Johtajakurssi 26 kuvin ja sanoin

Tutustu palkissa LUETTAVAA Johtaminen sosiaali- ja terveysalalla ryhmän 26 opiskelu-ajasta kertovaan power point esitykseen!

Valmistuminen 19.5.2011

Poimintoja Laatupäiviltä Maarianhaminasta

Korkeasta laadusta rakentuu vahva brändi. "Brändi on kaikkien niiden mielikuvien ja tietojen summa, joita ihmisellä on jostain asiasta. Asia voi olla tuote, palvelu, yritys, ihminen, puolue, valtio, tapahtuma. Brändi on aina totta, vaikka se ei olisikaan yrityksen tahtotilan mukainen. Näin määritteli brändin Hartwallin Tuomas Kahri. Käsitettä syvennettiin ja täsmennettiin monelta kannalta kahden päivän aikana.Jos brändi on hyvä, se tuottaa tulosta, suojaa yritystä vaikeuksissa, säästää kustannuksia ja auttaa rekrytoimaan parhaat ihmiset. Mielenkiintoista oli keskustelu laadun ja brändin suhteesta. Lopputulema on, että brändi rakentaa erilaisuutta, laatu tasaisuutta ja molempia tarvitaan. Laadun avulla  varmistetaan ettei missään repsahdeta, lunastetaan lupaukset. Huomioitava on, että vaikka kuinka tarkkaan kaikki olisi harkittu, mutta tunne puuttuu, mitään positiivista ei tapahdu. Ihmiset eivät tee pelkästään rationaalisia päätöksiä, siksi on luotava tunneside asiakkaaseen.
Varsinainen jytky tuli Kainuusta. Sotkamon Jymy on Suomen menestynein urheilujoukkue viimeisen 21 vuoden aikana. Jymyn menestystarinan ympärille on rakennettu laaja osaamisen verkosto, jonka avulla koko maakuntaa pidetään pystyssä, sellaisen vaikutelman sai. Sotkamon Jymyn missio on, että menestymällä Jymy edesauttaa Sotkamon ja Kainuun kehittymistä.

Uutisankkuri Keijo Leppänen oli toisen seminaaripäivän vetäjä. Hän kertoi mielenkiintoisesti ja kokemuksella, miten yritys toimii suhteessa mediaan, jotta siitä olisi molemmille hyötyä, eikä tulisi otsikoita, joista ei itseään tunnista, tai sanoma ei ole se, mitä olisi toivonut. Tärkeätä on, että valmistautuu huolella. Monet median kynnyksen ylittävät tapahtumat tulevat yllätyksenä, siksi jokaisen johtajan on oltava "aina valmiina".

Pöytälaatikossa on hyvä olla ajankohtaiset tosiasiat yrityksestä, henkilöstöstä, tuotteista ym. jotta ei ainakaan niissä tule virheitä. Palvele myös toimittajaa, laita paperille nimet, tittelit ja numerot, ettei niitä tarvitse haeskella. Kun asiat ovat kunnossa, olet pukeutunut kuten Michelle Obama opettaa, vaatteisiin, joissa tunnet itsesi kauniiksi, pystyt hurmaamaan! Keijo Leppänen korosti  sitä, että aina kannattaa puhua totta ja olla oma itsensä. Ole rohkea, älä puhu latteuksia ja itsestäänselvyyksiä vaan nostata esiin sanoma, ydin.

Vieraana Maarianhaminan kaupungintalolla

Kokeneet, kansainvälisillä forumeilla työtä tekevät johtajat olivat ammattilaisia myös luennoitsijoina. Asiat hallittiin ja osattiin yksinkertaistaa.Vaatepuolikin toimi ja persoonallisuus näkyi. Keijo Leppänen oli hyvä esimerkki. Vai mitä sanotte?  Punaiset housut, musta t-paita, vaalea bleiseri ja mustat kengät.
Seija Telaranta

Riemastuttavaa lukemista johtamisesta

Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulun professorit Janne Tienari ja Rebecca Piekkari ovat kirjoittaneet todella mukaansa tempaavan kirjan johtamisesta. Kun selviää nimestä, pääsee mukaan matkalle uuden sukupolven maailmaan ja siihen, miten johtamisen on muututtava. Onkohan väärin ymmärretty, jos sanoo, että voittajia ovat ne organisaatiot, jotka avaavat silmänsä tuoreille ajatuksille ja nuoren sukupolven vahvuuksille, löytävät heidän mahdollisuutensa muuttaa maailmaa.
Tässä valossa ikäjohtaminen ja eläkeikä-keskustelu on jo loppuun kaluttu. Ennenkuin on saatu ikästrategiat valmiiksi, käytäntö on ohittanut ne. Eilen televisio-uutisissa oli esimerkki Ruotsista, jossa jo kauan eläkkeellä olleet rakennusmiehet olivat täydessä vauhdissa korjaustöissä, nauttivat työnteosta ja ennenkaikea myös siitä, että se hyödytti heitä taloudellisestikin.
Nämä ikämiehet kuuluvat suuriin ikäluokkiin, 1940- ja 1950-luvuilla syntyneisiin. X-sukupolvi syntyi 1960- ja 1970-luvuilla.Heille hyvinvointi alkoi olla jo itsestäänselvyys. Y-sukupolvi  syntyi 1980-luvulla.Heillä ainakin meillä Pohjoismaissa oli jo yllinkyllin kaikkea. 1990-luvun lama saattoi kuitenkin järkyttää ainakin osaa nuorista. Z-sukupolvelle kaikki on auki, maailma on täynnä mahdollisuuksia. Heistä voi käyttää termiä henkinen sukupolvi, myös sosiaalinen sukupolvi.

Mikä nimi 2000 -lukulaisille?

 Epäjohtamisessa  lähdetään siitä, että nuoret eivät siedä hierarkioita, he haluavat toimia tasa-arvoisissa, avoimissa ja läpinäkyvissä yhteisöissä. Informaation tulee kiertää ja olla kaikkien saatavilla. Johtamisen kohteet ja konteksti muuttuvat rajusti. Kirjassa kohde tarkoittaa ihmisiä, yhteisöjä ja heidän toimintatapojaan työntekijöinä ja kuluttajina, myös tapaa olla vuorovaikutuksessa toisten kanssa. Konteksti viittaa muuttuvaan toimintaympäristöön. Globaali talous on arvaamaton ja jatkuvassa liikkeessä. Ainoita totuuksia on yhä vähemmän.
Epäjohtaminen on sankareiden ja pönötyksen vastakohta. Pönötyksellä tässä tarkoitetaan organisaatioiden toimintaa ohjaavia jäykkiä tapoja ja tottumuksia. Erlaisuuden ymmärtäminen ja sen käsittelyn taito ovat epäjohtamisen kulmakiviä, kulttuurien lukemisen taitoa ja avointa mieltä. Epäjohtaminen on kehysten luomista ja samalla myös vapauttamista. "Päästä lintu vapaaksi, ja se palaa luoksesi. Kontrolli hyvä, luottamus parempi" (Hanna-Mari Manninen)

Tässä joitain pomintoja kirjan termeistä ja maailmasta. Kirjassa on lähes 300 sivua täyttä asiaa, mielenkiintoisia, hauskoja esimerkkejä elävästä elämästä ja ansiokas lähdeluettelo. Fantastinen lukuelämys!
Seija Telaranta

Johtajakurssi 26 on valmistunut

Johtaminen sosiaali- ja terveysalalla, ryhmä 26 aloitti opintonsa syyskuussa 2010. Eilen kaikki 21 opintonsa erinomaisin arvosanoin suorittanutta opiskelijaa saivat todistuksensa. Sydämelliset onnittelut!

Juhlat pidettiin TAMKin juhlasalissa ja mukana oli 6 muutakin valmistuvaa erikoistumisopintoryhmää läheisineen. Johtajaryhmän puheenvuoron piti Jaana Nguyen. Hän totesi, että opiskeluvuosi on ollut tiukka mutta antoisa. Erityisen mielenkiintoiseksi opiskelun on tehnyt se, että ryhmässä on mukana koko sosiaali- ja terveysalan ammattien kirjo. Kuvassa esiintyvät Antti Salmela ja Juha Reijomaa toimivat lastensuojelussa.
Alakuvassa valkoisessa takissa on Anneli Antila, joka on Koukkuniemen vanhainkodin osasto 12:n vastaava sairaanhoitaja. Edessä Kaisa Miske, joka juuri opiskelujen päättyessä siirtyi Kaupin sairaalasta Hämeenlinnan keskussairaalaan.Laitimmaisena on Tarja Viitanen, joka Tampereen kaupungilla kotihoidon esimies.

Alakuvassa edellä mainittujen jatkona on Taina Liikanen, Rongankodin vastaava ohjaaja, Arja Kokkola-Ahava Kostiakodin johtaja Pälkäneeltä, keltaisessa puserossa on Elina Knuutila, osastonhoitaja Loimaalta ja hänen oikealla puolellaan Satu Heinonen Janakkalasta. Hän toimii siellä vastaavana röntgenhoitajana. Vasemmalla on Johanna Rautio, pienryhmäkoti Ritarin vastaava ohjaaja.

Alla olevassa kuvassa Juha Miettinen aloitti juuri osastonhoitajana Hatanpäällä, hän on kuvassa oikealla. Juhan vieressä on Reima Oinonen, joka on Hatanpään välinehuollon osastonhoitaja. Reima tuotteisti yksikkönsä palveluita kehittämistehtävässään. Hän myös liitti siihen erittäin mielenkiintoisen historiikki-osion, joka käsitteli Hatanpään aluetta ja Hatanpään sairaalaa.
Oikealla edessä on Marika Tamski, joka toimii Tampereen päihdehuollossa oh:n varahenkilönä. Hänen takanaan on Kirsi Virtanen, Tammenlehväkeskus Oy:ssä toimiva apulaisosastonhoitaja.

Kuvista puuttuvat Suvi Flygare, joka kävi  opiskelemassa Kiuruvedeltä saakka, Salla Kallioniemi, joka on Parkanon kaupungin terveyskeskuksen vuodeosaston osastonhoitaja, Seija Nurisalo toimii Mäntsälän kunnan Mustijoen perusturvassa vastaavana sairaanhoitajana. Maija Oksanen on Kangasalan terveyskeskuksen avoterveydenhuollon osastonhoitaja ja Arja Vihersaari-Koskinen, joka myös puuttuu kuvista on Sopimusvuoren  yhden kuntoutuskodin johtaja samoinkuin Marjatta Alarotu, Ikaalisten kaupungin päivähoidon johtaja.

Näitä toiminimikkeitä tässä kirjoittaessani on ihan pakko sanoa, että nyt olisi paikka korvata nämä kummalliset tittelit vastaamaan muidenkin alojen esimiesten nimikkeitä. Tai ottaa mallia Ruotsista, missä osastonhoitaja nimike on poistunut, tilalle on tullut avdelningschef, osastonjohtaja. Ei johtaminen ole hoitamista tai vastaavana olemista toinen käsi kliinisessä työssä ja toinen johtamisessa.Ei ole ihme, jos on johtamisessa ongelmia, kun ei ole johtajan asemaakaan monilla, jotka tekevät johtamistyötä. 

Seija Telaranta

Mitä johtajakoulutukseen hakijat nyt kysyvät?

Syyskuussa alkavassa johtajakoulutuksessa on edelleen hyväksi koettu opetussuunnitelma, joka perustuu Balanced Scorecardin neljään näkökulmaan: talousnäkökulma, prosessinäkökulma, asiakasnäkökulma ja henkilöstönäkökulma. BSC, organisaation strateginen ohjausmenetelmä on perustana monien julkisten ja yksityisten organisaatioiden johtamiselle. Käypä katsomassa oman kuntasi tai sosiaali- ja terveystoimesi sivuja, aika varmasti löydät sen sieltä. Tällä tavalla olemme opetuksessa kiinni organisaation arjessa. Puhumme samaa kieltä kuin muutkin johtajat. Lisäksi olemme kansainvälisiä, BSC on käytössä kaikkialla maailmassa.
linkki opetussuunnitelmaan

Teemme eri opintojaksoihin/näkökulmiin kuuluvat tehtävät pienryhmissä. Talousnäkökulma ja kehittämistehtävä ovat pääosin yksilötöitä, koska ne tehdään omaan organisaatioon. Mutta niissäkin voi ryhmittyä, jos se vaan sopii opiskelijoille. Jokainen opintojakso arvioidaan ja siitä muodostuu todistus. Tenttejä ei ole.

Opiskelupäivät koululla ovat aina klo 8.30-15.30. Yleensä on kaksi arkipäivää perätysten. Pidemmästä matkasta tulevat opiskelijat voivat silloin yöpyä Tampereella. TAMKin läheisyydessä on myös edullisia mahdollisuuksia.Linkki  syksyn lahipaivat  Toiset opiskelupäivät ovat opettaja-vetoisia luentopäiviä, toiset seminaareja, joissa opiskelijat esittävät tuotoksiaan. Tällä tavalla jokainen saa harjoitusta johtajalta vaadittavaan esiintymistaitoon ja esitelmien pitämiseen. Esitykset eivät ole näytöksiä vaan harjoittelua turvallisessa ilmapiirissä, toinen toistaan tukien ja kannustaen. Esimerkkinä asiakasnäkökulma, jossa ryhmän 27 aiheina olivat asiakastilaisuuden järjestäminen, sidosryhmä- ja kumppanitilaisuuden järjestäminen, Benchmarking-vierailu hyvästä asiakaspalvelusta tunnettuun organisaatioon, BIKVA-arvioinnin harjoitus, asiakaskyselyn suunnittelu ja asiakaslähtöisyys kunnallisten päättäjien näkökulmasta.

  

Vieraiden vastaanotto

 Tehtävien tekeminen pienryhmissä ja yhteistyö opettajien kanssa tapahtuu sähköisesti, Moodle oppimisympäristössä ja sähköpostilla.Ei ole ollut mikään ongelma, jos yksi opiskelija on Helsingistä, toinen Oulusta ja loput Tampereelta.
Lähipäiviä on sisällön laajuuteen nähden vähän, mutta ne ovat sitäkin intensiivisempiä ja edellyttävät läsnäoloa. Vaikka edustamme sosiaali- ja terveysalaa, meitä on moneksi. Nämä alat ovat edustettuina suunnilleen puoliksi, mukana  miehiä ja naisia. Jotkut ovat yrittäjiä, pien- ja palvelutalojen esimiehiä, sosiaalitoimen monilta sektoreilta, sairaaloista, terveyskeskuksista, kotipalvelusta ja päiväkodeista. Ammattilaiset antavat johtamiselle puitteet ja soveltavat teoriat omaan toimintaympäristöönsä. Erilaisuus on valtava rikkaus.Maailmahan ei tarvitse kopioita!

Opiskelun loppupuolella teemme opintomatkan Tukholman seudulle. Kustannukset, jotka opiskelijat itse maksavat ovat sadan euron luokkaa. Käymme Ruotsissa siksi, että siellä on paljon asioita, jotka ovat meille tulossa. Ennakoimme tulevaisuutta. Vai mitä ajattelette osaamiseen perustuvasta yksilöllisestä palkasta, autonomisesta työvuorosuunittelusta, määräaikaisesta johtajuudesta, horisontaalisesta urakehityksestä, hyvästä huolenpidosta työntekijöistä ja kauniista työympäristöstä. Jos pakkoruotsi ei ole tuottanut tulosta, sitäkään ei tarvitse pelätä. Tukholman seutu on "pullollaan" johtajia, joilla on suomalaistausta.
Terveisin Seija Telaranta

Johtajakoulutus kannattaa, hakuaika menossa

Johtaminen sosiaali- ja terveysalalla -erikoistumisopintojen ryhmä 26 valmistuu 19.5. Yhteensä 21 opiskelijaa. Kehittämistehtävien aiheita olivat mm. toiminnan johtamisen kehittäminen, joka sisälsi toimenkuvien ja tehtäväkuvausten työstämisen, ryhmäkehityskeskustelu, osaamiskartoitus, muutoksen johtaminen, prosessin johtaminen, autonominen työvuorosuunnittelu, palvelutuotteiden kehittäminen ja erilaisia käsikirjoja opiskelijoiden ohjauksen ja perehdyttämisen tehostamiseksi.Työt tehdään oman toimintayksikön kehittämiseksi.

Etualalla vasemmalla kotihoidon esimies Tarja Viitanen Tampereen kaupungilta ja oikealla lehtori Seija Telarannan  jälkeen Kostiakodin johtaja Arja Ahava-Kokkola, Marika Tamski Tampereen kaupungin selviämis- ja katkaisuhoitoasemalta, Maija Oksanen toimii osastonhoitajana Kangasalan terveyskeskuksen avoterveydenhuollossa, Seija Nurisalo tulee Mäntsälästä ja toimii siellä kunnan perusturvan vastaavana sairaanhoitajana. Reima Oinonen on Hatanpään kantasairaalan välinehuollon osastonhoitaja ja Jani Reijomaa Lastensuojelulaitos Aamuruskokodin johtaja.
Johtajakoulutus on mahdollistanut hedelmällisen vuorovaikutuksen eri aloilta tuleville johtajille ja rikastuttanut ryhmätehtäviä.

Yliopettaja Mervi Lepistö ja lehtori Outi Wallin avaavat tässä ovea uusille johtajakurssilaisille ryhmän 26 valmistuttua ja tehdessä tilaa. Mervin aluetta on henkilöstöhallinto ja hän on erityisosaaja enneagrammin hyödyntämisessä johtajan työssä ja Outilla sosiaalialan asiantuntijana prosessinäkökulma, henkilöstönäkökulma ja asiakasnäkökulma. Jos tulee hyvä kesä viimeistellä väitöskirjaa, saamme syksyllä seurata väitösprosessia läheltä. Talousnäkökulman vahva osaaja on lehtori Tiina Wickman-Viitala. Opettajatiimi toivottaa uudet hakijat tervetulleiksi TAMKiin.
Hakuaika kestää toukokuun loppuun. Jokainen hakija, pääsi tai ei, saa tiedon juhannukseen mennessä.
Johtajakoulutus tuottaa tulosta! 
Seija Telaranta

Ruotsinsuomalaisten kuorolaulu lämmitti sydämet

Johtajakurssien yhteinen opintomatka lumisateessa Tukholmasta Västeråsiin päättyi lämpimiin tunnelmiin. Oli todella vaikuttavaa tavata kymmeniä vuosia sitten Ruotsiin muuttaneita suomalaisia, jotka ovat tehneet elämäntyönsä raskaan teollisuuden parissa. Kuorolaulu on monien harrastus ja saimme upean näytteen siitä kahden eri  ryhmän esiintyessä meille Mälarkodin vierailun päätteeksi.

Mälarkoti on monien ruotsinsuomalaisten yhdistysten kokoontumispaikka. Nämä Ruotsin hyvinvoinnin tekijät voivat eläkeiässä mainiosti ja monet jaksavat harrastaa erilaisia kulttuuririentoja.
Vähemmistölaki on tuonut ruotsinsuomalaisille lisää mahdollisuuksia vaalia omaa kieltään ja kulttuuriaan.Mälarkoti tarjoaa hyvät puitteet yhdistystoiminnalle.
 

Heikki Viitala yhdistyksestä ja Arto Pajuvirta, joka toimii Suomen kielen hallintoalueen tiedottajana, kertoivat vuosikymmenten kokemuksella elämästä ruotsinsuomalaisena. Arto Pajuvirran kolmesta pojasta yksi on ruotsalaistunut täysin, mutta nuoremmalla on voimakas suomalaisuus veressä, vaikka ei kieltä enää hallitsekaan.
Sauna ja makkara ovat edellen kovia juttuja!

Tukholman seudulta oleva kuoro esiintyy

 Attendo Caressa johtajat valottivat yksityisen palvelutuotannon tilaa hyvinvointipalveluissa Ruotsissa ja ihmisen vapaata valintaa hoitopalveluiden suhteen. Se nähtiin pelkästään positiivisena samoinkuin monikulttuurinen henkilöstö. Se rikastaa työyhteisöjen elämää ja tarjoaa elämyksiä myös asiakkaille.Turkkilainen cafe pystytetään hetkessä samoinkuin eri kulttuurien kattaukset ja sisustukset. Monilla maahanmuuttajilla on paljon läheisempi suhde vanhuksiin ja perheeseen kuin meillä pohjoismaisilla, sitä hyödynnetään hoidossa. Tulevaisuudessa palvelukoteja teemoitetaan kuten koulujakin. Tulossa ovat tanssiin, liikuntaan, ruoanlaittoon, puutarhanhoitoon ja luontoon fokusoituneet palvelut. Jo nyt rekrytoinnissa kiinnitetään huomio näihin taitoihin ja osaamiseen.

 Laivalla rentouduttiin ylempänä olevien teemojen puitteissa. Lisättiin osaamista johtaa tanssi-, laulu-, liikunta- tai  kielipainoitteista palvelutuotantoa. 
Tässä näyte johtajakauneudesta.

Seija Telaranta