Lisää uusia johtajatarinoita

Johtajakurssin 26 opiskelijat    Antti Salmela, Maija Oksanen ja Marika Tamski olivat haastateltavina:                                

Antti Salmela

Marika Tamski

Maija Oksanen

 He kertovat opiskelustaan ja hakeutumisesta johtajakoulutukseen. Lue heidän tarinansa tämän blogin kohdassa Johtajatarinat. Jokaisella meistä on oma mielenkiintoinen tarinamme liittyy se opiskeluun, johtamiseen tai elämään yleensä.
Johtaja tarvitsee koulutuksen ja johtajaksi voi oppia. Lähdemme koulutuksessa siitä, että opiskelija kehittyy johtajana ja  saa työkaluja johtamistyöhönsä, vaikka hän olisikin saanut syntymälahjakseen hyviä johtaja-ominaisuuksia. Huolimatta siitä, että johtamisen guru Peter Drucker sanoo, että hyvä johtaja voi olla itseoppinutkin, hän vaan ottaa tehtävän hoitaakseen ja ryhtyy töihin.

90-luvulla monissa johtajakoulutuksissa muistettiin aina mainita silloinen SASin pääjohtaja Jan Carlzon esimerkillisenä johtajana. SAS oli henkilöstöjohtamisen malliyhtiö. Jossain kirjoituksessa mainittiin, jälkeenpäin kylläkin, että lentoemäntiä oli koneessa niin paljon, että päät kolisivat yhteen.Kun tuli lama, samainen yhtiö oli esimerkki siitä kuinka nopeasti kaikki hyvä hävisi, SAS oli irtisanomisten kärkiyhtiö.
Mitä tästä opimme? Ainakin sen, että johtajalla on oltava työkaluja myös selvitä vaikeuksista ja huonoina aikoina, ettei heti tule iso luuta, joka lakaisee kaiken, ketään kuulematta, kuten lentoyhtiössä.

Tom Peters näkee asian myös niin, että sama johtaja ei voi ollakaan hyvä erilaisissa tilanteissa. Organisaation tila, kypsyys ja  kulloinenkin toimintaympäristö ratkaisevat sen, minkälainen johtaja on siinä hetkessä sopivin. Näemmehän ilmiön hyvin, kun seuraamme esim. ilmoituksia, joissa etsitään uutta johtajaa. Joskus tarvitaan innovatiivista kehittäjää, muutosjohtajaa, joskus sellaista, joka pystyy toteuttamaan edeltäjänsä innovaatiot, joskus tiukkaa saneeraajaa.
Tästä näkökulmasta katsottuna määräaikainen johtajuus, joka on Ruotsissa sairaaloissa, sopii hyvin. Johtaja voi olla johtajana maksimissaan 4 vuotta kerrallaan. Määräaikainen johtajuus perustuu mm. siihen, että johtamistyön katsotaan olevan erittäin kuluttavaa ja raskasta, ihminen ei jaksa tehdä sitä tuloksellisesti kauempaa kerrallaan. Toinen puoli asiassa on myös, että johtajan paikalle on saatava kiertoa.Ei se ole kenenkään yksinoikeus.
Mitä johtaja sitten jaksaa tehdä raskaan 4-vuotisjakson jälkeen? Ensinnäkin koko johtajakauden ajan katsotaan tulevaisuutta mentorin kanssa ja etsitään uutta uraa, ei se tule yllätyksenä. Uuteen uraan ja haasteisiin valmistaudutaan. Mahdollisuuksia on esim. tutkimustyö, opetustyö ja  kliininen hoitotyö. Opettaa ja ohjata voi monella tapaa. Jan Carlzon ainakin ryhtyi kirjoittamaan kirjoja!

Seija Telaranta