Mervi Lepistö |
Monissa työyhteisöissä ennakko-odotuksena on, että jätämme tunne-elämämme työpaikan parkkipaikalle, otamme ovella työilmeen ja pidämme tavoitteet kirkkaana mielessämme sekä ammattitaidon korkealla. Totuus lienee kuitenkin se, että jos tuot itsestäsi paikalle vain osan, nujerrat päivän aikana loputkin tavoitetellut asiat. Mitä suuremmassa tunnekuormassa olet, sitä vähemmän voit keskittyä työhösi, jolloin tuottavuuskin on tipotiessään. Tämä heijastuu myös tekemääsi asiakaspalveluun. Mikäli et voi käsitellä vahvoja tunteita työpaikalla, ne tulehduttavat ympäristöäsi ja useimmiten näyttäytyvät passiivis-aggressiivisina toimintoina. Ajan saatossa ne syövät sekä sinun, tiimisi että yrityksen energiaa ja johtavat lopulta heikompaan lopputulokseen.
Kirjoittajan organisaatiossa lähdettiin rakentamaan parempaa kommunikaatiota, vähäisempää väärinymmärrystä ja positiivisen energian lisäämistä antamalla työntekijöille mahdollisuus puhua itsestään ja heille tärkeästä asiasta, turvallisuuden tunteesta työssä erityisesti suhteessa toisiin työkavereihin. Työ aloitettiin yhteisellä kehittämispäivällä. Keskustelua ja työskentelyä johdettiin enneagrammin avulla.
Kokemus oli huikaiseva. Ensinnäkin tietoisuus itsestä avasi jo ovia, mutta nähdä toisen turvattomuutta tuottaville alueille toi valtavia ahaa-elämyksiä. Esimerkiksi ykkösille turvallisuutta tuottaa se, että he voivat olla mahdollisimman täydellisiä. Kasit puolestaan haluavat säilyttää kontrollin tekemäänsä ja olla huipulla ja kolmoset kaipaavat menestystä. Kakkosille turvallisuutta tuottaa anteliaisuus ja antaminen. Jokainen tyyppi pyrkii oman perustarpeensa toteuttamiseen ja alkaa kokea turvattomuutta, ellei se tule tyydytetyksi.
Enneagrammin käyttäminen työvälineenä ko. kehittämispäivässä mahdollisti sen, että siinä voitiin käsitellä vaikeitakin asioita ilman syyllistämistä ja arvostelua. Kehittämispäivässä pystyttiin tarkastelemaan myös sokeiden pisteiden (suomalaisessa kirjallisuudessa käytetään myös nimitystä kuolemansynti, joita siis ovat esim. viha, ylpeys, petos, kateus, kitsaus jne.) vaikutusta työhön ja työkavereihin kuten myös jokaisen tyypin vahvuuksia ja lahjoja työyhteisölle. Kehittämispäivä loi yhteisöllisyyttä ja osallistumista sekä edisti toisen erilaisuuden hyväksymistä ja kunnioittamista. Jopa skeptisimmät osallistujat kokivat päivän palkitsevaksi. Päivän "big thing" ei ollutkaan siinä, että saatiin ihmiset puhumaan turvallisuudesta tai turvattomuudesta vaan siinä, että he oppivat tuntemaan itseään paremmin ja kehittämään emotionaalisia taitojaan niin itseään kuin toisiaankin kohtaan. Kasvaminen on vaikeaa - miksemme tekisi sitä yhdessä?
Artikkeli on saanut kommentteja ympäri maailmaa. Tutustu niihin. Huomaat, kuinka laajasti käytössä enneagrammi on niin maantieteellisesti kuin yrityskohtaisestikin. Suomikin tulee teidän kauttanne maailmankartalle. Linkki Harvard Business Reviewin artikkeliin "Seeing Through Your Blind Spots" :
http://blogs.hbr.org/schwartz/2012/08/seeing-through-your-blind-spots.html
Mervi Lepistö
Painonhallinta- ja hyvinvointiohjaaja, Enneagrammiopettaja,
NLP-Practitioner ja Coach
Sh, TtT,
ETNT
Weight Control and Wellness-trainer,
Weight Control and Wellness-trainer,
Enneagram
Teacher in Narrative Tradition
NLP-Practitioner and Coach
NLP-Practitioner and Coach
R.N., PhD, ETNT
Kommentti: Mervillä on osaamista mistä ammentaa faktoja opetukseen. Tämän syksyn ajan Mervi on vuorotteluvapaalla. Kollegana olen huomannut, miten paljon elämästä puuttuu työpaikalla kun läheinen ja arvostamani työtoveri ei ole paikalla. Tunnelma on kuin olisin "motherless child" tai laulun sanoin "An englishman in New York". Enneagrammi-tyyppini tavoin levottomana ihmisenä poikkesin vähän väliä Mervin huoneessa hakemassa järkeä. Minulle on myös selvinnyt, että samasta syystä jätän kaikki ovet hieman raolleen, myttyän vaatteeni lattialle, innostun hetkessä ja rutiini tylsistyttää minut.
Seija Telaranta
Kommentti: Mervillä on osaamista mistä ammentaa faktoja opetukseen. Tämän syksyn ajan Mervi on vuorotteluvapaalla. Kollegana olen huomannut, miten paljon elämästä puuttuu työpaikalla kun läheinen ja arvostamani työtoveri ei ole paikalla. Tunnelma on kuin olisin "motherless child" tai laulun sanoin "An englishman in New York". Enneagrammi-tyyppini tavoin levottomana ihmisenä poikkesin vähän väliä Mervin huoneessa hakemassa järkeä. Minulle on myös selvinnyt, että samasta syystä jätän kaikki ovet hieman raolleen, myttyän vaatteeni lattialle, innostun hetkessä ja rutiini tylsistyttää minut.
Seija Telaranta
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Kommentit ilmestyvät pienellä viiveellä. Jouduimme ottamaan käyttöön kommenttien moderoinnin, koska mainoksia alkoi tulvia kommentteina.