Kevät sopii enneagrammikolmoselle

Enneagrammiesittelyt etenevät kevään kanssa kilpaa. Nyt vuorossa on enneagrammikolmonen. Kolmonen on nelosen tapaan tunnekeskuksen tyyppi. Voidaankin sanoa, että kolmoset ovat tulossuuntautuneita tunnekeskuksen tyyppejä. No, nyt tietysti heti kysytte, miten on mahdollista olla tulossuuntautunut ja tunnekeskuksesta operoiva, mutta se on erittäin hyvin mahdollista ja kolmoselle loistavasti onnistuvaa - miten? Kolmosista puhutaan myös enneagrammityyppien kameleontteina. Miksi? Lue lisää….

Menestyminen, optimistisuus, asioiden tekeminen tarmolla tulos- ja tavoiteohjautuvasti ovat asioita, jotka meille muille näkyvät selvästi kolmosista. He ovat miellyttäviä, suosiota puoleensa vetäviä ja ihmisiä, joiden kanssa on helppo tulla toimeen. He näkevät heti toisten motivaatiotasot ja osaavatkin vetää meitä muita oikeista naruista. Mutta tämä on se, mikä näkyy, mutta miksi näkyy näin - on hyvä kysymys.

Kolmosten huomio on heidän itsensä ulkopuolella. Tämä tarkoittaa sitä, että kolmoset määrittelevät ikään kuin ulkoa päin, meidän muiden oletettujen odotusten kautta, mitä heiltä odotetaan. Siksi esim. imago itsestä on erittäin tärkeää, kuten myös kovien suorituspaineiden asettaminen. Sanotaankin, että kolmosilla on vain kolme kovaa T:tä, Tavoitteet, Työ ja Tulokset. Neljäs T voisi hyvin olla tulevaisuussuuntautuneisuus. Näillä päästään menestykseen ja toisten suosioon, joka näkyykin heistä ulospäin heidän olemuksessaan, kasvonilmeissään ja asennossaan. Menestyksen pitää olla näkyvää.

Enneagrammiohjaaja Mervi Lepistö työssään

 Vaikka tästä suorituskeskeisyydestä ei uskoisi, kolmoset suhtautuvat elämään kovin intohimoisesti ja heillä on voimakkaita tunteita monia asioita kohtaan. He eivät kuitenkaan missään tapauksessa paljasta tunteitaan ja ajatuksiaan yleisesti, sehän antaisi mahdollisuuden julkiseen teloitukseen. Kolmoset myötäilevätkin ääneen esitettyjä asioita juuri niin kauan kuin se on heidän imagonsa kannalta järkevää, mutta ”hiljastuvat”, jos asiat eivät etene heidän kannaltaan myönteisesti. Tunnepitoisia asioita on siis parempi esittää yksityisesti ja täysin turvallisessa piirissä, vaikkakin se johtaisi yksinäisyyteen. Epäonnistuminen kun ei missään määrin tai millään tavalla kuulu kolmosen ”sietovalikoimaan”. Jos kuitenkin jostakin syystä kolmonen epäonnistuu, he poistuvat paikalta, eivätkä katso taakseen.

Kirjoittaja kevätpuuhissa

Ihmissuhteissaan kolmoset ovat käyttävät paljon huumoria, joka onkin hyvä suojakilpi omiin todellisiin tunteisiin. Kolmoset hakeutuvatkin mielellään hauskaan, ei-vaativaan ja stressivapaaseen seuraan, jossa ei tarvitse paljastaa omaa haavoittuvuuttaan. Siksi kolmosen ihmissuhteet jäävätkin helposti hyvin pinnallisiksi. Lähipiirisäkin kestävään rakkauteen uskominen on heille haastavaa. Siksi sen korviketta haetaan heitä ihailevien ihmisten reaktioista. Ko. pelon ohjaamina kolmonen itse osoittaa rakkauttaan mielellään teoilla: harrastetaan lasten kanssa yhdessä, rakennetaan perheelle talo ja kesämökki, tehdään perheen kanssa unelmamatkoja, jne.

Tulosjohtajana kolmonen on paikallaan - kerta kaikkiaan loistava! Heidän persoonallisuutensa saavuttaa asetetut tavoitteet on kuin parhaimman arkkitehdin kynästä loihdittu. He osaavat valita tärkeimmät menetelmät ja parhaimmat ihmiset asetettujen tavoitteiden saavuttamiseksi. Työntekijät kunnioittavat kolmosjohtajia ja varsinkin heidän kykyään yksinkertaistaa menetelmät, joilla tavoitteet saavutetaan. Kolmosjohtajat ovat myös äärimmäisen herkkiä asiakaspalautteille (IMAGO) ja korjaavatkin toimintaa herkästi toivottuun suuntaan. Mm. tämän johdosta heillä on ilmiömäinen kyky luoda pitkäkestoisia asiakassuhteita.

Tavoitteiden saavuttamisen kiilto silmissään kolmosjohtajilta saattaa kuitenkin unohtua hyvät ja eettiset tavat toimia. Tämä harvoin kuitenkaan näkyy asiakkaille päin, mutta yhteistyökumppaneille, ylemmille esimiehille ja työntekijöille kylläkin. Mitä stressaantuneempi kolmonen on, sitä kilpailuhimoisempi hänestä tulee ja saattaa saada helposti esiin myös kolmosen sokean pisteen, petollisuuden. Siksipä kolmosen tulisikin muistaa kohdella yhteistyöhön osallistuvia kuten asiakkaitaan.

Terkuin Mervi Lepistö