Ryhti johtamisjärjestelmästä

Sarjassamme arkistojen aarteita löysin esitelmän, jossa tarkastelin johtamista ja johtamisjärjestelmiä. Huomasin, että tosi paljon on materiaalia Balanced Scorecardista (BSC), mutta senjälkeen ei oikein mitään. Toki on paljon johtamisen tarkastelua eri näkökulmista, mutta BSC:n kaltaista johtamisjärjestelmää ei ole tullut. Henkilöstön johtaminen on avainasemassa ja siitä on lukuisia kirjoja, mutta sellaista, mikä linkittäisi johtamisen eri osa-alueet ei sitten Kaplanin ja Nortonin jälkeen ole. Tietysti on hyvä kysymys, tarvitaankokaan? 

Uskallan vieläkin puolustaa strategisen johtamisen periaatteita ja strategian mukaista johtamista sekä BSC:a johtamisen työkaluna. Jos staregian tukema johtamisjärjestelmä puuttuu, organisaatiossa jää liian paljon tilaa persoonallisille ratkaisuille. Jos johtaja on vahva ja hänellä on selvä näky suunnasta, organisaatio voi toimia hyvin, ainakin niin kauan kuin onnistutaan. Heikkoina hetkinä ja johtajan vaihtuessa ei ole sitten oksaa, johon voi tarttuia. Siksi johtamisjärjestelmä on perusteltavissa. Johtamisjärjestelmän tehtävänä on luoda yhteys strategisten tavoitteiden ja käytännön toiminnan välillä. 

Tallinnan Maarjamäellä on oksia, joihin voi tarttua

BSC tarjoaa logiikan ja arkkitehtuurin, joiden avulla voidaan muodostaa uusia yhtymäkohtia eri yksiköiden, yhteisten palveluyksiköiden ja yksittäisten työntekijöiden välillä. Moniammatillisten tiimien rakentamisessa on ensiarvoisen tärkeätä, että näitä yhteyksiä on olemassa ja niitä tuetaan.

 Lenkin varrelta Kadriorgista

Strategialähtöisessä organisaatiossa strategia ohjaa myös jokaisen työntekijän työtä ja strategia muuttuu toiminnaksi vain siellä, missä työkin tehdään. Eivät korulauseet ja vaikeat termit niin tee, ellei strategiaa osata ilmaista kullakin organisaation tasolla ihmisten käyttämällä kielellä, yksinkertaisesti, mutta houkuttavasti. 

Tallinnaterkuin Seija Telaranta

0 notes