sunnuntai 5. maaliskuuta 2017

Maine meni, suosio kasvaa

Onneksi maailma on muuttunut siitä, kun ei ollut niin väliä sillä, mistä tuli kuuluisaksi. Suosio pysyi kun oli näkyvä ja kaikkien huulilla. Ihmisistä on tullut kriittisiä, kaikista kansankerroksista. On puhuttava totta, oltava uskottava ja pidettävä huoli siitä, että luottamus säilyy. Erityisen pahalta näyttää se, kun puhuu toista ja tekee muuta. Vasen käsi ei tiedä mitä oikea tekee. Johtajan maine on osa hänen julkikuvaansa ja sitä, miten hän käyttää valtaa, jonka asema on hänelle suonut.
Pienestä julkisessa toimessa tehdystä virheestä paisuu valtameri eikä sitä leimaa saa otsastaan irti. En todellakaan tiedä mitä kamalaa tapahtui Jyrki Kataisen palkatessa Pekka Himasen. Ei ehkä muuta, kuin että Himasen oli joku nähnyt humalassa kadun varrella ja laskutti konsultoinnistaan ruhtinaallisesti. Kun seuraa sosiaalisessa mediassa Jyrki Kataisen postauksien tykkääjiä, vähissä on. Aleksander Stubb esiintyi polvihousuissa ja teki desimaalivirheen ministerinä talousasiassa, ne riittivät. Uskottavuus meni. Aika pitkiä ovat kansan tuomiot. Joillekin elinkautisia.

Monille johtajille ei ole niinkään merkitystä rahalla, vaan sillä mistä heidät tunnetaan, mikä on heidän tarinansa. Siksi maineella on väliä. Mikael Jungner vertaa valtaa radioaktiivisuuteen, jolta on suojauduttava, ettei synny vaurioita. Mitä pidempään valtaa on, sitä varmemmin valta turmelee ja johtajasta tulee ylimielinen ja itseriittoinen. "Ettekö tiedä kuka minä olen", kysyi eräs naispoliitikko, kun ei tullut huomatuksi. Jungnerin mukaan ainoa lääke on, että aika ajoin valta otetaan pois. Vasta luopumalla vallasta johtaja alkaa ymmärtää vallan olemusta. Mitä minä olen, kun minulla ei olekaan alaisia?
Berliini valmistautuu kevääseen
Jungnerin mukaan säteilevässä paikassa ei saa olla kuin tietyn ajan. Koko ajan on oltava selvillä siitä, missä mennään, miltä näyttää. Hän kertoo menettäneensä itse vallan neljä kertaa ja ne ovat olleet tervehdyttäviä kokemuksia. Hän kehottaa myös valtaa pitävän lähipiiriä toimimaan tutkan tavoin vallankäytön suhteen. Poliitikot ovat varsin pitkään saaneet nauttia vallan tuomista eduista ja nautinnosta, mutta nyt kun kurssi on kääntynyt, monet ovat saaneet huomata, että äänestäjät ovat kääntämässä selkänsä. Huononkin maineen hankkineet kuntien ja kaupunkien edustajat ovat  turuilla ja toreilla kuin mitään ei olisi tapahtunutkaan ja yrittävät selittää mustaa valkoiseksi. Jungneria edelleen lainaten "Demokratian syvin olemus on vallan vaihtuminen".

Valta on johtamisen edellytys. Ilman sitä ei voi johtaa. Jotta valtaa saa, edellyttää se kompetenssia, osaamista ja tekemisen uskottavuutta. Vallan kahvassa olo vaatii energiaa, henkistä ja fyysistä kestävyyttä. On myös osattava keskittyä merkityksellisiin asioihin ja hylättävä ne, joiden edistämiselle ei ole tässä hetkessä edellytyksiä. Bill Clintonin ohje. On oltava joustava ja annettava myös yhteistyökumppaneille mahdollisuuksia. Johtajan on kyettävä aitoon dialogiin niiden kanssa, joilta on vallan saanut sekä niiden, jotka ovat vallankäytön kohteina. Persoonallisuudella on merkitystä ja henkilökohtainen maine vaikuttaa siihen, miten valta-asema alkaa muotoutua. Maine alkaa rakentua jo ensimmäisestä päivästä lähtien ja saa täydennystä jokaisesta päätöksestä ja kohtaamisesta.
Berliinin tarinaa....
Kuntavaalit ovat ovella. Meillä on mahdollisuus valita ja tehdä rohkeita päätöksiä. Tarkkaile mainetta, tarinoita.
Aurinkoa ja ulkoilua, myös lepoa. Minulla on tänään lepopäivä liikunnasta ja suuntaan brunssille Ursulaan.
Terkuin Seija Telaranta

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Kommentit ilmestyvät pienellä viiveellä. Jouduimme ottamaan käyttöön kommenttien moderoinnin, koska mainoksia alkoi tulvia kommentteina.