Valmentava ote

Keskustelu johtamisesta on käynyt aktiivisena Suomen suven tapahtumissa. Europarlamentaarikko Heidi Hautala viittasi Porista televisioidussa haastattelussa amerikkalaisiin tutkimuksiin, joiden mukaan johtajiksi hakeutuu ja pääsee henkilöitä, joilla on narsistisia piirteitä ja erilaisia ongelmia omassa olemisessa. Huolestuttavan paljon. Aamulehdessä 25.7. on Sami Lindforsin artikkeli Valkeakosken Työväen musiikkitapahtumassa järjestetystä paneelista, jossa etsittiin uutta, nykyaikaista johtajan ihannetyyppiä. Lopputiivistys keskustelusta oli, että "hyvä johtaja on työyhteisössä kaikkien ystävä, mutta tarpeeksi armoton viemään yrityksen tavoitteeseen". Olen eri mieltä siitä, että johtaja on kaikkien ystävä. Johtajan tulee olla ystävällinen ja tasapuolinen kaikille, mutta johtamissuhde ei ole ystävyyssuhde. Johtaja ei ole yksi meistä, vaan hänellä on aivan eri rooli työyhteisössä kuin työntekijöillä. Johtajuutta erilaisena roolina korostavat Peter Drucker, Henry Mintzberg ja Tom Peters, joitakin mainitakseni. 

Elinkeinoelämän valtuuskunnan johtajan Matti Apusen mukaan johtajat ovat hämmennystilassa. Uusia johtamisteorioita tulee alhaalta, ylhäältä, vasemmalta ja oikealta, ja kaikkien kanssa pitäisi tulla toimeen. Enää ei ole tilaa Tuntemattoman sotilaan Koskelan johtamismallille; ei kommunikointia vaan latistamista ja yhdessä ryyppäämistä alaisten kanssa.

Kaikki kukat kukkivat kuin johtamisen teoria

Paneelissa nousi esille, että kaikilla työyhteisön jäsenillä tulisi olla selkeä työnkuva ja tavoite. Itse korostaisin lisäksi, että  johtajalla jos kellään tulee olla selkeä työnkuva, johtajasopimus, joka on kaikilla muillakin samassa organisaatiossa työskentelevillä johtajilla. Hämmennyksen syy on useimmiten juuri johtajan työn määrittelyn puute ja se, että henkilöstö ei tiedä mikä johtajan rooli on;  suhteessa henkilöstöön, ylempiin esimiehiin ja organisaation ulkopuolelle.

Janne Tienarin ja Rebekka Piekkarin kirjassa Z ja epäjohtaminen (Talentum 2011) on paljon hyviä esimerkkejä ja ratkaisuja siihen, miten ihmisiä tulisi johtaa. Lue artikkeli:

Z ja epäjohtaminen

Kirjassa puhutaan kumppanuusjohtamisesta, jossa on viisi kulmakiveä: Vastuun kantaminen, tavoitteellisuus, osallistuminen, läpinäkyvyys ja monimuotoisuus. Keinona on valmentava ote. Sen mukaan organisaatio on kuin urheilujoukkue, jossa valmentajan/johtajan tehtävänä on yrittää koota, pitää kasassa ja uudistaa joukkuetta. Valmennusta ei voi tuoda ulkopuolelta, vaan se nousee organisaation sisältä. Valmentamisessa keskeisintä on luoda puitteet mielekkäille kohtaamisille ihmisten välillä, mahdollistaa. Jokainen työntekijä on ainutlaatuinen ja tarvitsee itselleen räätälöidyn valmennuksen. Johtajan tulee yhdistää ja huolehtia siitä, että yksilöt eivät etene yksin vaan he kaikki pelaavat yhteen, heillä on yhteinen suunta ja tuntuma päämäärästä.Valmentavassa johtamistavassa on siedettävä myös sitä, että pelaajia poistuu kentältä ja uusia tulee tilalle. Rekrytointi on yksi tärkeimmistä johtamistoimista, on löydettävä tiimiin sopiva pelaaja.

Metsässäkin kaikilla kasveilla oma rooli

Johtajan on myös tarkasteltava itseään suhteessa tiimiinsä. Kun henkilöstö kehittyy yhdessä ja erikseen, tulee kulminaatiopisteitä, jolloin johtaja on työnsä tehnyt. Siksi onkin tärkeätä johtajien liikkuvuus sekä vertikaallisesti että horisontaalisesti. Johtajan tulee myös itse olla valmennusohjelmassa ja analysoida kykyjään tehtävänsä suhteen. Ylimmän johdon työssä valmentaminen on tasapainoilua yksilölle merkityksellisen työn ja yhteisen hyvän välillä. Yksilöllisyys ja joukkuehenki eivät ole toistensa vastakohtia, vaan molempia tarvitaan onnistumiseen. Hyvä johtaja osaa lukea kentällä tapahtuvaa peliä, antaa mennä kun on draivi päällä ja viheltää pilliin kun yhteinen päämäärä on hakusessa. Valmentaminen perustuu aina luottamukseen. Jos se puuttuu, ei valmennuskaan auta. lue artikkeli Zlatanista ja Guardiolasta

Johtaja voi kehittää itseään nyt helposti. Kuten sanottu, liikkeellä on paljon keskusteluja, paneeleja, artikkeleita ja henkilötarinoita johtamisesta. Mitä enemmän lukee monipuolisesti tietoa johtamisesta ja tutkimuksista, sen paremmin osaa analysoida myös itseään.

Kesäterkuin Seija Telaranta