Heinäkuun ensimmäisellä viikolla kokoontui Ruotsin Visbyhyn koko maan poliittinen eliitti Almedal-viikolle. Vaalit lähestyvät ja ihmisiä yritetään aktivoida monella tapaa. Mitä nyt lehdistä luin, kaikilla oli niin mukavaa...aitoon ruotsalaiseen tyyliin. Paras parketilla oli ulkoministeri Carl Bildt, joka osasi irrotella.
Almedal-viikon yhteydessä Miljöpartiet (Vihreät) otti kantaa hoitoalan työntekijöiden jaksamiseen, sairauspoissaoloihin ja varhaiseen eläköitymiseen. 30 vuotta sitten naisten ja miesten sairauspoissaolot olivat tasoissa Ruotsissa, mutta vuonna 2014 naisten sairauspoissaolot ovat 81 prosenttia korkeammat kuin miesten. Erityisesti suuret sairauspoissaolot kohdentuvat maakuntien ja kuntien hoitoalan työntekijöihin.
 |
| Helsingin sanomien kuva vuodelta 1968 vastavalmistuneen Tampereen sairaanhoito-opiston pihassa |
Mitä sitten voidaan tehdä näin huolestuttavien lukujen parantamiseksi? Vihreät ehdottivat parempia työehtoja nimenomaan vanhusten hoiva-alalle ja lyhennettyä työaikaa. Työajan suhteen tulisi olla mahdollisuus valita. Joko enemmän vapaa-aikaa tai enemmän työtä ja enemmän palkkaa. Tärkeätä olisi myös mahdollisuus hallita omia työaikojaan elämäntilanteiden ja jaksamisen suhteen. Tässä verrattiin teollisuudessa työskenteleviin miehiin, joilla tällainen mahdollisuus on ja heidän työssä jaksamisensa on kohentunut merkittävästi.
Minulle nämä tiedot olivat yllätys, sillä juuri työajoissa ja -vuoroissa on Ruotsissa ollut jo pitkään erilaisia mahdollisuuksia ja vapaus valita. Sari Stenius, toimialajohtaja Mälarsjukhusetissa kertoi jo vuosia sitten, että jos hänen yksikköönsä tuleva sairaanhoitaja haluaisi tehdä täyttä työaikaa, hän vetäisi ristin seinään. Niin harvinaista se olisi.
 |
| Paideia sairaalassa Roomassa |
Asioilla on aina puolensa. Monissa lausunnoissa otettiin päinvastainen kanta naisten työaikojen lyhentämiseen. Sen seurauksena palkka huononisi entisestään. Se ei ole etu vaan sudenkuoppa, jolloin naisten itsenäisyys ja mahdollisuus selvitä omalla palkallaan heikkenee. Onkin kiinnitettävä huomio työoloihin, työtapoihin sekä johtamiseen ja työn organisointiin. Sosiaali- ja terveysalan ammattijärjestö Tehy on tehnyt selvityksen (2014), jossa on kysytty tehyläisten johtajien näkemyksiä johtamisesta. Kyselyn tulos oli, että johtajilla on korkea koulutus, mutta vähän valtaa päättää asioista. Joka neljännen vastaajan mukaan (1368 osallistui kyselyyn) hoitotyön johtajalla ei ole taloudellista eikä suoraa päätösvaltaa, ei myöskään esittelyoikeutta. Näiden myötä alamme esimiehiltä puuttuu paljon. Toiminta ja talous kulkevat aina käsi kädessä. Esimies alalla kuin alalla johtaa toimintaa ja tekemistä. Sillä on aina taloudelliset seuraamukset. Kaikella on hinta. Ei riitä, että esimies itse osaa taloudelliset asiat ja osaa tehdä oikeita johtopäätöksiä. Hänen tulee opettaa, ohjata ja valvoa henkilöstöään taloudellisissa asioissa. Sillä tavalla työntekijätkin pääsevät mukaan niihin asioihin, joilla oikeasti on merkitystä.
Yli puolet vastanneista esimiehistä oli sitä mieltä, että osastonhoitajien ajasta vain 26 prosenttia kohdentuu johtamiseen. Monet osallistuvat kliiniseen työhön ja johtavat vain "vasemmalla" kädellä. Ikävää luettavaa!
Osoite Tehyn selvitykseen
 |
| Opintomatkalla Tukholmassa |
Kukaan ei kohenna meidän naisten elämää hoitotyössä, ellemme tee sitä itse. Siinä on haaste lomaltapaluuseen.
Terkut Tallinnan laivalta Seija Telaranta
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Kommentit ilmestyvät pienellä viiveellä. Jouduimme ottamaan käyttöön kommenttien moderoinnin, koska mainoksia alkoi tulvia kommentteina.