Tuore esikuva naisjohtajille

Viime aikoina olen kirjoittanut naisjohtajista ja naisen tavasta johtaa. Teoreettisestikin miehen tapa johtaa ja naisen tapa johtaa on keskeneräinen, ei ole yhtä totuutta. Käytännössä meillä on monia naisia seurattavana, joiden johtamista voimme  reflektoida omaan tapaamme.
Olemme nyt vuodenvaihteessa saaneet tuoreen naisjohtajan, jonka etenemistä ja johtamistapaa on taas mielenkiintoista seurata.Brasilian vasta virkaansa astunut presidentti on naisellinen nainen, 62-vuotias Dilma Rousseff.

Vai mitä sanotte siitä, kun aamun lehdissä oli juttu hänen virkaanastujaisistaan? Uutinen oli, että kun kaatosade yllätti ja tarkoitus oli ollut esiintyä avoautossa, autoon lisättiin lasikupu, koska uusi presidentti ei halunnut, että hänen upea valkoinen jakkupukunsa kastuu! Minusta se oli ihana uutinen. Ei kai kukaan nainen halua tärkeänä hetkenään  näyttää uitetulta koiralta.
Dilma Rousseff ei ole kevyen sarjan nainen. Hän on taustaltaan taloustieteilija ja toiminut aikaisemmin ministerinä juuri talous- ja energia-asioissa. Hän on nyt yksi maailman tärkeimmistä johtajista, koska Brasilian kansantalous on maailman 8. suurin ja bruttokansantuote nousee 7 prosenttia vuodessa. Eikä tässä kaikki. Hän on ehtinyt istua vankilassa 8 vuotta, hankkinut perheen ja eronnut. Ainoa tytär on nyt 29-vuotias. Pari vuotta sitten hän sairastui syöpään ja on läpikäynyt raskaat syöpähoidot. Hänen kerrotaan ajelleen hiuksensa kaljuksi jo ennen kuin hoidot sen tekivät ja todennut: "Tuntui hyvältä kun suihkuvesi valui pitkin päätä".
Dilma Rousseffin edeltäjä on todennut hänestä tärkeän energiakokouksen jälkeen  hänen silloin ollessa ministerinä: "Dilma loisti kokouksessa. Hän oli objektiivinen ja tunsi energiasektorin todella hyvin". Tässä on juuri tämän jutun pointti; nainen huomataan aina, naisena ja asiantuntijana, täällä Pohjolassakin! Kannattaa siis satsata molempiin!
Suosikkikirjastani Sinisen meren strategia (W.Chan Kim & Renèe Mauborgne. Talentum. 2009.) sopii aiheeseen myös kohta, missä tarkastellaan toimialaa sen toiminnallisuus - ja tunteisiin vetoavuuden akselilla. Vaikka asia ei liitykään kirjassa  nais- tai miesjohtajuuteen, sitä voi miettiä. Jos siis toiminta näyttää liian tunteisiin vetoavalta, uusia markkinoita voi aueta, jos lisää asiapuolta, toiminnalisuutta. Ja jos näyttää mekanistiselta, kylmältä, kannattaa lisätä tunnetta. Naisjohtaja voi  käyttää tätä hyödykseen. Jos on ihana valkoinen puku yllä, kannattaa näyttää tilastoja, numeroita ja pylväitä!
Näissä merkeissä kaikkea hyvää lukijoillemme Vuonna 2011.
Seija Telaranta