tiistai 31. heinäkuuta 2012

Naiset lasilabyrintissa

Olen lukenut ja kirjoittanut naisista johtajina/naisjohtajuudesta kohta kolmekymmentä vuotta. Ikävä on huomata, että mikään ei ole muuttunut, sillä ihan samanlainen on edelleen ääni kellossa tai tulokset tutkimuksissa. Luin junamatkalla Fakta-lehteä (6-7/2012). Lehdessä oli Marjatta Jaben kirjoittama artikkeli Naisjohtajuuden tutkimus- ja koulutushankkeen Nastan tuottamista tuloksista. Tässä Hankenin, Aalto yliopiston ja Jyväskylän yliopiston hankkeessa tutkittiin tarkemmin naisten hitaan uralla etenemisen syitä sekä etsittiin vastauksia ongelmaan.

Nainen "kuningattareksi" vain syntymälahjana?
Naiset eivät johtajanurallaan pelkästään törmää lasikattoon, vaan he ajautuvat lasilabyrinttiin, kiviselle aikaa vievälle tielle. Tulosten mukaan naiset sopeutuvat maskuliiniseen kulttuuriin pikemminkin kuin ryhtyvät kyseenalaistamaan, mikä olisi kuitenkin ainoa tie ulos labyrintista. Nainen haluaa edetä urallaan, mutta perheen ehdoilla. Hän myös tarvitsee miehen, joka tukee ja kannustaa häntä. Lisäksi tarvitaan kotiapua, sillä kotityöt eivät vieläkään jakaudu tasaisesti perheissä. Kun nainen uskoo itseensä ja rohkenee tuoda osaamisensa esille, se on hyvä asia. Muuten hän helposti ajautuu ylisuorittamaan ja negatiivinen kierre on valmis.

Esikuvia löytyy: Angela Merkelin ympärillä on ihailevia miehia

Naisille on tyypillistä toisista välittäminen, miehille taas oman menestymisensä korostaminen ja kilpailuhenki. Naisjohtajat korostavat yhteistyötä ja ihmisten kehittämistä, miesjohtajat suorittamista ja tulosta. Tämäkin on todettu jo 30 vuotta sitten tehdyissä tutkimuksissa! Nasta-projektista vastannut professori Anna-Maija Lämsä toteaakin, että jotta naisia saataisiin johtaville paikoille, tulee kiinnittää huomiota rekrytointiin, urajohtamiseen, kehittämiseen  ja koulutukseen, mentorointiin ja työn ja perheen yhteensovittamiseen. Mikäli uralla sattuu ajautumaan sellaisen esimiehen alaisuuteen, joka jättää varjoonsa osaavan naisen, kannattaa hakeutua toisiin tehtäviin tai vaihtaa työpaikkaa. Aina se ei kuitenkaan ole mahdollista.Kokemusta tulisi kuitenkin hankkia monipuolisesti ja erityisesti linjajohtajuudesta, sillä siinä pystyy parhaiten tekemään tulosta, joka ei voi jäädä huomaamatta. Ja toisaalta, jos tätä näyttöä ei ole, ura voi pysähtyä. Tekisi mieli lisätä tähän, että hanki talousosaamista!
Mitä muuta voi tehdä? Verkostoidu monipuolisesti, sillä myös epäviralliset verkostot vauhdittavat naisen uraa. Hanki myös sekä mies- että naispuolinen mentori, monipuolisia ystävyyssuhteita ja liittoumia. Kunnianhimo on avu naisjohtajalle. Vaikeuksia eikä haasteita tule pelätä vaan puskea tuulta päin.Naisen kannattaa myös ottaa tosiasiana se, että uralla on erilaisia vaiheita ja että naisen ura ei ole koskaan yhtä suora kuin miehen.
Artikkelia lukiessani tunsin todella historian havinan.  Uskomattomalta tuntui, että naisella on edelleen samat ongelmat edetä huipulle kuin 80- ja 90- luvuilla tehdyt tutkimukset silloin osoittivat.
Emme suinkaan ole vailla esikuvia maailman huipulta, lue:  http://tamk-johtaminen.blogspot.fi/2011/08/christine-lagarde-nainen-vallan.html. 
Teemalla talous hallintaan!
Seija Telaranta

lauantai 28. heinäkuuta 2012

Anna Peter Druckerin selvittää...

Johtajat ovat lomalla ladanneet akkuja, rentoutuneet, laajentaneet näkökulmiaan ja lukeneet kuka mitäkin. Kesä on ollutkin oikea innokkaan lukijan toiveuni, sillä milloinkaan ei lukeminen tunnu niin mukavalta kuin kesällä, vapaana ja sateen ropistessa. Nyt onkin aika panna palikat järjestykseen, selvittää ajatuksensa ja ryhtyä johtamaan henkilöstöä varmalla kädellä.

Kun on pää täynnä uusia ajatuksia, mikään ei korvaa sitä, että joku osaa sanoa asiat selkeästi ja yksinkertaistaisesti. Taito yksinkertaistaa on yksi tärkeimmistä johtajankin ominaisuuksista. Jos kaipaat selkeyttä, tartu vuonna 2005 kuolleen Peter Druckerin tuotantoon ja nauti. Asian voisi myös ilmaista niin, että älä tuhlaa aikaasi turhiin tuttaviin, kun on helmiä saatavana. Hänen viimeisimpiä tuotoksiaan on ohessa oleva kirja, "Voittoa tavoittelemattoman organisaation johtaminen", mikä on myös suomenkielisenä saatavissa.
Kirjan nimi ei ole mikään houkuttava, mutta kun teoksen  käteensä ottaa, aina menee eteenpäin. Kirjaa voi selailla aika ajoin ja aina jokin asia aukenee. Voittoa tavoittelematon organisaatio on sellainen, jonka tavoite ei ole tuottaa voittoa, kuten yrityksen, vaan tuottaa palveluja, joista ihmiset hyötyvät. Sosiaali- ja terveysala, koulutus, kulttuuri- ja virkistystoiminta, ympäristön hoito ja uskonto ovat näitä voittoa tavoittelemattomia toimintoja, kuten kolmannen sektorin palvelutkin. Esimerkkeinä Suomessa SPR, Mannerheimin lastensuojeluliitto ja Marttaliitto. Tarkoitus on muuttaa yksilöitä ja yhteiskuntaa. Tavoitteena on muutos ihmisen käyttäytymisessä, tiedoissa ja asenteissa. Tuloksena on muuttunut ihmiselämä, joka on liikahtanut oikeaan suuntaan.

Peter Drucker
Jokaisen potilaan/asiakkaan tulisi joka päivä/käyntikerta mennä pieni askel eteenpäin siihen suuntaan, minkä hän on itselleen asettanut, yhteistyössä asiantuntijoiden kanssa. Minusta tämä on  päämäärä, joka on helppo opettaa myös henkilöstölle ja kirkastaa tehtävä.
Kun ei eletä voitolla vaan katetaan kustannukset, täytyy olla jokin stimuloiva tekijä. Voittoa tavoittelemattomassa organisaatiossa se on tehtävä, missio, joka kantaa ja vie eteenpäin. Kun on tarkoitus auttaa heikommassa asemassa olevaa ihmistä, ja näin tapahtuu, se palkitsee ja kannustaa. Arvot ja eettiset periaatteet ovat arkikäytössä, sillä niiden mukaan eletään ja toimitaan. Työntekijät voimaantuvat juuri siitä, että he pystyvät edesauttamaan hyvän toteutumista.Johtajan tehtävänä on sekä tavoitteen että tuloksen kirkastaminen. Hän myös varmistaa, että henkilöstössä kaikki näkevät, kuulevat ja kokevat tehtävän selkeästi.

Drucker korostaa talouden merkitystä, erityisesti voittoa tavoittelemattomissa organisaatioissa. Vastuu on todella suuri, että esim. lahjoitusvaroja ei käytetä väärin vaan siihen tarkoitukseen, mihin ne on annattu eikä tuhlata, sillä silloin raha ei kohdennu oikein. Erityistä huolellisuutta on noudatettava henkilöstön valinnassa, koska jokaisen on sitouduttava tekemään parhaansa päämäärään päästäkseen. Johtajan on itse oltava esimerkkinä, uudistuttava ja osattava käyttää hyödyksi ihmisten vahvuudet. Drucker sanoo, että henkilöstö ja heidän osaamisensa on tunnettava hyvin ja kullekin luotava mahdollisuudet kehittyä.
Tässä siis muutama ohje henkilöstön johtamiseen.
Seija Telaranta

tiistai 24. heinäkuuta 2012

Vapaus valita hoitopaikka tulee, oletko valmis?

Vuoden kuluttua, syksyllä 2013 tulee voimaan EU-direktiivi potilaiden vapaasta liikkuvuudesta. Käytännössä se tarkoittaa sitä, että EU-kansalainen voi hakeutua hoitoon toiseen jäsenmaahan itse valitsemaansa kohteeseen ilman, että hän tarvitsee oman maansa hyväksynnän tai luvan. Potilaan kotimaa korvaa hoidon kustannukset samalla tavalla kuin se korvaa hoidon kotimaassakin. Ainoastaan matkakustannukset tulevat potilaan itsensä maksettaviksi.

Umberto Primon arkea Roomassa
Rooman yliopistosairaala Umberto Primoon tutustuessani päällimmäiseksi jäi käsitys siitä, että hoito ei nyt sen ihmeellisempää ollut kuin Suomessakaan, kulttuuriero vain näkyi. Mielenkiintoinen asia oli, että kaikki päivän potilaat tulivat poliklinikalle aamulla kahdeksalta. Koko päivä meni, omaisia oli paljon mukana ja puheensorina ahtailla käytävillä oli korvia huumaava.

Hoitotyön johtaja Julita Sansoni
Jos suomalainen hakeutuu Umberto Primoon Roomaan, voi tuntua "kotoiselta" tietää, että hoitotyön johtaja, professori Julita Sansoni on tehnyt väitöskirjansa Tampereen yliopistossa. Olen ollut useita päiviä myös yksityissairaaloissa Roomassa, Paideiassa ja Ars Medicassa, leikkausaleissa. Ihan samalla tavalla työt sujuivat kuin missä muualla hyvänsä.

Toimintaa yksityissairaala Paideiassa Roomassa
Umberto Primon kahviossa oli tiheä tunnelma
Ruotsalaisillahan on jo kokemusta vapaasta valinnasta vanhusten huollossa, perusterveydenhuollossa, osin myös erikoissairaanhoidossa. Kokemukset ovat siis vapaasta vallinnasta kotimaassa. Asiasta on jo tutkimustietoa olemassa ja yleisesti ottaen voidaan sanoa, että hoidon saatavuus ja kustannustehokkuus ovat parantuneet. Johtajakoulutuksella on oikea tietopankki pääomana opintomatkojen saldona, sillä olemme tutustuneet laajasti vanhusten hoivaan ja siihen, miten valinta toimii. Olennaista on, että valinnan perustaksi on oltava tietoa asiakkaalla ja palvelun tuottajan on sitä pystyttävä jakamaan avoimesti ja tutkittuun  tietoon perustuen. Taas tässä kohtaa on sanottava, että perusasia on laatujärjestelmä. Ilman sen tuottamaa tietoa on vaikea perustella lausetta tarjoamme laadukkaita palveluja!

Odotella voi myös ulkosalla
Vapaa valinta on perusasia asiakaslähtöisyydelle. Sanoisin, että ilman vapaata hoitopaikan valintaa asiakaslähtöisyys jää tyhjän päälle. Asiakas ei voi valita, ellei hän saa tietoa valintansa perustaksi. Hoitotyön johtajilta vaaditaan nyt entistä enemmän informaatio-osaamista.  Informaation on oltava asiakkaan kielellä, selkeää, yksiselitteistä ja vapaata alan mantrasta.  Todentuu Mintzbergin lause "johtaja on informaation tuottamisessa, vastaanottamisessa, muokkaamisessa ja  jakamisessa organisaationsa hermokeskus".
Sadepäivinä on mukava selailla ja arvioida palveluntuottajien jakamaa informaatiota  ja hakea vaikka hyvää hoivapaikkaa vanhuuden varalle Euroopasta, valmistautua valitsemaan. Italiafaneille teemalla muutakin on kuin pizzaa, pastaa, viinejä, nähtävyyksiä....
Seija Telaranta

tiistai 17. heinäkuuta 2012

Ura ja perhe - molemmissa ei voi onnistua

Ann-Marie Slaugher, 53 -vuotias Princetonin yliopiston kansainvälisen politiikan professori ja Obaman hallinnon korkeassa asemassa oleva johtaja, Hillary Clintonin avustaja, ampuu kovilla käsityksen siitä, että nainen voi onnistua huippu-uralla ja äitinä yhtä aikaa.

Ann-Marie Slaugher
Se voi hänen mukaansa onnistua vain naisille, jotka ovat yli-ihmisiä, hyvin rikkaita tai toimivat menestyvinä yrittäjinä. Tavalliselle eteenpäin uralllaan pyrkivälle virkanaiselle se ei onnistu.Vanhemman ikäpolven feministit ovat kaivaneet nuorille naisille oikean sudenkuopan. Sitä mukaa, kun perheiden tukeminen on parantunut, naisten asema on heikentynyt siksi, että mitä paremmat mahdollisuudet naisella on hoitaa pitkään lapsiaan kotona, sitä enemmän hän putoaa uraportailla. Ei auta, vaikka parivuoteen toisella puoliskolla nukkuu vaimoaan tukeva tasa-arvoa kannattava mies, joka hoitaa lapsia ja kotia, naisen uraa se ei vie eteenpäin, vaikka se helpottaakin elämää. Lue artikkeli  "Why women still can´t have it all" osoitteesta:
http://www.theatlantic.com/magazine/archive/2012/07/why-women-still-can-8217-t-have-it-all/9020/

Obaman perhe-elämää
Slaugher kuvaa omaa elämäänsä oravanpyörässä artikkelissaan. Ollessaan tehtäviinsä kuuluvassa Obaman isännöimässä iltatilaisuudessa nauttimassa hienoa samppanjaa, samaan aikaan kotona New Jerseyssä hänen 14-vuotiaalla pojallaan oli ongelmia koulutehtävien ja urheilun kanssa. Tuntui ikävältä tukea ja lohduttaa pitkän välimatkan päästä, vaikka mies olikin kotona. Kesken iloisen illan taivas synkkeni ja ajatukset siirtyivät kotiin. Naiselle on tosi raskasta jos kotiin pääsee vain viikonloppuisin eikä aina silloinkaan. Vaikka olisi saanut olla alkuvuodet lastensa kanssa, vastuu ei lopu siihen, vaan sananlasku "pienet lapset pienet murheet, isot lapset isot murheet", pitää edelleen paikkansa. Ja sitten alkaa mummuvaihe, jossa roolissa miettii koko ajan olenko riittävästi lastenlasteni elämässä mukana.

Katrine Kielos on kirjoittanut tämän saman artikkelin pohjalta 15.7 Aftonbladetin pääkirjoitussivulla. Hän kehottaa puhumaan tästä tasa-arvo-ongelmasta ja käyttää siiitä nimeä "äitiköyhyys". Kun puhutaan perhepolitiikasta, se ei automaattisesti tarkoita naispolitiikkaa. Ruotsissa satsataan valtavia summia (neljä prosenttia bruttokansantuotteesta) siihen, että perheissä voitaisiin hyvin  ja naiset olisivat tasa-arvoisia ja ylittäisivät urallaan lasikattoja. Vaikka systeemi on maailman perheystävällisin ja panostukset mittavat, vain 1,5 prosenttia on naisia kaikista korkeimmilla paikoilla Ruotsissa. Vastaava luku Yhdysvalloissa on 11 prosenttia. Prosentit kuvastavat sitä, että naisen ura päättyy tiettyyn vaativuustasoon.

Tämä on tilanne koulutetuilla ja menestyneillä naisilla. Toinen paradoksi on kun puhutaan alemman koulutus- ja tulotason naisista. Naisköyhyys syntyy, kun nainen työskentelee osa-aikaisesti ja saa erilaisia tukia. Tuet eivät kuitenkaan kehity samassa suhteessa kuin jos tulo olisi palkkaa. Erityisen synkkä tilanne on yksinhuoltajilla. Aamutelevisiossa puhuttiin tänään siitä, että urheilu on lässähtänyt kun on tullut muotiin downsiftaus. Mitä tästä kaikesta voi nyt ajatella, jos juuri on saanut johtajanpaikan, unelmaduunin ja on lapsia kasvatettavana?
Seija Telaranta

perjantai 13. heinäkuuta 2012

Helppo hymyillä...

Voittajan on helppo hymyillä, mutta lisäisin tähän, että sama pätee ihmiseen, joka osaa asiansa. Ajattelin tätä Arja Korisevan ja hänen säestäjänsä Jouni Someron konsertissa "Niin kaunis on maa" viime tiistaina Viljakkalan kirkossa.

Arja Koriseva ja Jouni Somero
Koskaan en ole nähnyt Viljakkalan kirkkoa niin täpötäynnä enkä usko, että montaakaan kertaa on tarvittu liikenteenohjausta kirkkopihalla, nyt tarvittiin.  Viljakkalan kirkko on vihitty käyttöön vuonna 1843. Se on C.L. Engelin piirtämä ja harvoja puurakenteisia 1800-luvun alkupuolen Empire-tyylisiä kirkkoja maassamme.
Puolitoistatuntinen ohjelma sisälsi kaikille rakkaat hengelliset laulut, joista mainittakoon Oi katsohan lintua oksalla puun, Päivä vain, Niin kaunis on maa ja Suojelusenkeli.


Se, mikä hienon tunnelman lisäksi teki minuun vaikutuksen oli, että ei tarvinnut jännittää kuinka laulaja selviää, ei tullut mieleen skandaalit eikä esiintyjä tarvinnut sanoja tuekseen, vaan kaikki sujui. Ihan väkisinkin tuli mieleen, että kun osaa asiansa, helpottaa se myös muiden oloa. En ole aikaisemmin nähnyt Arja Korisevaa livenä kuin kerran, mutta joka kesä muita esiintyjiä kirkkokonsertissa. Ero oli valtava. Koriseva tullessaan upeassa kirkkoon sopivassa iltapuvussa tervehti jokaista riviä, hymyillen ja vapautuneesti sekä otti tilan haltuunsa ensimmäisistä sävelistä lähtien lämpimästi ja positiivisesti. Oikein aukeni mitä tarkoittaa hyvä vuorovaikutus yleisön kanssa.


Jälkeenpäin olen ajatellut asiaa myös johtamisen näkökulmasta. Jotta pystyy hyvään suoritukseen, tarvitsee hyvän itsetunnon lisäksi myös huippuunsa viedyn osaamisen. Osaajan on helppo hymyillä ja suhtautua kanssaihmisiin myönteisesti. Ei tarvitse jännittää miten minun käy on yleisönä  oma henkilöstö tai isompi foorumi. Se vaatii koko ajan oman osaamisen päivitystä ja vaikka italialainen sananparsi sanoo, että paras on hyvän pahin vihollinen, tässä se ei päde. Itse asiassa kaikista parhaimmat, huiput alalla kuin alalla, tekevät aina hieman enemmän kuin muut. Jääkiekkoilija Teppo Nummisesta luin, että kun muut lähtivät harjoituksista hän jäi vielä kentälle. Christiano Ronaldo vaati huoneeseensa laitteet katsellakseen muiden pelaajien maalintekoa oppiakseen vielä enemmän. Lue aiheesta lisää Marshall Goldsmithin kirjaa käsittelevästä artikkelista: http://tamk-johtaminen.blogspot.fi/2011/07/ala-sano-ei-mutta-toisaalta.html

Johtajan hyvä osaaminen moninkertaistuu organisaatiossa. Esimerkillä johtaminen on käytännönläheinen tapa johtaa, eikä siihen tarvita kokouksia eikä erillistä ajanottamista. Aito esimerkillä johtaminen on omana itsenään olemista ja se onnistuu, kun hallitsee työnsä eikä tarvitse olla epävarma olemisestaan.
Seija Telaranta

lauantai 7. heinäkuuta 2012

Elämä ilman kompromisseja

Bill Clintonin yksi  kolmesta  tärkeimmästä  ohjenuorasta johtajan työssä oli, että kompromisseihin ei kannata tyytyä. Ne eivät vie koskaan eteenpäin vaan hyydyttävät sekä organisaatiossa että elämässä muutenkin. Samaan tulokseen on tullut viime kuussa 50 vuotta täyttänyt rokkitähtemme Michael Monroe elämäkerrassaan.
Ari Väntänen. Michael Monroe. LIKE.2011
Sain eilen luettua massiivisen ja vauhdikkaan kirjan, johon tartuin ihan Stephen R. Coveyn tärkeän ohjeen innoittamana: "estä aivojen näivettyminen lukemalla monipuolista kirjallisuutta, klassikkoja, elämäkertoja ja periaatteessa mitä hyvänsä, mikä laajentaa näkökulmaa". Monien ulkomaisten rokkistarojen elämäkerrat luettuani Monroen vastaava ei tuonut mitään oleellista uutta, mutta mielenkiintoista oli tietysti katsoa asioita suomalaisena tarinana.
Intohimo ja usko omaan tekemiseen oli voimakas Michaelilla lapsuudesta lähtien. Oppikoulun viimeisen luokan luokkaretkellä Tukholmassa hän ilmoitti jäävänsä sinne, koska ura oli jo jollain lailla käynnistynyt, tapaaminen Andy McGoyn kanssa oli tehnyt vaikutuksen ja yhteinen sävel alkoi hahmottua. Alku oli todella kaoottinen, sillä Tukholma tuotti ainakin musiikillisesti pettymyksen, yhteistyöstä ei tullut mitään ja nuori poika ajautui asunnottomaksi ja huumeiden vietäväksi. Ihme oli, että tämäkin lupaava alku, kuten niin monen muun, ei päättynyt Slussenin sokkeloihin. Edellisinä vuosikymmeninä viina vei, mutta Michaelin sukupolvi tuli keskelle huumeita.
Pari kuukautta sitten arvostettu Wall Street Journal teki Monroesta artikkelin, jossa hänet nimettiin maailman arvostetuimmaksi mutta samaan aikaan tuntemattomimmaksi rokkistaraksi.

Viisikymppisenä

Ura on ollut vaikuttava, mutta se jäi ihmetyttämään, miksi valtava menestys ja suosio eivät tuoneet  taloudellista hyvää, vaan palattuaan Suomeen alkusyksystä 1995 vaimonsa Juden kanssa, rahaa ei ollut edes vaatimattomaan elämiseen Kiikalan mökillä.Vastaavat ulkomaiset rokkistarat sensijaan kylpivät ylellisyydessä ja asustelivat ja elivät loistokkaasti. Ehkä se oli suomalaisuutta, ettei osannut markkinoida itseään tai hyödyntää osaamistaan taloudellisesti. Monroe vertaa tätä Afrikan tähti -peliin, jossa aina välillä tulee rosvo ja vie kaiken. Joka tapauksessa elämä tuntui aluksi suomalaismetsissä hohdokaalta. "Lunta tuli niin paljon, että mä tein pihalle yli kymmenen jättimäistä lumiukkoa. Ne olivat pari kolme metriä korkeita. Biisien tekemisen lomassa se oli kivaa ja terapeuttista puuhaa."
Vähitellen idylli maalla kaatui ajokortittomalta mieheltä omaan mahdottomuuteensa ja erilaisia kokoonpanoja musiikin merkeissä syttyi ja sammui. Hanoi Rocks -bändikin perustettiin uudelleen ja maailmaa kierrettiin. Vaimo Juden elämä hiipui ja kuolema korjasi.
Johtamisen näkökulmasta oli mielenkiintoista, että useat kokoonpanot kaatuivat jo ennenkuin ensimmäistäkään tahtia oli soitettu ja syyksi tuli usein se, että kemiat eivät toimineet eikä yhdessä soittamisesta tullut mitään vaikka teoreettisesti kaikki oli kunnossa. Michael oli ehdoton ja halusi tehdä musiikkia ilman kompromisseja sekä viilata asioita viimeiseen asti sellaiseen muotoon, että hän pystyi sen hyväksymään. Hänellä oli visio mutta niin oli kaikilla muillakin. Valitettavasti jokaisella visio oli omanlaisensa eikä yhteistä löytynyt. 

Presidentin itsenäisyyspäivän vastaanotolla 2011

Hyvä työ palkitsee aina, joskus viiveellä. Iltalehden kuvassa Michael Monroe on uuden vaimonsa Johannan kanssa ja näyttää onnelliselta. Kirjansa lopussa hän toteaa olevansa ylpeä itsestään ja siitä, että on pysynyt uskollisena tyylilleen ja itselleen, eikä ole tyytynyt kompromisseihin. Hänellä on hyvä maine ja hän kokee saavansa arvostusta. Sitä osoittaa myös Wall Street Journalin artikkeli, paljon suosiota  saanut televisio-ohjelma The Voice of Finland sekä laajat haastattelut ja artikkelit syntymäpäivän kunniaksi. Kirja päättyy positiivisissa tunnelmissa: "Jokainen päivä maan päällä on hyvä. Tämä päivä voi olla elämäsi paras, jos teet siitä sellaisen. Olet kaiken sen luoja, mitä elämässäsi on."
Artikkelin Keith Richardsin elämäkerrasta löydät osoitteesta: http://tamk-johtaminen.blogspot.fi/2010/11/naivettymisen-estaminen.html
Seija Telaranta

maanantai 2. heinäkuuta 2012

Naisjohtaja, voimaannu taiteesta

Naista johtajana tarkkaillaan edelleen eri tavalla kuin miestä. Se tuli taas  mieleen, kun luki juttuja Hillary Clintonin vierailusta Suomessa. Kirjoituksista löytyi paljon kaikille naisjohtajille tärkeitä asioita. Hillary Clinton on ottanut vallan itselleen, näyttää nauttivan siitä, on varma, positiivinen, kuulee ja kuuntelee kanssaihmisiään. Hänelle on myös tärkeätä ottaa aikaa itselleen ja keskittyä itselleen tärkeisiin asioihin. Tekstiilitehtailijan tyttärenä häntä kiinnosti Marimekko, jossa hän viihtyi yhtä pitkään kuin politiikan parissa.

Hillary Clinton voimaantui Marimekossa
Naisjohtajan hyvinvointi on pieninä palasina maailmalla ja jokaisen kannattaa luoda oma hyvinvoinnin käsikirjoituksensa. Tänä ensimmäisenä lämpimänä päivänä luin vanhoja naistenlehtiä terassilla ja löysin aihetta avaavan artikkelin. Taideterapeutti Merja Lieppinen kehottaa voimaantumaan taiteesta. "Tee kotisi taidehankinnat harkiten. Mieti mitä tuntemuksia taideteos sinussa herättää. Voimaannutko teosta katsoessasi? Mieti mitä tuntisit, jos menisit teokseen sisälle. Tuntisitko olosi hyväksi sen maailmassa? Katso värejä ja muotoja. Vihreä tasapainottaa, sininen ja violetti rauhoittavat, keltainen auttaa keskittymään, punainen ja oranssi aktivoivat. Pyöreissä muodoissa on liikettä. Neliöissä on kulmia, joissa täytyy pysähtyä ja vaihtaa suuntaa. Jos kaipaat järjestystä elämääsi, valitse ympärillesi neliöitä. Jos elät tiukkojen sääntöjen mukaan ja etsit elämääsi virtaavuutta, ota ympyrämuodot osaksi elämääsi." (Gloria, maaliskuu 2012, 140.)

"Eyes"


"Red"

Joitakin vuosia sitten meille hankittiin ylempänä oleva taiteilija Juha Viirilän teos "Eyes" ja myöhemmin alla oleva "Red". Kun luin Merja Lieppisen tekstiä, tunnistin heti, miten suuri vaikutus taiteella on. Ihan joka päivä tulen iloiseksi ja tunnen itseni voimakkaaksi ja aktiiviseksi kun katson näitä naisia seinälläni. Lisäksi minusta tuntuu mukavalta, että näissä, kuten Viirilän muissakin tauluissa, nainen on kuvattu kauniiksi ja selkeät linjat antavat juuri sen kaivatun voiman tunteen.
Voimaannu taiteesta osoitteessa:  www.studiojuhaviirila.com/teos1_1.htm
Seija Telaranta