"Sisäisen maailman" taannuttava mukavuus

Työyhteisössä voidaan Pekka Järvisen mukaan elää työn maailmassa tai  sisäisessä maailmassa. Jälkimmäisellä tarkoitetaan tilaa, jossa työntekijät eivät ole niinkään kiinnostuneita työstään, vaan työkavereistaan, heidän perhe-elämästään tai sen puutteesta. Juoruillaan, vellotaan ihmissuhteissa ja ilmassa on suurta yhteisyyden tunnetta, koska äkkiseltään katsottuna kaikki viihtyvät toistensa seurassa ja puhumista riittää. Oma kokemukseni on, että jos työyhteisössä on paljon ihmisiä, joilla ei ole perhettä, heille työyhteisöstä muodostuu työperhe, jossa eletään sitä elämää, mitä normaalisti perheissä tai työyhteisön ulkopuolisten ystävien kanssa. Voi myös olla perhe, mutta siellä on vaikeaa ja raskasta, niin elämää eletään töissä. Sisäisessä maailmassa on helppo elää, koska sinne ajaudutaan usein myös silloin, kun  ihmiset kokevat voimattomuutta, osaamattomuuttakin tehtäviensä edessä. Sisäiseen maailmaan paetaan myös ristiriitoja ja ikäviä asioita, jotka odottavat ratkaisuaan. Jos esimies on heikko, antaa se mahdollisuuden viipyä siellä pitkään.

Työn maailmassa kaiken keskipisteenä on yhteinen työtehtävä. Sen voi havaita jo pelkästään kuuntelemalla puhetta ja keskustelua, mitä käydään. Työn maailmassa puhutaan asiakkaista, tuotteista, palveluista, niiden parantamisesta, palautteista ja tulevaisuuden tavoitteista. Kaplanin ja Nortonin strategiakirjoissa on esimerkki, jossa esimiestä kehotetaan kuuntelemaan keskustelua. Jos strategiakeskustelua ei kuule eikä strategiaan liittyvää kieltä ja reflektointia toimintaan tapahdu, organisaatio on ulkona strategiastaan, strategia ei ole jalkautunut arkeen. Samoin on sisäisessä maailmassa. Siellä ei puhuta työasioista.

Meillä Tampereella kävi talvi..

Työn maailmassa on ponnisteltava aikuisella ja tuottavalla tavalla, opittava koko ajan uutta, päivitettävä ja laajennettava osaamista vastaamaan tarpeita. Esimies on vahva ja johtaa toimintaa, luo yhteistyössä henkilöstön kanssa toimivan työnjaon siten, että kaikki tietävät tehtävänsä ja vastuunsa. Vahva esimies ei anna puskaradion olla koskaan askeleen edellä, vaan hän informoi henkilöstöään niin, että se saa sille harmonisoidun informaation, joka on luotettavaa ja oikea-aikaista.
Työn maailmasta voi toki poiketa sisäisessä maailmassa, siihen kahvitaot ja työvuorojen vaihdot sopivat hyvin samoinkuin erilaiset juhlat ja juhlistamiset. Sieltä on kuitenkin tultava ylös jottei taannuta yhteisönä eikä yksilöinä.
Katsoin tässä samalla, mitä Peter Drucker sanoo kirjassaan The Daily Drucker 9.11. kohdalla. Sopii hyvin myös työn maailmaa kuvaavaksi eli mitä on tehtävä, jotta päästään eteenpäin: ¨Tulevaisuus vaatii päätöksiä - nyt. Se aiheuttaa riskin - nyt. Se vaatii toimintaa - nyt. Se vaatii resurssien määrittelyä - nyt, ja ennenkaikkea inhimillisten resurssien määrittelyä - nyt. Se vaatii työntekoa - nyt." 

Maallakin kävi talvi...

Selasin myös jälleen kerran Saku Tuomisen kirjaa "Hyvä elämä". "Apua on myös siitä, jos ymmärtää mielen toimintaa. Kun esihistoriallinen luolamiehen mieli iskee päälle ja on jyräämässä logiikan, on hyvä ymmärtää, mitä on tapahtumassa. Opetella ajattelemaan ajatteluaan, nimeämään tunteensa. Sillä jos näin ei tapahdu, jätämme suuren osan potentiaalistamme käyttämättä.¨
¨Jokaisessa on enemmän kuin mitä päällepäin näkyy.¨

Älä siis tuhlaa kapasitteettiasi jonnin joutavaan.
Isänpäiväterkuin Seija Telaranta