 Ja mikä parasta, menestyjät ovat hauskoja, he nauravat paljon, heillä on hyvä huumorintaju ja he ovat hyviä vitsinkertojia. Ja kasvoissa on ryppyjä - naurunryppyjä.

Vuosia tämän tutkimuksen jälkeen mm. Patricia Pitcher kiinnitti huomiota kriittisessä mielessä siihen, että Petersin kuvaamat menestyjät olivat hävinneet organisaatioidensa johdosta, miksi? Tietysti siksi, että menestyjän ei kuulukaan olla samassa paikasa maailman tappiin.
Entä missä Tom Peters on itse nyt? Hän viljelee maata vaimonsa Susan Sargentin kanssa Vermontissa tilalla, joka on jatkuvan remontin alla. Ja tietysti työskentelee ja on haluttu luennoitsija ympäri maailmaa.

Hyvä johtaja kertoo vitsejä, tässä Meimin 5v kertoma  loppukevennykseksi:
Miksi peruna itkee junassa? Siksi kun sipuli istuu sen vieressä!
Seija Telaranta