Niin lähellä mutta kaukana

Ruotsin mallia on tässäkin blogissa pidetty hyvänä ja esimerkillisenä. Kauppalehdessä eilen, 29.11. oli prof. Mats Brummelsin haastattelu, jossa hän toteaa, että Ruotsin malli taipuu huonosti Suomen terveydenhuoltoon. Mats Brummels toimii Karolinska Institutenissa tutkijana ja opettajana nimenomaan terveydenhuollon organisointikysymyksissä. Ruotsissa ei ole yhtä mallia, vaan yhtä monta tapaa organisoida terveydenhuolto kuin on maakäräjä-alueitakin (24). Maakäräjillä on verotusoikeus ja johto valitaan vaaleilla. Maakäräjät vastaavat terveydenhuollon organisoinnista. Yksityinen sektori toimii maakäräjien "alihankkijana" ja maksut ovat samat, valitsee asiakas/potilas minkä hyvänsä palveluntuottajan.Olennaista on, että potilas saa valita, hän on subjekti omassa asiassaan.. Tämä on vuoden 2010 alussa voimaan tulleessa laissa. Valinnavapauden toteutumisesta on hyvät tulokset Tukholman maakäräjien alueella. "Vårdval Stockholm", on osoittautunut hyväksi myös asiakkaan näkökulmasta. Palvelujen saatavuus on parantunut.   Asiakas osaa päättää asunnon hankkimisesta, vuokraamisesta, auton ostosta ja muistakin hankinnoistaan itse, miksi ei terveyspalveluiden tarjoajasta.
Artikkelin " Ruotsin malli taipuu huonosti Suomen terveydenhuoltoon" on kirjoittanut  Auli Mauno 
auli.mauno@kauppalehti.fi
Kuva Helsingin kaupunki/Seppo Laakso
Seija Telaranta

Valta ja karisma

Johtamisesta, vallasta ja siitä, mikä on soveliasta johtajalle kirjoitetaan kaikissa medioissa joka päivä. Johtajilla ei ole puutetta reflektiopinnasta omille ajatuksilleen. Aamulehden kronikan otsikko on  tänään: "Äijät saavat mennä". 

Kaikki johtajan tekemiset ja sanomiset ovat läpinäkyviä  ja tulevat ihmisten tietoon pienemmässäkin mittakaavassa kuin Paperiliitossa. Jokainen kokous ja vuorovaikutus-tilanne on sellainen, että sen perusteella voi tehdä johtopäätöksiä johtajan arvomaailmasta ja siitä, miten hän hallitsee johtajuuttaan ja käyttää valtaa. Jos käyttää henkilöstöstään termiä alainen, turha on sanoa arvostavansa henkilöstöään. Alainen on hyvä termi kun käsitellään aihetta teoreettisesti, luokkahuoneessa, mutta sinne se on jätettävä.

Valta on aina kiehtonut ihmismieltä. Filosofi Timo Airaksinen on todennut, että valta vetää puoleensa ja sen läheisyydessä on aina ruokaa, viiniä ja sikareita. Valta on hyvä polttoaine kun osaa  käyttää sitä viisaaasti, mutta valta myös turmelee.Jotta vallankäyttö tuottaa toivottua tulosta ja on oikeansuuntaista, esimiehen on tunnettava ja tunnistettava vallan lähteet, vallan olemus ja mahdollisuudet, jotta vallankäyttö koituu kaikkien parhaaksi.

Vallan keskeisyys ei ole vuosisatojen saatossa paljoakaan muuttunut. Samalla tavalla vallasta kirjoitti jo Niccolo Machiavelli 1500-luvulla.Tuoko sosiaalinen media tähän muutoksen? Artikkelissaan "Keskustelun jalo taito" Alex Nieminen toteaa, että verkon sosiaalistuminen on ensimmäinen asia, joka haastaa vallan  johtamisessa. Sosiaalisessa internetissä toimimisessa avainasemassa on vallasta ja kontrollista luopuminen. Vallan sijasta johtamisen uusiksi attribuuteiksi ovat nousseet inhimillisyys, luonnollisuus ja organisoimattomuus.
Ihmiset eivät luota vain viralliseen tietoon, vaan iso merkitys on verkkoyhteisöjen mielipiteillä ja arvostuksilla.

Mikään ei voimaannuta organisaatiota enempää kuin positiivisella tavalla karismaattinen johtaja.Hän tuntee omat vahvuutensa ja tunnistaa heikkoutensa, mutta työskentelee niiden vähentämiseksi. Henkilöstön ei tarvitse kannatella eikä mielistellä johtajaansa, vaan johtaja tukee henkilöstöään ja auttaa heitä löytämään omat vahvuutensa. Ruotsissa myös sosiaali- ja terveysalalla on määräaikainen johtajuus. Johtaja voi olla vain 3 tai 4 vuotta esimiehenä ja sitten on suunnattava muualle. Toiseen paikkaan esimieheksi tai takaisin kliiniseen työhön, opetuksen ja ohjauksen asiantuntijaksi tai tutkimustyöhön, tietysti koulutuksen ja perehdytyksen jälkeen.

Johtajalla on myös oltava taito nähdä omat kykynsä suhteessa työn vaatimuksiin, olla oikeaan aikaan oikeassa paikassa. Käytännössä se merkitsee oikeaa ajoitusta; taitoa olla lujasti kiinni ja hellittää kun aika on, valmiutta myös jättää organisaaatio, jos pätevyys ei enää kanna tai into ponnistella on laantunut. Yllä mainittu Alex Nieminen totesi Aamulehden haastattelussa 15.2.1999 seuraavasti: " Olen paras ihminen, jonka yritys voi palkata ensimmäiseksi kahdeksi vuodeksi, mutta sitten minusta on päästävä äkkiä eroon".
On siis tunnistettava omat kykynsä suhteessa organisaation tarpeisiin.

– Seija Telaranta

Terveisiä Tukholmasta

Johtajakurssien opintomatka Tukholmaan tehtiin viime viikolla. Kuten tällä sivulla olevasta matka-ohjelmasta ilmenee, kohteemme olivat Attendo Care, jo vuodesta 1987 toiminut yksityinen palveluiden tuottaja ja Rinkeby-Kistan kaupunginosan hallintoyksikkö. Opintomatkan ydinteemat olivat palveluiden laatu, asiakas valitsijana sosiaali- ja terveyspalveluiden suhteen sekä monikulttuurisen työyhteisön johtaminen.
Tutustuminen Attendo Caren toimintaan oli lievästi sanottuna valtava elämys. Toiminta perustuu tutkimukseen, "evidensbaserad praktik". Johtaminen on ammattimaista ja henkilöstön hyvinvoinnista huolehditaan monipuolisesti.

Kista-Rinkeby on yksi Tukholman 14:sta kaupunginosasta. Se on 45 000 asukkaan kansojen sulatusuuni, jossa on jo sukupolvien ajalta kokemusta monikulttuurisesta elämästä. Saimme mielenkiintoisen tietopaketin ja kokemuksia monimuotoisen asiakaskunnan ja henkilöstön johtamisesta. Mielenkiintoista oli myös huomata, että uruguaylaiset, kurdit, iranilaiset ja suomalaiset eivät ole pelkästään työntekijöinä, vaan jo esimiehinä. Kaupungintalolla pidetyn informaatitilaisuuden jälkeen jakauduimme ryhmiin ja tutustuimme dementiakoteihin, päihdehoidon yksikköön, päiväkotiin ja vammaispalveluihin. Suuri dementiahoito-kerrostalo oli jakautunut eri kansallisuuksia edustaviin yksiköihin. Latinokodissa soi latinomusiikki ja sisustus noudatti kulttuurin perinteitä. Vastaavia yksiköitä oli monen muunkin kulttuurin edustajilla.
Tukholma tuotti taas oppimiskokemuksia!

Lue lisää seuraavista linkeistä:

• Vammaisten palvelukeskus
• Dementiakoti
• Päihdekuntoutus
• Esikoulu

– Seija Telaranta

Aamulehti 11.11. (A6) uutisoi johtamisen seminaarista

Johtamisen näkökulmat -seminaari onnistui

Kiitos kaikille osallistujille, luennoitsijoille ja päivän suunnittelusta ja toteutuksesta vastaaville Kehittäminen ja johtaminen YLEAMK-ryhmän 09-opiskeijoille. Yhteistyössä on voimaa. Seminaari ja julkaisuprojekti olivat myös merkityksellinen osoitus ammattikorkeakoulun tärkeästä päämäärästä, toimia kumppanuussuhteessa työelämän kanssa. Pelkät kokoukset ja suunnittelut eivät vie asioita eteenpäin, vaan yhdessä tekeminen ja yhdessä esiintyminen.
Meillä oli todella iso ilo saada alueen merkittävät johtajat yhteiseen seminaariin ja avaamaan henkilökohtaisesti omaa johtamistaan ja organisaatioidensa tulevaisuutta. Esimiehen ei ole hyvä istua seminaareissa ja olla poissa henkilöstönsä luota. Alunperin meillä oli tarkoitus järjestää kaksipäiväinen tilaisuus, mutta saimme palautetta osallistujilta, jossa toivottiin kiteytystä yhteen päivään.

Johtamisen näkökulmat -julkaisussa on 61 kirjoittajaa. Eli tosi moni ei mahtunut esitelmöimään aiheestaan, mutta julkaisussa on monta todella kiintoisaa ja ajankohtaista  artikkelia.
Mainitsen nyt tässä Hanna Tainion, jonka artikkeli "Asiakkaana äänestäjä" on mukavaa ja ajatuksia herättävää luettavaa. Sirkka Kukkola kirjoittaa SHQS-laatujärjestelmästä ja sen käytäntöön viemisestä, aiheesta, mistä ei ole paljoa tietoa saatavilla. Pirkanmaan sairaanhoitopiirin asiakaspalvelun kehittämispäällikön Marika Järvisen artikkeli asiakasnäkökulmasta on todella kattava katsaus asiakaspalveluun ja sen kehittämiseen julkisorganisaatiossa.
David Beckham kohotti suomalaisen kirurgisen osaamisen kertaheitolla maailman tietoisuuteen, kun Sakari Orava leikkasi Turussa hänen akillesjänteensä. Timo Telaranta kertoo omassa artikkelisaan miten ulkomainen potilas hakeutuu Suomeen ja mitä vaaditaan, jotta meidän osaamisemme löydetään. Artikkelissa on kahden japanilaisen ja yhden norjalaisen potilaan tarina.

Julkaisun voi tilata osoitteesta:
www.tamk.fi/julkaisut
Johtamisen näkökulmat -julkaisussa on kuten sanottu 61 kirjoittajaa ja 480 sivua. Hinta on 38€ +lähetyskulut.
Seija Telaranta

Johtamisen näkökulmat -julkaisu on tullut painosta

Johtamisen näkökulmat -julkaisussa on kuutisenkymmentä johtamisen asiantuntijaa kirjoittanut näkemyksiään BSC:n (Balanced Scorecard) neljän näkökulman rakenteella. Talousnäkökulma, henkilöstönäkökulma, prosessinäkökulma ja asiakasnäkökulma. Lisäksi alueemme strategisen tason johtajat, merkittävien organisaatioiden johtajat, ovat kirjoittaneeet todella mielenkiintoisia artikkeleita aiheesta. Heistä mainittakoon Pirkanmaan sairaanhoitopiirin johtajaylilääkäri Matti Lehto, Hatanpään sairaalan johtaja Juha Räsänen. Yksityistä puolta edustaa Koskiklinikan johtaja Kari Varkila.
Olemme saaneet sekä artikkelin kirjoittajaksi että luennoitijaksi IT-alan pioneerin Alex Niemisen mediatoimisto N2:sta, hänen aiheensa on sosiaalinen media. Alex on saanut valtion tiedonjulkistamispalkinnon,  organisoituaan Tsunamin tiedotuksen.
Nykyään puhutaan paljon ikäjohtamisesta ja hiljaisen tiedon siirtämisestä. Työmarkkinoilla on myös iso joukko ns. y-sukupolvea, nuorta sukupolvea, jota myös tulisi osata johtaa. Tästä aiheesta pitävät esitelmän Piritta Karttu ja Sari Antikainen. He ovat esimiehiä Taysissa. Tekonivelsairaala Coxa on hyvästä henkilöstöjohtamisesta palkittu työpaikka, siitä kertoo hoitotyön johtaja Tuula Rantala.
Maailman laatupäivä on myös huomenna, 11.11. Joitakin vuosia sitten kauppias, talousneuvos Simo Lignell ja hänen yrityksensä K-supermarket Länsitori sai Laatupalkinnon. Meillä on ilo kuulla myös hänen yrityksensä matka palkituksi laatukaupaksi, hyväksi ja turvalliseksi paikaksi asioida ja ostaa ruokansa.
Mainittakoon lisäksi, että Simo Lignell otti huomioon myös yhteiskuntavastuun ja sosiaalisen vastuun, sillä hänet on palkittu myös vajaatyökykyisten työllistämisestä. Samaan aikaan, jolloin Peter Drucker nosti sen menestyvän organisaation tunnusmerkiksi. Ei siis olla hitaita hämäläisiä.
YLE Tampere on asiassa mukana, kuuntele huomenna uutisia ja lähetystä klo 10.30 alkaen. Silloin puhutaan johtamisesta.
Julkaisua voit ostaa TAMKin julkaisumyynnistä. Hinta on 38euroa. Julkaisussa on lähes 500 sivua täyttä asiaa johtamisesta.
Seija Telaranta

Näivettymisen estäminen

Stephen R. Covey (2001, 302-323) antaa kirjassaan johtajille ohjeita jaksamiseen ja hyvän vireen ylläpitämiseen. Sielulliseen ulottuvuuteen kuuluu sitoutuminen valitsemaansa arvomaailmaan ja  itsensä kehittäminen mm. lukemalla monipuolista kirjallisuutta. Maailmankirjallisuuden klassikot kuuluvat ehdottomiin voimanlähteisiin, mutta monipuolisesti valittu  muukin kirjallisuus sopii.

Sain juuri luettua Rollari Keith Richardsin muistelmakirjan "Elämä". Se on yli 500 -sivuinen kuvaus elämästä huumeiden vietävänä, musiikiinteosta, kiertueista ja vähän perhelämästäkin. Olen lukenut sekä hänen että monien muiden rock-muusikoiden vastavia muisteluita mielenkiinnosta nuoruuttani kohtaan. Olin kova Rollari-fani ja todella muistan sen valtavan muutoksen nuorten elämässä, kun siirryttiin jakkupuvuista farkkuihin.
Kirjaa sen kummemmin analysoimatta, minua kiehtoi siinä pari asiaa:

Keith ja kitara

Keith sai pikkupoikana ensimmäisen kitaransa ja heti löytyivät Malaguenan tahdit. Musikaalinen äiti piti soittoa niin upeana, että luuli sen tulleen radiosta. Kun Doris -äiti oli kuolinvuoteellaan, istui Keith jalkopäähän ja tyttärensä kehoituksesta tapaili säveliä ja päätyi Malaguenaan.Seuraavana aamuna äiti oli sanonut, että Keithin soitto oli eilen epävireistä!
Kirjassa on myös ruokaresepti. Makkaraa ja perunamuusia. Mitä siitä opin on, että makkarat pitää laittaa kylmälle paistinpannulle, sillä tavalla ne kuumenevat parhaiten.

Patti Hansen työssään

 70-luvulla ihailin Keithin vaimon Anita Pallenbergin tyyliä ja minulla oli Kensington Marketista Kensington High Streetiltä ostettu Afgaani-turkki. Ja muutenkin stailasin itseni hänen tyyliinsä. Idolilla oli kuitenkin vaikea elämä huumeiden vuoksi, mutta hän on selvinnyt ja on nyt onnellinen isoäiti ja harrastaa puutarhanhoitoa.
Kirja päättyy Keithin puusta putoamiseen vuonna 2006. Olisi ollut mielenkiintoista lukea vielä näistä viimeaikaisista vaiheista. Löysin kuitenkin eilen elokuun 2010  Voguen, jossa hänen nykyinen vaimonsa (28 vuotta avioliittoa) Patti Hansen kertoo selviytymisestään vaikeasta syövästä, raskaasta leikkauksesta ja muusta hoidosta.

Patti Hansen syöpähoitojen jälkeen

Hän kertoo selviytymistarinansa muotilehdessä rohkaistakseen naisia, koska se on ollut hänen elämänsä kanava kuuluisana valokuvamallina.

Kuvassa kauniit tyttäret Theodora ja Aleksandra. Omena ei ole kauas puusta pudonnut, jos puu on äiti.

 Mitä tekemistä tällä on johtamisen kanssa? No ei paljon mitään, mutta toimii aasinsiltana alussa mainittuun Coveyn ajatteluun.
Estä aivojen näivettyminen! Lue lisää Coveyn kirjasta. Tie menestykseen. Gummerus 2001.

 Seija Telaranta






Päivän Keith

Ja tässä vaimo Patti Hansenin kanssa

Kuvat Facebookissa julkaistut marraskuussa 2016

Taito unohtaa

Aamun kunniaksi selailin 1999 kirjoittamaani "Esimiestyö terveydenhuollossa" -kirjaani. Ihan alussa olen kirjoittanut ja siteerannut Tom Petersiä, suosikkiani, kyvystä unohtaa. Hänen mukaansa oppiminen ei ole mikään juttu, oppiahan on ikä kaikki. Todellinen taito esimiestyössä on kyky unohtaa. Tom Peters kehottaa meitä unohtamaan säännöt, soveliaisuuden, professionaalisuuden, tasapainon, oikean ja väärän sekä konsensuksen.Terveydenhuollon ja hoivapalveluiden asiakasta hoidettaessa on aina lähdettävä hänen ainutlaatuisuudestaan ja kokonaisuuden huomioinnista. Jos olemme tiukoissa kaavoissa, ihmisen yksilöllisyys hukkuu. Asiakkaan kanssa on toimittava yhteistyössä ja tarpeen mukaan, ei organisaation kaavojen mukaisesti.
Oikea ja väärä eivät ole vastakohtia, vaan oikeassa on väärää ja päinvastoin. Yksilöllisyyden ja ainutkertaisuuden huomioiminen ei toteudu ympäristössä, missä konsensus ja kompromissit ovat pelin henki. Ne tasapäistävät ja jarruttavat kehitystä.Kuten kaikessa, on konsensuksesta hyötyäkin. Jos on huolehdittu siitä, että henkilöstö rakentuu persoonallisuuksista ja erilaisista osaajista eikä kopioista, konsensuksen hakeminen voi olla raikas ja hedelmällinen prosessi.

Ennen kun puhuttiin monimuotoisista työyhteisöistä, tarkoitetiin sillä erilaisia persoonallisuuksia, monipuolista osaamista. Tänä päivänä se tarkoittaa  työyhteisöä, jossa on nuoria, keski-ikäisiä ja vanhoja työntekijöitä, vajaatyökykyisiä, maahanmuuttajia ja eri kansallisuuksien edustajia. Esimies tarvitsee monimuotoisen työyhteisön johtamisen taitoja.Johtajakurssi 25 vierailee kuun lopulla Tukholmassa, missä yhtenä kohteena on Kista-Rinkebyn kaupunginosien hallinto ja johtaminen.  Teemana monikulttuurisen työyhteisön ja asiakaskunnan johtaminen.

Telaranta, S., Lepistö, M. & Wickman-Viitala, T. (toim.) Johtamisen näkökulmat -julkaisu ilmestyy samannimisen seminaarin yhteydessä TAMKissa 11.11.2010.
Julkaisussa on kaksi tähän aiheeseen liittyvää artikkelia:
Sari Antikaisen ja Piritta Kartun artikkeli käsittelee miten  nuoria  (Y-sukupolvi) työntekijöitä johdetaan ja Arja Kemppaisen artikkeli Ruusan kahvilan työtoiminnan kehittämistä. Ruusan kahvilassa työskentelee mielentervyskuntoutujia.
Julkaisu menee tänään painoon.  Sitä voi tilata julkistamispäivän jälkeen osoitteesta:
julkaisut@tamk.fi

Seija Telaranta