Björn Wahlroos on loistava kirjoittaja

Hämeenkyrön yhteiskoulussa, nykyisessä F.E. Sillanpään lukiossa aikanaan opitut talouden peruskäsitteet  eivät täysimittaisesti auta ymmärtämään Björn Wahlroosin uusinta kirjaa, mutta kun sen on lukenut, tuntee, että on käynyt älyllisessä maailmassa, saanut virikkeitä ja upeita kokemuksia. Markkinat ja demokratia. Loppu enemmistön tyrannialle (Otava) antoi jo hyvän käsityksen Wahlroosin kyvyistä kirjoittajana.
Markkinat ja demokratia. 2012

Substanssin professorismies luonnollisesti hallitsee. Taito onkin se, että osaa kertoa asiat ymmärrettävällä ja selkokielisellä tavalla lukijoille, jotka kaikki eivät ole taloustieteen ammattilaisia. Pidän aina sellaisista kirjoista, joissa on mukana käsiteltävien aiheiden historiaa ja esimerkkejä elävästä elämästä. Wahlroos nostaa taitavasti esille "elämään" jääneitä lauseita ja viisauksia, jotka hän kytkee vaikeampaan teoreettiseen yhteyteen ja keventää tunnelmaa. Esimerkkinä Jean-Claude Junckerin lausahdus, joka erityisen hyvin osui meidän eduskuntavaaleihin. "Me kaikki tiedämme, mitä pitäisi tehdä, mutta jos teemme sen, emme tiedä, kuinka meidät valittaisiin uudelleen."

John Maynard Keynes (2.6.1883-21.4.1946) on englantilainen taloustieteen guru, jonka nimen olemme kuulleet. Wahlroos selvittää hänen ajatuksensa ja merkityksensä hienosti heti kirjan alkupuolella. Keynesin merkittävin kirja on Yleinen teoria.  Hänen ratkaisunsa kysymykseen kuinka nujerretaan 1930-luvun lama, jossa riskien karttelun ja riittämättömän kysynnän vuoksi talouskasvu oli hidasta ja työllisyys romahtanut, nosti hänet merkittävien taloustieteilijöiden joukkoon. Selkeän kuvan saa myös Rooseveltin New Deal -sääntelystä 1930-luvun laman ajoilta.
Vaalien aikaan puhuttiin paljon velkaelvytyksestä. Wahlroos antaa tähänkin vastauksen: "Talouskasvun hiipuessa kysynnän lisääminen velkaelvytyksellä näyttää kovin ilmeiseltä keinolta vähentää suhdannetyöttömyyttä. Ikävä kyllä se tehoaa harvoin. Neljältä viime vuosikymmeneltä on niukasti esimerkkejä velkaelvytyksen toimivuudesta, ja varhaisempienkin aikojen näyttö on epäselvää." Euroopan unionin alueella eikä Yhdysvalloissakaan nykyisen  työttömyyden syynä  ole elvytyksen puute eikä työttömyys johdu suhdanteista, vaan pikemminkin rakenteista, on Wahlroosin näkemys. Siksi jos työttömyys halutaan poistaa, rakenneuudistukset ovat välttämättömiä.

Kirja on vasta ilmestynyt

Viehättävä esimerkki löytyy kirjan toisesta kappaleesta, jossa Wahlroos kertoo venäläisen kaviaarin tarinan. Samassa kappaleessa hän myös valottaa omaa lapsuuttaan ja isän tuomia Moskovan tuliaisia, joihin kuuluivat  kaikkien tuntemat maatuska-puunuket. Hän myös muistelee lapsuutensa kirkkaita Suomenlahden vesiä, jotka ovat muuttuneet ranskalaiseksi hernekeitoksi. Björn Wahlroos on myös kartanon isäntä, maanviljelijä. Häneltä sujuu hyvin karjatalouden asiat ja viljelysmaat sekä niiden yhteisomistus ja sen tuomat ongelmat. Hienosti hän pääsee vertaamaan kala- ja riistamaita sekä laitumia terveydenhuoltoomme ja sosiaalipalveluihimme. Yhteistä lähes ilmaista resurssia oli helppo käyttää ennen, koska ylläpitoon rahat riittivät. Uudet kalliit lääkkeet ja hoitomenetelmät sekä tekninen kehitys ovat muuttaneet koko miljöön. Rahat eivät enää riitä siihen, että kaikille turvataan kalliit hoidot. Selviytysmiskeino on laadun heikentäminen, ikävä kyllä. Eikä pelkästään Suomessa, vaan kaikissa länsimaissa.

Erityisen nautittavaa lukemista on myös kappale "Kerskakulutusta". Siinä Wahlroos osoittaa hallitsevansa luksusbrandit ja niiden merkityksen. "Kun ihminen ostaa uuden käsilaukun, Tod'sin loaferit tai jopa Ferrarin, hän ostaa enemmän kuin pelkän tuotteen." Naisena minusta oli mukavaa, että tässä ei ollut vain miesten juttuja, vaan  Jimmy Choon ja Christian Louboutinin korkkarit mainitaan. Eihän tämä edellä kuvattu nyt ole mikään juttu sinänsä, vaan nostin sen esiin siksi, että kevennyksillä ja loistavalla taidolla kirjoittaa tällainenkin tiukka taloustieteen kirja tuntui romaanilta.
Kohota siis elämääsi ja tartu Björn Wahlroosin kirjaan kevään ja auringon kunniaksi. Se palkitsee monella tavalla. Kirjassa on 367 sivua.

Terkuin Seija Telaranta

Onko enneagrammikakkonen hyvä johtaja?

Huhtikuun aurinkoon aukeaa nyt enneagrammikakkonen. Kuten nelonen ja kolmonenkin ovat olleet, on kakkonenkin tunnekeskuksen tyyppi.

Useimmat kakkoset ajattelevat, että ihmisten väliset suhteet ovat kaikki kaikessa - itse asiassa kaikkein tärkein elämän osa-alue. Niinpä heidän ympärillään onkin useita heille hyvin läheisiä ihmisiä. He myös kokevat, että ystävät ovat riippuvaisia heistä (heidän tuestaan, neuvoistaan, jne.), mutta todellisuudessa kakkoset itse ovat tulleet riippuvaisiksi ystävyyssuhteistaan ja niiden tuomista vaikutusvallan ja omanarvon tunteista. Tunneihmisinä heille on kaikki kaikessa saada tunnustusta toisten tarpeiden ymmärtämisestä ja tyydyttämisestä sekä olla pidetty. Kolmosten tavoin huomio on oman itsen ulkopuolella, mutta kakkosilla toisten tarpeissa.

Kakkoset ovat siis loistavia tarve- ja tunnetutkia, siis meidän muiden osalta, ja keskittyvätkin niiden huomioonottamiseen ja niihin vastaamiseen. Tämä on seurausta siitä, etteivät kakkoset saa yhteyttä omiin tunteisiin ja tarpeisiin. He osaavat luoda turvallisen vuorovaikutussuhteen, jossa toisen osapuolen on helppo avautua ja osoittaa haavoittuvuutensa. Toisiin satsaaminen saattaakin työelämässä näkyä viivästymisinä. Onhan paljon tärkeämpää saada ”hoitaa” ensin projekteissa mukana olevien ihmisten tarpeet ennen varsinaiseen asiaan etenemistä.

Kirjoittaja Mervi Lepistö kevätpuuhissa

Kakkoset ovat hyvin tietoisia omasta imagostaan hyvänä ihmisenä ja pitävätkin siitä huolta erityisen tarkasti. He myös tuovat esiin sen, että tietävät muita paremmin, mitä toiset tarvitsevat. He ovatkin hyviä johtamaan kuten myös manipuloimaan meitä muita. Kun asiat menevät suunnitellusti, he suitsuttavat, mutta asioiden mennessä metsään, sisäinen viha ja suuttumus alkaa nostaa päätään. Kakkoset kuvaavatkin oloaan epämiellyttäväksi, jos heidän hyväksi tarkoitettua toimintaansa kritisoidaan, apu torjutaan tai heitä pidetään jotenkin epämiellyttävinä. Tämä ahdistus kuitenkin niellään, eikä näytetä ulospäin.

Sokea alue, ylpeys, vaikuttaa kakkosissa, vaikka he eivät sitä hevin tiedosta. Ylpeys nousee osaltaan meidän muiden osaamattomuudesta havaita kakkosten tarpeita yhtä suurella pieteetillä, kuin he havaitsevat meidän. Osaltaan puolestaan siitä, että avun antajahan ei voi olla samanaikaisesti tarvitsija. Kysyttäessä kakkosilta, mitä he itse tarvitsisivat, he usein hämmentyvät kysymyksestä ja saattavat vastata tarvitsevansa kokemuksen siitä, että ovat tarvittuja ja tärkeitä toisille. Meillä muilla ei valitettavasti ole tällaista lahjaa.

Kuvakisa

 Pienessä mittakaavassa toisiin reagoiminen estää kakkosia näkemästä tilanteiden kokonaiskuvaa ja keskittyminenkin helposti on puutteellista. Mutta johtajina he ovat erittäin kyvykkäitä saamaan työntekijänsä pysymään fokusoituneena ja oikeaan paikkaan asettuneena organisaation, tiimin ja työntekijän omien tavoitteiden leikkauspisteessä. He ovatkin loistavia auttamaan työntekijöitään löytämään omat vahvuutensa ja lahjakkuutensa, kuten myös kovina työihmisinä organisoimaan asioita niin, että projektit saadaan menestyksekkäästi loppuun saatettua. He reagoivat asiakkaisiin herkästi, kuuntelevat asiakaspalautteet ja valitukset herkällä korvalla ja tekevät sopivat korjaukset asiakkaiden tyytyväiseksi saamiseksi. Kakkosjohtajan kompastuskiveksi saattaa muodostua kaikkien yhteistyökumppanien miellyttäminen ja tarpeiden huomioiminen niin, että he ajavat itsensä väsyksiin kaikkien tarpeita tyydyttäessään. Kakkosjohtajille saattaa olla vaikeaa myös suoran palautteen antaminen. Fokusoiminen työhön yhtä paljon kuin ihmisiin, hankalista asioista puhuminen ja itsensä huomioiminen ovatkin kakkosen kehittymisalueita.

Oli miten oli, tämän pehmeämpää ”Leelian lepotuolia” ei meistä muista enneagrammityypeistä löydy.

Arvaa oikein kuvan pesun kohteena oleva automerkki ja voita itsellesi tunnin ilmainen coaching!  Lähetä vastauksesi osoitteeseen mervi.lepisto@careone.fi

Vastaukset 30.4. mennessä
Mervi Lepistö

Kevät sopii enneagrammikolmoselle

Enneagrammiesittelyt etenevät kevään kanssa kilpaa. Nyt vuorossa on enneagrammikolmonen. Kolmonen on nelosen tapaan tunnekeskuksen tyyppi. Voidaankin sanoa, että kolmoset ovat tulossuuntautuneita tunnekeskuksen tyyppejä. No, nyt tietysti heti kysytte, miten on mahdollista olla tulossuuntautunut ja tunnekeskuksesta operoiva, mutta se on erittäin hyvin mahdollista ja kolmoselle loistavasti onnistuvaa - miten? Kolmosista puhutaan myös enneagrammityyppien kameleontteina. Miksi? Lue lisää….

Menestyminen, optimistisuus, asioiden tekeminen tarmolla tulos- ja tavoiteohjautuvasti ovat asioita, jotka meille muille näkyvät selvästi kolmosista. He ovat miellyttäviä, suosiota puoleensa vetäviä ja ihmisiä, joiden kanssa on helppo tulla toimeen. He näkevät heti toisten motivaatiotasot ja osaavatkin vetää meitä muita oikeista naruista. Mutta tämä on se, mikä näkyy, mutta miksi näkyy näin - on hyvä kysymys.

Kolmosten huomio on heidän itsensä ulkopuolella. Tämä tarkoittaa sitä, että kolmoset määrittelevät ikään kuin ulkoa päin, meidän muiden oletettujen odotusten kautta, mitä heiltä odotetaan. Siksi esim. imago itsestä on erittäin tärkeää, kuten myös kovien suorituspaineiden asettaminen. Sanotaankin, että kolmosilla on vain kolme kovaa T:tä, Tavoitteet, Työ ja Tulokset. Neljäs T voisi hyvin olla tulevaisuussuuntautuneisuus. Näillä päästään menestykseen ja toisten suosioon, joka näkyykin heistä ulospäin heidän olemuksessaan, kasvonilmeissään ja asennossaan. Menestyksen pitää olla näkyvää.

Enneagrammiohjaaja Mervi Lepistö työssään

 Vaikka tästä suorituskeskeisyydestä ei uskoisi, kolmoset suhtautuvat elämään kovin intohimoisesti ja heillä on voimakkaita tunteita monia asioita kohtaan. He eivät kuitenkaan missään tapauksessa paljasta tunteitaan ja ajatuksiaan yleisesti, sehän antaisi mahdollisuuden julkiseen teloitukseen. Kolmoset myötäilevätkin ääneen esitettyjä asioita juuri niin kauan kuin se on heidän imagonsa kannalta järkevää, mutta ”hiljastuvat”, jos asiat eivät etene heidän kannaltaan myönteisesti. Tunnepitoisia asioita on siis parempi esittää yksityisesti ja täysin turvallisessa piirissä, vaikkakin se johtaisi yksinäisyyteen. Epäonnistuminen kun ei missään määrin tai millään tavalla kuulu kolmosen ”sietovalikoimaan”. Jos kuitenkin jostakin syystä kolmonen epäonnistuu, he poistuvat paikalta, eivätkä katso taakseen.

Kirjoittaja kevätpuuhissa

Ihmissuhteissaan kolmoset ovat käyttävät paljon huumoria, joka onkin hyvä suojakilpi omiin todellisiin tunteisiin. Kolmoset hakeutuvatkin mielellään hauskaan, ei-vaativaan ja stressivapaaseen seuraan, jossa ei tarvitse paljastaa omaa haavoittuvuuttaan. Siksi kolmosen ihmissuhteet jäävätkin helposti hyvin pinnallisiksi. Lähipiirisäkin kestävään rakkauteen uskominen on heille haastavaa. Siksi sen korviketta haetaan heitä ihailevien ihmisten reaktioista. Ko. pelon ohjaamina kolmonen itse osoittaa rakkauttaan mielellään teoilla: harrastetaan lasten kanssa yhdessä, rakennetaan perheelle talo ja kesämökki, tehdään perheen kanssa unelmamatkoja, jne.

Tulosjohtajana kolmonen on paikallaan - kerta kaikkiaan loistava! Heidän persoonallisuutensa saavuttaa asetetut tavoitteet on kuin parhaimman arkkitehdin kynästä loihdittu. He osaavat valita tärkeimmät menetelmät ja parhaimmat ihmiset asetettujen tavoitteiden saavuttamiseksi. Työntekijät kunnioittavat kolmosjohtajia ja varsinkin heidän kykyään yksinkertaistaa menetelmät, joilla tavoitteet saavutetaan. Kolmosjohtajat ovat myös äärimmäisen herkkiä asiakaspalautteille (IMAGO) ja korjaavatkin toimintaa herkästi toivottuun suuntaan. Mm. tämän johdosta heillä on ilmiömäinen kyky luoda pitkäkestoisia asiakassuhteita.

Tavoitteiden saavuttamisen kiilto silmissään kolmosjohtajilta saattaa kuitenkin unohtua hyvät ja eettiset tavat toimia. Tämä harvoin kuitenkaan näkyy asiakkaille päin, mutta yhteistyökumppaneille, ylemmille esimiehille ja työntekijöille kylläkin. Mitä stressaantuneempi kolmonen on, sitä kilpailuhimoisempi hänestä tulee ja saattaa saada helposti esiin myös kolmosen sokean pisteen, petollisuuden. Siksipä kolmosen tulisikin muistaa kohdella yhteistyöhön osallistuvia kuten asiakkaitaan.

Terkuin Mervi Lepistö

Palaveri on työtä, ei huvia

Pupu löytyy Restauran Kadriorgista Tallinnassa

Täällä Tallinnan lumi/vesisateessa luin järkytyksekseni fb-postauksen, jossa eräs ystävä kirjoitti, että puheenjohtaja myöhästyi palaverista reippaasti, joten joutui tarjoamaan osallistujille "ylimääräisen kierroksen". Kaikesta päättäen pääsiäisen kunniaksi palaveriin oli yhdistetty viihdepuoli. Kertasin alan kirjoista, mitä kokouksista ja palavereista nyt sanotaan. Yllämainittu menneen maailman maan tapa on yksiselitteisesti tuomittava. Jo se, että esimies myöhästyy koolle kutsumastaan palaverista, on tosi huono viesti. Se osoittaa paitsi sen, että hän on välinpitämätön työajan käytöstä ja laiminlyönyt oman tehtävänsä kokouksen johtajana myös käytti väärin työntekijöiden kallista työaikaa. Koska kyseessä on julkinen verovaroin ylläpidetty organisaatio, hukkaan meni myös paljon meidän kaikkien yhteisä rahoja.

Palaverit ovat koko henkilöstölle työtä ja työaikaa kohti yhteistä tavoitetta. Jo ennakkoon tulisi jokaisen valmistautua siten, että olisi jotain annettavaa yhteiseen "pöytään". Esimiehen tehtävänä on määritellä palaverin tarkoitus, valita käsiteltävät asiat ja  asettaa niille tavoitteet. Esimies laatii asialistan, ohjeistaa osallistujat valmistautumaan, valitsee käsittelytavan, dokumentoinnin sekä viestinnän, eli miten kokouksen päätökset saatetaan kaikille tiedoksi.

Aidan takana presidentti Toomas Henrik Ilveksen "palaveripaikka"

Jokaisen ammattitaitoisen esimiehen tulisi kytkeä palaveriin myös opetus. Hän voi itse toimia opettajana tai keskustelun syventäjänä tietyssä asiassa tai hän voi jo etukäteen delegoida tehtävän jollekin työntekijälleen. Tällä on monipuolisesti positiivinen vaikutus. Huomioimalla työntekijän osaamista ja antamalla kullekin vuorollaan tilaisuuksia näyttää osaamistaan, esimies toteuttaa henkilöstön huomioimista ja palkitsemista. Kun opetus on luonnollinen osa organisaatiossa tapahtuvaa osaamisen profilointia, lisää se yhteistä inhimillista pääomaa ja parantaa tuloksia ja tyytyväisyyttä työhön.
Esimiehen on oltava paitsi aktiivinen etukäteen, myös aktiivinen palaverin edetessä. Hänen tulee vauhdittaa keskustelua ja jos asioissa rönsyillään, suunnata keskustelu takaisin. Jatkokysymyksiä kannattaa tehdä reaaliajassa kuten myös  yhteenvetoja. Kun on erilaisia mielipiteitä, on toimittava aktiivisesti ja löydettävä yhteiset piirteet ja varmistettava, että on yhteinen käsitys ja kieli. Asioista, kiperistäkin, on aina puhuttava niiden oikeilla nimillä eikä naamioida sovun nimissä. Kannattaa pitää mielessä, että kompromissi ei ole mitään. Kompromissit pysäyttävät kehityksen. Bill Clintonia kannattaa muistaa, sillä hän ei hyväksynyt koskaan kompromissia, vaan vaati osallistujia löytämään jonkun muun ratkaisun. Tätähän kutsutaan triangulaatioksi.

Kadriorgin puisto lankalauantaina

Esimiehen vastuulla on, että palavereissa on hyvä ja positiivinen ilmapiiri. Se syntyy ennenkaikkea huolellisesta valmistautumisesta ja ammatillisesta johtamisesta sekä kaikkien huomioonottamisesta, kuulluksi tulemisesta. Kun on aika rentoutua, voi mennä yhteiselle pääsiäislounaalle. Siihen ei kannata sekoittaa palaveria, vaan leikki leikkinä ja asiat asioina. Miettiä myös kannattaa, osallistuuko esimies henkilöstön vapaa-ajan tilaisuuksiin. "Tähti johtamisen taivaan", toimialajohtaja Sari Stenius, joka on valtakunnallisesti Ruotsissa palkittu sosiaali- ja terveysalan johtaja, ainakin kertoi, että hänen ei kuulu osallistua epävirallisiin tilaisuuksiin. Viimeinen temppu on paikata myöhästymisiään "kierroksilla".
Piristä pääsiäistä ja lue Sarista ja hänen voittoisesta urastaan Västeråsissa:
Sari on tähti
Lue lisää palaveri/kokous -aiheesta:
Kokous/palaveri

Otin kuvat kävellessäni lounaalle Kadriorgin puistoa pitkin tänään.
Tallinnaterveisin Seija Telaranta

Ole esimerkki paremmasta johtajuudesta

Iloista pääsiäistä

Tällä viikolla olemme saaneet kuulla, miten huonoa johtamista Suomessa on. Ihmiset ovat terveempiä kuin koskaan aikaisemmin, mutta siitä huolimatta sairauspoissaolot ovat maassamme huippuluokkaa. On tosi ikävää kuultavaa. Sosiaali- ja terveysalan johtajia on koulutettu johtajiksi esimerkiksi TAMKin erikoistumisopinnoissa yli kymmenen vuoden ajan.  Maakunta täyttyi innokkaista ja osaavista esimiehistä. Olen aika moneen edelleen jatkuvassa yhteydessä ja tapaan heitä. Uskallan sanoa, että hyviäkin johtajia on. Erikoistumisopinnoissa koulutettiin middle management -tasoa. Eli useimmilla osastonhoitajilla ja yksikön johtajilla on vielä esimies, parhaassa tapauksessa monta. Toiminta jää pakostikin rajalliseksi. Vaikka kuinka hyvin osaisi, aina ei voi niin toimia kuten haluaisi. Mikään yksikkö ei saa nousta ylitse muiden, se herättää pahaa verta.  Kello käy eikä sotea näy. Siksi nyt onkin paikka vaikuttaa. Purkaa päällekkäisyyksiä ja himmeleitä johtamisen tieltä ja edetä asiakas edellä.

Olen aina liputtanut ihmisen vapaan valinnan puolesta. Tein siitä gradunikin. Vapaus valita ei koske ainoastaan potilasta, vaan myös henkilöstöä. Vapaus valita työajoissa, vapaus oppia työssä uusia pätevyyksiä, pitää taukoa ja kun paikka on, työskennellä enemmän kuin toiset.
Kun esimies osaa perusasiat, on aika oppia uutta. Pitkät koulutukset ovat tulleet tiensä päähän, nyt haetaan täydentäviä paloja osaamiseen. Ilolla kerronkin, että

Mervi Lepistö, Care One Oy, on terveystieteiden tohtori, coach (ACC), enneagrammicoach ja enneagrammiopettaja. Mervi on toiminut esimiehenä  sote-alalla ja kehittämisen ja johtamisen YAMK:n vastuuyliopettajaana.
Hän on myös yksilöllisten ravinto- ja hyvinvointiohjauksien valmentaja funktionaalisen lääketieteen näkökulmasta.
􏰀

Minna Raiko, Mielenhelmi-konsultointi Kasvatustieteen maisteri, ratkaisukeskeinen työnohjaaja ja psykoterapeutti (YET) Toiminut globaaleissa HR ja HRD tehtävissä IT-alalla sekä kuusi vuotta yksityisenä yrittäjänä valmentavan  johtamisen ja onnistuvan organisaatiokulttuurin kehittäjänä

Mervi ja Minna ovat kehittäneet kolmen päivän "Johtajuuden 3.0 -valmennusohjelman", jonka tavoitteena on:

Valmennusohjelman ydin on yksilöllisten ja dynaamisten johtamisprofiilien tunnistaminen enneagrammin avulla. Enneagrammi on työkalu, joka tarjoaa alustan oman persoonan tutkimiselle sekä itsensä ja toisten hyväksymiselle. Kun tutustumme omaan reagointi- ja toimintatapaamme, luomme samalla sillan ainutkertaisiin kohtaamisiin vapauttaen muutosvoimat uudelle tasolle. Ajatukset muuttuvat konkreettisiksi käytännöiksi kun alamme hyödyntää koko inhimillistä kapasiteettiamme - ajattelun, tunteen ja kehon älykkyyttä - samanaikaisesti. Mallia käyttävät jo nyt mm. Maailmanpankki, IBM, Motorola, CIA, jne. 
Koulutus toteutetaan Tampereella ja sitä edeltää pilottipäivä toukokuussa. Lue siitä ja yhteystiedot osoitteessa: Pilottiseminaari

Näissä merkeissä Iloista pääsiäistä ja terveiset Tallinnasta.
Seija Telaranta