Lauantain toivotut: Sari Steniuksen kuulumiset

Lukijoiden esikuva Sari Stenius työskentelee nyt Västmanlandin maakunnassa, Västeråsin kaupungissa noin 100 kilometrin päässä Tukholmasta. Koti on edelleen Eskilstunassa, jonne Sari muutti Tampereelta jo vuosia sitten, toimittuaan Tekonivelsairaala Coxassa osastonhoitajana ja suoritettuaan Johtaminen sosiaali- ja terveysalalla -erikoistumisopinnot TAMKissa. Lukuisia kertoja olemme olleet hänen vieraanaan ja todistaneet hänen uralla etenemistään ja upeaa tapaansa johtaa ja menestyä työssään.

Sarin työpaikka

Vuosi 2013 oli todella huikea. Sari nimettiin ehdokkaaksi valtakunnalliseen kisaan "Årets kvinnliga ledare i vården" ja vuosi sitten syksyllä hän tuli toiseksi Sjukvårdens Lederskapsakademin  kilpailussa "Framtidens ledare i sjukvården". Kilpailu sai mittavaa julkisuutta ja Saria haastateltiin lehdissä ja julkaisuissa. Rekrytoijat ilmeisesti huomioivat tämän, sillä Sari valittiin Västeråsissa sijaitsevan keskussairaalan Urologian klinikan toimialajohtajaksi (verksamhetschef). Hänellä on kokonaisvaltainen vastuu klinikan johtamisesta, hallinnosta ja taloudesta. Sari kuvaa asemaansa toimitusjohtajan vastaavaan. Hänellä on alaisuudessaan myös lääkärit, joita tällä hetkellä on 11 ylilääkäreistä apulaislääkäreihin ja tietysti koko muu henkilöstö myös. Johtajuudesta, jossa hoitoalan koulutuksen saanut johtaa koko klinikkaa ei meillä voi edes nähdä unta.

Kansainvälisyys ja monikulttuurinen työyhteisö ovat Ruotsissa jo luonnollista arkipäivää. Katselin lääkäreiden nimiä ja vain yhden oli "ruotsalainen". Samoin oli Sarin entisessä työpaikassa Eskilstunassa. Koti on edelleen siellä, työmatkaa kertyy 48 kilometriä aamuin illoin. Sari kertoo, että hän herää varhain aamulla, ulkoiluttaa koirat ja samalla tulee tehtyä reipas lenkki. Lisäksi Sari harrastaa ratsastusta kerran viikossa ja toteuttaa Coveyn oppia vahvistamalla itseään ja parantamalla stressinsietokykyä mindfulness -menetelmän  avulla. 

Ratsastus on mieleinen harrastus

Sari ei olisi Sari, jos ei taas olisi tullut "voittoja" kotiin. Lokakuussa Urologia-päivien yhteydessä Västeråsin klinikka palkittiin "SPUR 1:a bästa ST-utbldningen 2014" -tittelillä. Palkinto jaetaan kerran vuodessa ja se tulee hyvin suunnitellusta ja toteutetusta erikoistuvien lääkäreiden koulutuksesta. Samoin on kiitoksia tullut potilailta, mikä on todella arvokasta. Tässä yksi esimerkki.

Hienoa on saada iloisen, reippaan, taitavan ja lämpimän Sarin kuulumiset. On kohottavaa, kun jokaisesta lauseesta välittyy työnilo. Arvostus omaa henkilöstöään ja itseään kohtaan. Ajat ovat tiukat Ruotsissakin ja rahaa ei ole sen paremmin kuin Suomessakaan. Kysyin, tuleeko muutoksia kun hallitus on vaihtunut, mutta Sari ei usko niin käyvän. Toiminta jatkuu kuten ennenkin.

Västerås on yksi Ruotsin vanhimmista kaupungeista, upean Mälaren-järven pohjoisrannalla. Siellä on yli 110 000 asukasta. Landstinget Västmanlandin tärkein tehtävä on antaa hyvää terveyden- ja sairaanhoitoa sekä hammashoitoa kaikille asukkaille. Tahtotila on, että maakunnassa on hyvä asua ja elää. Maakunnalla on omaa henkilöstöä yli 6000, joista enemmistönä sairaanhoitajat, kätilöt, apuhoitajat, hoiva-apulaiset ja lääkärit. 

Sarin työmatka kulkee Mälaren järven rantoja, maisemana kappale kauneinta Ruotsia. Tänään täällä, huomenna en tiedä missä, sillä Sarin motto on: "Man ska aldrig säga aldrig. Sitä ei koskaan tiedä, mistä itsensä löytää".

Kiitos Sari kuulumisista ja hyvää syksyä täältä Suomesta!

Terkuin Seija Telaranta

Auttaisiko Sinisen meren strategia?

Sinisen meren strategia esiteltiin ensimmäisen kerran Harward Business Review -lehdessä vuonna 2004 ja samanniminen kirja ilmestyi suomeksi vuonna 2009 (Talentum). Siitä lähtien se on ollut yksi tärkeimmistä johtamisen oppikirjoista. Kirjaa on myyty yli 3,5 miljoonaa kappaletta ja se on käännetty yli neljällekymmenelle kielelle. Se on voittanut arvostettuja palkintoja eri puolilla maailmaa, esimerkiksi  "The Best Business Book of 2005"-tittelin.

Eikä suotta. Se on kirja, josta yhä uudelleen löytyy ammennettavaa ja josta saa konkreettisia vastauksia. Erityisen hyvin se osuu nykyiseen taloudelliseen tilanteeseen ja resurssien vähenemiseen. Kirja on loistava myös siksi, että sen oppeja voi  käyttää yksittäinen ihminen arkielämässä ja se antaa työkaluja suurten yritysten uudistamiselle. Kirjasta on apua myös silloin, kun asiakkaat vähenevät. Toki Sinisen meren strategiaa olisi pitänyt käyttää jo ennakoiden, sillä mikään toimiala, organisaatio, tuote eikä palvelu pysy haluttavana ja tuottavana elinkaartaan pidempään. Elinkaari on persoonallinen ja riippuu monesta tekijästä. Organisaatiossa on joka päivä tehtävä uudistumisen eteen töitä ja käytävä mukavuusalueen ulkopuolella. Lähtökohta on, että resurssit vähenevät. Mitä  pitäisi tehdä?

W.Chan Kim ja Renée Mauborgne

1. Poista rohkeasti kaikki sellaiset toiminnot, joita tehdään vain tottumuksesta ja rutiininomaisesti. Myös sellainen, joka ei kuulu saumattomasti ydinosaamiseen. Työkaluna prosessien kriittinen tarkastelu asiakkaan näkökulmasta. Tuottaako jokin vaihe lisäarvoa vai ei? Palvelumuotoilu, kun se tehdään aidossa vuorovaikutuksessa asiakkaiden ja käyttäjien kanssa avaa merkityksettömät ja poistettavat kohteet. Mikään ei myöskään estä kokeilemasta. "Omin silmin näkemistä ei korvaa mikään".
2. Toiminnasta  on aina mahdollista supistaa. Kannattaa tehdä rönsyjen karsimista toiminnan eri vaiheista ilman, että poistaa kokonaan. Supistamista edesauttavat esimerkiksi uudet tutkimukset ja uudet tavat tehdä työtä. Tähystysleikkaukset ovat lyhentäneet hoitoaikoja merkittävästi ja  päiväkirurgia kokonaisuudessaan. Tietotekniikan avulla asiakkaan on mahdollista itse osallistua hoitonsa suunnitteluun ilman, että tarvitsee matkustaa paikan päälle. 
3. Samalla kun poistaa ja supistaa löytyy myös ne asiat, joita tulisi korostaa. Korostamalla löytyy myös tuotteen/palvelun "juttu". Tarina Yellow Tail -viineistä on kiehtova. Kaikki turha tavallisen viininkäyttäjän näkökulmasta poistettiin, tuote oli helppo valita; punaviini vai valkoviini. Korostettiin ostamisen ja valinnan helppoutta, sosiaalisuutta, yksinkertaisuutta ja sopivuutta joka lähtöön. Kahdessa vuodessa Yellow Tail teki nopeimman kasvun viinien myynnissä Yhdysvaltojen ja Australian markkinoilla.
4. Uutta pitää luoda sekä hyvinä että huonoina aikoina. Ei pidä katsella vain omaa toimintaympäristöä tai omaa alaa vaan avata silmät laajasti markkinoille. Yksi keino on tarkastella asiakkaita kolmessa tasossa. Asiakkaat, jotka meillä jo ovat, ne jotka eivät vielä ole, mutta on mahdollista saada ja myös niitä, jotka eivät ikinä ole ajatelleetkaan hankkia tuoteittamme. Hyvänä esimerkkinä hampaiden valkaisu, geelikynnet, hiusten pidennykset. Moni vannoi, ettei ikinä ja kun nyt katselee ympäristöään huomaa, että kaupaksi on käynyt.

Varsinaisesti Sinisen meren strategia on ohjaus uudenlaisen strategian luomiseen. Siinä on paljon  loistavia esimerkkejä, joista voi saada ahaa-elämyksiä. Muistan kun ensimmäisen kerran luin kirjan ja yritin Roomassa tehdä power point -esitelmää johtamisen opiskelijoille, tuotti se vaikeuksia. Mutta  mitä enemmän sitä lukee, sen selkeämmältä se tuntuu. Vuosien varrella sitä ovat käyttäneet monet kirjoittajat ja aina on löydetty uusia sovellusmahdollisuuksia. Yksinkertaisesti; Sinisen meren strategia voi auttaa sinuakin.

Mukavia syyspäiviä, terkuin Seija Telaranta

Asiallinen insinöörinainen Mary Barra

Kuherruskuukaudet ovat ohi ja suomalaistaustainen  General Motorsin pääjohtaja, yksi maailman merkittävimmistä johtajista, uranaisten teräskaton puhkaissut Mary Barra, on elämänsä haasteiden keskiössä.

Lue edellinen juttu hänestä osoitteesta: Mary Barra-suomalaissiirtolaisten jälkeläinen automaailman huipulla

Hienoa nostetta suomalaisuudelle on, että TIME-lehden kannessa loistaa jälleen Mary Barra. Hän ei ole julkkis eikä tyrkky, vaan asiallinen insinöörinainen, joka tulee esiin omien tuotteidensa ja yhtiönsä asioiden kautta. Tuotteita ovat Corvettet, Cadillacit ja Maryn "lempilapset" Chevy Colorado ja GMC Canyon. Tulossa on viisi uutta Chevrolet-mallia sekä sähköauto, joka tulevaisuudessa on itseohjautuva. Kaikissa näissä menopeleissä tärkeimpänä asiana Mary pitää turvallisuutta. Ei ihme, sillä  pääjohtajuuden alkumetrit ovat olleet taistelua huonoa mainetta vastaan, jonka aiheutti autojen vaihdeongelmat. Niiden vuoksi 2,6 miljoonaa GM:n autoa jouduttiin kutsumaan korjaukseen. Vikaa yritettiin peitellä ja se lisäsi pahaa vettä myllyyn. Nämä ovat asioita, jotka olivat jo tapahtuneet, mutta Mary joutui putsaushommiin ensi töikseen.

Maineen pelastamistöihin oli ryhdyttävä heti eivätkä tuloskäyrät hyviltä näytä. GM:ssa oli vallinnut vaikenemisen, pimittämisen ja pakoilun kulttuuri, jonka kasvatti Mary itsekin on ollut jo toisessa polvessa. Nyt se kulttuuri on muutettava. Mary on muutosjohtaja, jonka uskotaan kykenevän avoimuuden lisäämiseen ja aidon  tiimityön rakentamiseen jokaiseen portaaseen. Hänellä on myös työntekijöiden tuki ja luottamus ja se jos mikä on paljon. Mary ei pidä sanasta kulttuuri kun puhutaan organisaatiosta, ja kysyykin, mitä kulttuuri oikeasti on? Ja vastaa, että se on sitä, kuinka me käyttäydymme ja millaisia tarinoita me kerromme yrityksestä.

Mary Barra kiertää GM:n eri organisaatioita ja yksiköitä, tapaa ihmisiä heidän työnsä ääressä ja nostaa asiakkaan arvoa jokaisen työntekijän työn ytimenä. Itsellään hänellä on usein "mukanaan" uutuuttaan hohtava suosikkinsa musta Camaro. Samanlaista iloa ja ylpeyttä tulisi jokaisen auton ostajan tuntea kun saa ensi kertaa uuden autonsa käteensä. Henry Fordhan  maalasi amerikkalaisen unelman: "Ajaa autolla perheen kanssa Jumalan avaran taivaan alla".

Mary Barraa ei nähdä Voguen sivuilla esittelemässä vaatteitaan tai sisustuslehdissä avaamassa kotinsa ovia eikä missään nimessä tuomassa miestään ja lapsiaan julkisuuteen. TIME-lehden haastattelija toivoi hänen edes hieman raottavan yksityis-elämäänsä, koska se kuitenkin kiinnostaa monia. Jotain sentään selvisi: college-ikäistä poikaa kiinnostaa bioenergia-alan opiskelu tulevaisuudessa. Tytär on luovempaa sorttia, häntä kiinnostaa muoti ja kirjoittaminen. Avioliittoa on takana jo 29 vuotta konsulttina toimivan Tony Barran kanssa, joka ei ole mikään kotitalousihme. Kodinhoitajaa ei ole ja tytär joskus kokkaa. Kun Mary ottaa omaa aikaa, hän seuraa mielellään lastensa pelejä; amerikkalaista jalkapalloa, lentopalloa tai jääkiekkoa.  Mary Barra on käytännöllinen insinööri myös olemukseltaan. Hän ei kerro  elegantin yksinkertaisen  housupukunsa merkkiä eikä vahvista huikean korkeiden korkkareiden merkkiä (Manolot?), koska hän ei halua profiloitua sellaisissa asioissa.

                                            Kuvat TIME, October 6, 2014

Enää ei myöskään mainita siirtolaisuutta tai suomalaisia sukujuuria. Häneen uskovat kaikki haastatellut asiantuntijat ja kuten jo mainittiin, hän on erityisen arvostettu GM:n sisällä, kaikilla tasoilla. Oman organisaation kasvatti, joka osaa asiansa. Hän ei ole tullut opettelemaan alaa, vaan osaa purkaa edelleen mutterin ja isommatkin laitteet ja on aidosti asioista kiinnostunut. Hän myös rohkaisee johtajiaan omaan ajatteluun ja luoviin ratkaisuihin. GM:n markkinoille päässeistä viallisista autoista ja ihmisillekin vahinkoja aihettaneista virheistä laadittiin laaja viranomais-raportti (Valukas-raportti), jossa annetaan tarkat parantamisohjeet ja edellytetään, että kustannusten alentaminen ei saa johtaa laadun heikkenemiseen.
Tartuin Mary Barraan blogissani toistamiseen siksi, että minua kiinnostaa kuinka hän onnistuu työssään autoteollisuuden "isoimpana" johtajana. Hän on myös hyvä esimerkki organisaation sisältä aina pääjohtajaksi asti nousseesta johtajasta, joka on saanut organisaationsa hyväksynnän ja arvostuksen. Työ on vasta alussa, mutta se on mennyt oikeaan suuntaan.

Muistetaan Mary Barra kun istahdetaan Cadillacin kyytiin! Ja pistäpä soimaan The Renegades -yhtyeen Cadillac: The Renegades/Cadillac

Terkuin Seija Telaranta

100 000 lukijaa!

Tänä aamuna klo 9 rikkoutui tässä blogissa 100 000 lukijan raja. Odottelin sen tapahtuvan vasta parin viikon kuluttua, mutta syksy on ollut vilkasta aikaa.
Sydämelliset kiitokset teille kaikille. Olisi tosi tylsää kirjoittaa vain itselleen. Blogia luetaan myös monissa muissakin maissa, suurimmat lukijamäärät tällä hetkellä ovat Saksassa, Virossa, Yhdysvalloissa, Irlannissa, Venäjällä, Serbiassa ja Puolassa. Usein olen ihmetellyt, että Ruotsissa ei ole paljoakaan lukijoita, vaikka ruotsalaisista on paljon juttuja.
Blogissa ei ole mainoksia eikä sponsoreita. Tekstejä on yhteensä 367 ja kaikki liittyvät tavalla tai toisella johtamiseen. Jäätyäni TAMKista eläkkeelle julkaisen nämä jutut myös toisessa blogissani www.puhutaanjohtamisesta.com. Siinä on eri kävijälaskuri ja lukijat ovat tasaisesti lisääntyneet myös siellä.
Blogiin liittyen olen kirjoittanut artikkelin "Kuinka johtamisen blogia käytetään sosiaali- ja terveysalan johtakoulutuksessa ja sen markkinoinnissa" Joanna Kalalahden toimittamassa Tampereen yliopiston Informaatiotieteen laitoksen julkaisussa  Tarinoita blogien käytöstä
Mitä artikkeleita luetaan eniten? Aina tietysti uusimpia, mutta hämmästyttävän paljon myös pari vuotta sitten ilmestyneitä. Minulla ei ole kuin päivittäinen "Top 5", mutta luulen, että kaikkein eniten luettu on: Luhatuuli on aito ja lämmin koti

Naisjohtajista olen tietysti kirjoittanut paljon. Ajankohtaisia ovat edelleen Brasilian presidenttikisaa uudelleen  käyvä Dilma Rousseff, ainakin Facebookissa vaalikampanjan aloittanut Hillary Clinton, josta on monta artikkelia sekä juuri työn alla oleva toinen juttu GM:n pääjohtajasta suomalaistaustaisesta Mary Barrasta. Lukemalla esikuvista ja menestyneistä, kolhujakin saaneista johtajista ihan tavallinen suomalainen sosiaali- ja terveysalan johtaja löytää reflektiopintaa ja huomaa, että ongelmat ja onnistumiset ovat samantapaisia tasolla kuin tasolla.

Omat suosikkini:
Näivettymisen estäminen
Ankanpojasta voikin kasvaa joutsen
Elämä ilman kompromisseja

Eikä unohdeta Barack ja Michelle Obamaa, heitä on aina mielenkiintoista seurata. Siksi kävinkin viikonloppuna Obaman "jäljillä" Tallinnassa katsomassa Kadriorgin puistossa hänen vierailunsa paikat; presidentin linnan ja Kadriorgin museon, jossa hän kävi neuvotteluja.

Kiitos lukijani!
Seija Telaranta

Suurella sydämellä upeissa tiloissa Lempäälässä

Pauliina Alen, Assi Viskari ja Raija Nyström

Kolmen vuoden rakennusprojekti on nyt päätöksessään ja Lempäälän terveyskeskuksen upeat tilat hohtavat  uutuuttaan ja harmoniaa. On rakennettu uutta ja korjattu vanhaa, toimivuutta ja viihtyisyyttä unohtamatta. Kaunis ei tule kalliimmaksi kuin rumakaan. Osaavien naisten vaikutus näkyy ja kuuluu. Kaiken keskellä vuoden alussa virallisesti eläkkeelle siirtyvä osastonhoitaja Astrid Viskari, kaikkien tuntema Assi, jonka 38 vuoden ura Lempäälän terveyskeskuksen palveluksessa sai viimeisinä kuukausina loppuhuipennuksen kun hän toimi hoitotyön johtajana. Juhlat on jo juhlittu ja vapaaherrattaren elämä alkaa näinä päivinä.

Vauhdilla eläkkeelle

Helsingin sairaanhoito-opistosta sairaanhoitajaksi valmistuneella Assilla on monen muun osaamisen lisäksi hanskassa ruotsin kieli. Ikimuistoisella johtajakoulutuksen Tukholman matkalla Huddingen sairaalassa Assi piti sairaalan johdolle esitelmän Lempäälän terveyspalveluista ruotsin kielellä, ex tempore. Olisi tietysti pitänyt arvata, että Assi oli  varautunut hienolla power point -esityksellä.

Aina kun on ollut tarvetta profiloida TAMKin johtajakoulutusta, Assi on ollut valmis. Lempäälän terveyskeskuksen saatua Lääkäriliiton laatupalkinnon vuonna 2008, Assi kirjoitti siitä artikkelin julkaisuumme: Telaranta S., Lepistö M. & Wickman-Viitala T. (toim.) Johtamisen näkökulmat. Tampereen ammattikorkeakoulun julkaisuja. Sarja C. Oppimateriaaleja 14. 2010. Hän on noudattanut työssään ohjetta, että aina on huolehdittava siitä, että itselle on seuraajia. Hän on suositellut kyvykkäät sairaanhoitajat johtajakoulutukseen, kuten Raija Nyströmin, joka jo nyt toimii osastonhoitajana.

Hoitotyön johtaja Sari Tommola vasemmalla

Mikään ei ole tullut itsestäänselvyytenä, vaan Assi on koulutusten ja työtaitojen myötä kasvanut arvostetuksi osastonhoitajaksi. Kulmakivenä ihmisten kuuleminen, yhteistyö, avoimuus ja SYDÄN. Sen on oltava mukana kaikessa, sillä se antaa intohimon työhön ja auttaa jaksamaan silloinkin, kun ylityöt kestävät yömyöhään. Voi vain kuvitella millaisen osaamispääoman rakennusprojektiin osallistunut henkilöstö on hankkinut saadessaan suunnitella ja valita materiaaleja ja työtä helpottavia ratkaisuja. Kuntosalejakin on monta, joissa kaikissa viimeisen päälle olevat laitteet. Lempäälässä satsataankin koko kunnan tasolla liikuntaan. Hienoa, että se näkyy myös sairaalassa.

Monia muitakin loppuhuipennuksia kuin edellä mainitut sattui viimeisiin aikoihin, joista mainittakoon yhdessä Raija Nyströmin kanssa johdettu potilaiden muutto vanhoista tiloista uusiin, talousarviosuunnitelman esittely kunnan päättäjille ja viimeisenä henkilökunnan lisäys vastaamaan potilaiden määrää ja hoitoisuutta.

Oli mielenkiintoista keskustella Assin, Raijan ja Pauliinan (kotisairaanhoidon osastonhoitaja) kanssa monista johtamisen asioista käytännön tasolla. Assi ja Raija ovat vuosien ajan toimineet apulaisosastonhoitaja-osastonhoitaja -työparina, asetelmassa, mikä ei aina ole helppo. He korostivat yhteistyön voimaa ja selkeää työnjakoa, tiedon jakamisen ja antamisen ilon merkitystä, rinnakkain kulkemista ja keskustelua niin, että asioille löytyy yhteinen ratkaisu. Minua ilahdutti myös, että kun kaksi hoitajaa on yövuorossa, jos mahdollista, voivat he vuorotellen ottaa pienia torkkuja. Myös yötyön sisältöä on kevennetty siirtämällä lääkkeiden jako päiväsaikaan. Ne edesauttavat jaksamista, sillä yötyöhän on useissa tutkimuksissa todettu erittäin raskaaksi sekä henkisesti että fyysisesti. Kaikissa työpaikoissa tulisi kiinnittää huomio yötyötä ja raskasta vuorotyötä tekevien työn keventämiseen.

Paljon kauniita yksityiskohtia

Lempäälän terveyskeskuksessa ja sen sairaalassa on uudet upeat puitteet ja kaunis toimintaympäristö hoitaa, kuntouttaa ja pitää huolta kuntalaisista sairauden sattuessa ja ennaltaehkäistä. Liikunta on valittu keskeiseksi keinoksi, joka on ihan ilmaista. Talo tarjoaa välineitä ja asiantuntija-apua, myös motivointia. Huolella valittu värimaailma kaikkiin toimipisteisiin edesauttaa henkistä hyvinvointia samoinkuin se, että  monesta huoneesta on järvinäköala.
Loppupeleissä on kuitenkin niin, että puitteet auttavat, mutta ihmiset sen tekevät. Tunnen Assin, Raijan, Pauliinan ja monen muunkin Lempäälän terveyskeskuksen hoitajan opiskelijoina ja myöhemmin ystävinä ja fb-kavereina. Jos johonkin maailmassa voi uskoa ja luottaa, niin näiden ihmisten ammattitaitoon, lämpöön ja SYDÄMEEN.

Viikonlopputerkuin Tallinnasta Seija Telaranta