Talousosaaminen kohottaa johtajan itsetuntoa

Eilisessä artikkelissani kommentoin jaetun johtamisen ongelmia. Pimeän kesäpäivän kunniaksi löysin Raudasojan ja Johanssonin kirjan "Esimies talouden johtajana julkishallinnossa". WSOYpro 2009. Ydinajatus kirjassa on, että  esimiehen tulee osata taloushallintoa, hallita sen perusasiat, jotta hän voi  johtaa organisaatiotaan kokonaisvaltaisesti ja täysipainoisesti. Esimiehen tulee myös ymmärtää koko organisaation taloutta, omistajapolitiikkaa ja taloudellista tilannetta, jotta hän osaa suhteuttaa oman yksikkönsä toiminnan ja tulevaisuuden oikeisiin mittasuhteisiin. Keskeisiä taloushallinnon tehtäviä ovat laskujen tarkistaminen, tiliöinti, talouden suunnittelu, ennakointi ja raportointi sekä sovittujen pelisääntöjen ja määräaikojen noudattaminen talouden näkökulmasta. Esimiehen tulee myös osata hyödyntää taloushallinnon välineitä (taloussuunnitelmat, taloushallinnon tietojärjestelmät ja johdon talousraportit), seurata budjetin toteumaa, tehdä siitä johtopäätökset ja korjaavat toimenpiteet. Hänen tulee ymmärtää sisäisen laskennan tuottamaa informaatiota ja osata vertailla muihin sekä omassa organisaatiossa että sen ulkopuolella.

Arkiston aarteita....palomiesten opettajana

Toiminta ja talous kulkevat käsi kädessä. Esimies johtaa toimintaa ja tekemistä. Kaikella tekemisellä ja valinnoilla on aina taloudelliset seuraamukset; tuotot ja kustannukset. Esimiehellä on myös talousosaamisen suhteen opettamisen velvollisuus henkilöstölleen. Mistä kustannukset muodostuvat ja miten niihin voi kukin omalla toiminnallaan vaikuttaa. Kaikella on hinta. Kun henkilöstö on opetettu hintatietoiseksi, sillä on kyky analysoida kustannuksia ja pohtia syy- ja seuraussuhteita sekä parantaa tuottavuutta ja vaikuttavuutta. Ei tarvitsisi edes sanoa, miten nämä asiat toimisivat, jos koko talousosaaminen olisi delegoitu sen alan ammattilaisille, oman yksikön ulkopuolelle.
Talous korostuu johtamisen kirjallisuudessa yhä enemmän jokaisen johtajan työn olennaisena sisältönä ja osaamisalueena.  Kuten jo edellä viittasin ei riitä, että itse osaa, johtajan työn keskeinen osa on opettaminen myös talousasioissa. Koko henkilöstö on saatava mukaan ja luotava kulttuuri, jossa talousasioista puhutaan ja raportoidaan, analysoidaan valintoja ja hinta/laatu-suhdetta. Johtamisen teoreetikot, kuten Prahalad sekä Kim ja Mauborgne korostavat, että oikea hinnoittelu on avain menestykseen ja uusiin innovaatioihin,  lähtökohta.
Yhä halvemmalla on tuotettava yhä parempia tuotteita ja palveluita. Ei ole kyse leikkauksista eikä alihinnoittelusta, vaan uudesta tavasta tuottaa. On avattava rajoja, tarkasteltava vaihtoehtoja ja useampia toimijoita yhdessä.
Onneksi sosiaali- ja terveysalalla esimiehet johtajakoulutuksessa ovat opiskelleet johtamaan organisaatioita ja työyksiköitä myös talouden näkökulmasta. He osaavat esittää asiat tarkoin taloudellisin käsittein ja osaavat nauttia siitä. Eräskin osastonhoitaja kertoi, että tuntui tosi hienolta pitää esitelmää päättäjille, kun oli hinnat laskettuna.

Mukavaa kesäpäivää!
Terkuin Seija Telaranta