Onko sukupuolella merkitystä, kun tarkastellaan johtajuutta. Kautta aikojen keskustelussa ja tutkimuksessakin on ollut kaksi ääripäätä. Sukupuolella ei ole merkitystä, kyse on vain ihmisestä ja erilaisista persoonallisuuksista, osaamisesta. Tai että nainen johtaa omalla tavallaan, naisen tavalla. Selailin jo 90-luvulla kirjoittamaani johtamisen oppikirjaa ja siinä oli sivutolkulla naisjohtajan erityispiirteitä:
Nainen suosii verkostoja eikä viihdy hierarkiassa, hän pyrkii vaikuttamaan ilman käskyjä ja määräyksiä, tiimin jäsenyys on merkittävämpää kuin asema ja valta byrokratiassa. Nainen jakaa valtaa enemmän kuin miesjohtaja vastaavassa tilanteessa, hän kommunikoi luovemmin ja käyttää useampia kanavia, myös epävirallisia.Naisen johtamassa organisaatiossa tehdään paljon kysymyksiä ja kyseenalaistetaan. Nainen löytää paljon ratkaisuja eikä eletä oikein-väärin akselilla.Nainen ei hajoita ja hallitse vaan yhdistää ja hallitsee. Hän näkee miestä paremmin heikot signaalit ja on lähempänä henkilöstöään.
Luin eilen naistenlehti Gloriasta Eläke-Tapiolan toimitusjohtaja Satu Huberin haastattelun. Tuntui tutulta kun vertaa tutkittuun tietoon naisen tavasta johtaa.
Huber on 52-vuotias nainen suomalaisen business-maailman huipulta. Hänen tavastaan kommunikoida todetaan: Pikkutarkka ja muodollinen hän ei tosiaankaan ole. Hänen sähköpostiviestinsä vilisevät hymiöitä, ja työpöytä avokonttorin kulmassa pursuaa papereita. Niistä yhden kulmaan on raapustettu jotain, joka näytää ostoslistalta".
Naisella vaativassa johtamistehtävässä on koti ja perhe hyvin likellä. Hän pystyy keskittymään moneen asiaan yhtä aikaa.Huber kertoo lisäksi, että hänen johtamisfilosofiaansa kuuluu epämuodollisuus ja epätäydellisyys. Hänestä auktoriteetti rakentuu sille, että johtaja tunnistaa ja tunnustaa omat vahvuutensa ja heikkoutensa. Hän myös korostaa sitä, että johtaja ei ole paras organisaatiossaan, vaan menestys tulee, kun osaa hyödyntää muiden osaamisen täysimääräisesti.
Mielenkiintoinen asia myös oli, että Huber oli pannut merkille ainakin byrokratiassa tutun käytännön, että kaiken tekstin tulee olla loppuun asti viilattua ennenkuin se pannaan kiertoon. Paljon hedelmällisempää olisi, jos annettaisiin enemmän korjaus- ja täydennysmahdollisuuksia henkilöstölle.
Huberin mukaan yksi johtajan tehtävä on tehdä kokonaisuuden kannalta tyhmiä kysymyksiä ja rohkaista henkilöstöä ottamaan asioita esille ja ajaa niitä parhaansa mukaan. Ihmisten on viihdyttävä työpaikalla, ei riitä, että työvälineet, ergonomia, työyhteisö ja työtehtävät ovat kunnossa. Työntekijät tulee kohdata yksilöinä, huomioiden heidän sosiaalinen, fyysinen ja psyykkinen hyvinvointinsa, osaamisensa, kokemuksensa ja tietonsa. "Pitää myös ottaa huomioon hänen elämäntilanteensa, elämänhallintansa, arvot ja asenteet", sanoo Satu Huber.
Sosiaali- ja terveysalan koulutus taustalla meillä tämän alan johtajilla on etulyöntiasema hyvään ihmisten johtamiseen, koska koulutuksessamme on opetettu huomioimaan ihminen kokonaisvaltaisena yksilönä.
Naisen johtamassa organisaatiossa henkilöstön on hyvä olla, vai mitä?
Näissä merkeissä Hauskaa Uuden Vuoden juhlaa!
Seija Telaranta
torstai 30. joulukuuta 2010
torstai 23. joulukuuta 2010
Hyvän Joulun toivotus
Hyvää Joulua tärkeät lukijamme! Tähän mennessä jo 4334 kävijää on ollut blogissamme. Se on palkitsevaa meille kirjoittajille, kiitos!
Seija Telaranta
Seija Telaranta
Johtajanaisen vaatteet
Selasin Damernas Världin joulunumeroa, jossa menestyvät johtajanaiset kertoivat pukeutumisestaan.
"Tunnen oloni mukavaksi 12 sentin koroissa"
"Tyylini on rento, mutta siinä on aina jotain ekstraa"
"Suoristan ryhtini ja se on siinä"
"Klassikko-vaatteita kannattaa olla vaatekaapissa, mutta niihin on aina lisättävä jotain kivaa, persoonallista ja arkea kohottavaa.
On huomioitava tilanne ja harmonisoitava vaatetus siihen sopivaksi. Kuten tässä 4-vuotias Meimi on dj:tä seuratessaan valinnut Rockabilly-puseron profiloimaan sanomaa!
Michelle Obama, miljoonien naisten esikuva myös pukeutumisessa, sanoo aiheesta seuraavasti: "Rakastan vaatteita, muotia ja kauniiksi pukeutumista. Pidän vain sellaisia vaatteita, joissa tunnen oloni mukavaksi ja luonnolliseksi. Hän kehottaakin naisia vapautumaan paineista ja valitsemaan vaatteet, joissa tuntee olonsa onnelliseksi.Vapaudutaan siis pukeutumisen paineista ja ahkeasta business-tyylistä ja valitaan sekä arkeen että juhlaan vaatteet, joissa tunnemme itsemme kauniiksi. Silloin viesti on positiivinen, takuuvarmasti.
Tämän kuvan sain Obamalta Uuden Vuoden aattona Facebookiin. Itse asiassa häneltä tuli 60 kuvaa, jotka luonnehtivat hänen vuottaan Valkoisessa talossa. Aika monta kuvaa oli vaimostakin, tässä pikkumustassa tanssin pyörteissä. Michelle Obama on muuten Vogue-lehdessä valittu yhdeksi maailman parhaiten pukeutuvista naisista vuonna 2010.
Seija Telaranta
"Tunnen oloni mukavaksi 12 sentin koroissa"
"Tyylini on rento, mutta siinä on aina jotain ekstraa"
"Suoristan ryhtini ja se on siinä"
"Klassikko-vaatteita kannattaa olla vaatekaapissa, mutta niihin on aina lisättävä jotain kivaa, persoonallista ja arkea kohottavaa.
On huomioitava tilanne ja harmonisoitava vaatetus siihen sopivaksi. Kuten tässä 4-vuotias Meimi on dj:tä seuratessaan valinnut Rockabilly-puseron profiloimaan sanomaa!
Michelle Obama, miljoonien naisten esikuva myös pukeutumisessa, sanoo aiheesta seuraavasti: "Rakastan vaatteita, muotia ja kauniiksi pukeutumista. Pidän vain sellaisia vaatteita, joissa tunnen oloni mukavaksi ja luonnolliseksi. Hän kehottaakin naisia vapautumaan paineista ja valitsemaan vaatteet, joissa tuntee olonsa onnelliseksi.Vapaudutaan siis pukeutumisen paineista ja ahkeasta business-tyylistä ja valitaan sekä arkeen että juhlaan vaatteet, joissa tunnemme itsemme kauniiksi. Silloin viesti on positiivinen, takuuvarmasti.
Tämän kuvan sain Obamalta Uuden Vuoden aattona Facebookiin. Itse asiassa häneltä tuli 60 kuvaa, jotka luonnehtivat hänen vuottaan Valkoisessa talossa. Aika monta kuvaa oli vaimostakin, tässä pikkumustassa tanssin pyörteissä. Michelle Obama on muuten Vogue-lehdessä valittu yhdeksi maailman parhaiten pukeutuvista naisista vuonna 2010.
Seija Telaranta
keskiviikko 22. joulukuuta 2010
Haettiin virtaa Tukholmasta
TAMKin Täydennyskoulutuksen ja myytävien palveluiden ryhmä haki virikkeitä Tukholmasta viime viikolla. Erikoistumisopinnot ja myös johtajakoulutus kuuluu tähän osastoon hallinnollisesti.
Terrori-iskun vuoksi kaupunki oli hiljainen ja kylmä. Kungsträdgårdenin joulutori oli kiinni enkä koskaan ole nähnyt NK:n tavarataloa niin tyhjänä. Tukholmassa on siitä huolimatta aina hohtoa, rento ilmapiiri, kaikki puhdasta ja kaunista. Pienen soppailun jälkeen siirryimme Suomen Tukholman suurlähetystöön, jossa sosiaalineuvos Timo A. Tanninen avasi Ruotsin sosiaali- ja terveyspoliittisia suuntaviivoja tälle uudelle hallituskaudelle. Aiheesta on aivan tuore artikkeli tässä blogissa, joten kannattaa tutustua.
Keskeistä on huoli ihmisten hyvinvoinnista ja terveydestä ja uusi ohjelma korostaa omaa vastuuta ja kannustaa siihen.Ohjelmassa on monia painopisteitä, akuutein dementikkojen hoivan tason nostaminen, mm. kiinnittämällä huomiota hoitohenkilökunnan koulutustasoon.
Valinnanvapaus tuntuu upealta. Ihminen voi valita vapaasti hoitopaikkansa joko yksityiseltä tai julkiselta puoleta, rahat tulevat perässä ja hoito on tasahintaista.
Tapasimme suulähetystössä myös suomalaistaustaista alamme henkilöstöä. Mielenkiintoinen oli vasta avattava kotisairaanhoitoyritys, jonka nuori johtaja kertoi palveluistaan. Hän oli kiinnostunut myös suomalaisesta henkilökunnasta. Meillä on hänen yhteystietonsa.
Kuvassa sosiaalineuvos Timo A. Tanninen Tukholman suurlähetystöstä ja hänen vaimonsa, joka järjesti meille upean tarjoilun. Välissä esimehemme Tuija Kontio sekä minä
Ryhmäkuvassa Sergelin torilla. Oli kylmä ja tuulista, mutta lämmin henki. Ja pieni soppailu teki hyvää ja lämmitti!
Seija Telaranta
Terrori-iskun vuoksi kaupunki oli hiljainen ja kylmä. Kungsträdgårdenin joulutori oli kiinni enkä koskaan ole nähnyt NK:n tavarataloa niin tyhjänä. Tukholmassa on siitä huolimatta aina hohtoa, rento ilmapiiri, kaikki puhdasta ja kaunista. Pienen soppailun jälkeen siirryimme Suomen Tukholman suurlähetystöön, jossa sosiaalineuvos Timo A. Tanninen avasi Ruotsin sosiaali- ja terveyspoliittisia suuntaviivoja tälle uudelle hallituskaudelle. Aiheesta on aivan tuore artikkeli tässä blogissa, joten kannattaa tutustua.
Keskeistä on huoli ihmisten hyvinvoinnista ja terveydestä ja uusi ohjelma korostaa omaa vastuuta ja kannustaa siihen.Ohjelmassa on monia painopisteitä, akuutein dementikkojen hoivan tason nostaminen, mm. kiinnittämällä huomiota hoitohenkilökunnan koulutustasoon.
Valinnanvapaus tuntuu upealta. Ihminen voi valita vapaasti hoitopaikkansa joko yksityiseltä tai julkiselta puoleta, rahat tulevat perässä ja hoito on tasahintaista.
Tapasimme suulähetystössä myös suomalaistaustaista alamme henkilöstöä. Mielenkiintoinen oli vasta avattava kotisairaanhoitoyritys, jonka nuori johtaja kertoi palveluistaan. Hän oli kiinnostunut myös suomalaisesta henkilökunnasta. Meillä on hänen yhteystietonsa.
Kuvassa sosiaalineuvos Timo A. Tanninen Tukholman suurlähetystöstä ja hänen vaimonsa, joka järjesti meille upean tarjoilun. Välissä esimehemme Tuija Kontio sekä minä
Ryhmäkuvassa Sergelin torilla. Oli kylmä ja tuulista, mutta lämmin henki. Ja pieni soppailu teki hyvää ja lämmitti!
Seija Telaranta
tiistai 21. joulukuuta 2010
Johtajakoulutuksen kuulumiset teemalla "Ennen Joulua"
Erikoistumisopintojen johtajakurssi 26 voi raskaan syksyn jälkeen hyvin. Kaikki kurssit on suoritettu ansiokkaasti ja innolla on lähdetty omien kehittämisprojektien pariin. Saattaa kuulostaa tylsältä, jos sanon, että prosessinäkökulmankin työt olivat tosi upeita. Niin vain oli! Tästä on osoituksena, että Pirkanmaan aluejaoksen Laatulounaalla helmikuussa kuulemme näistä yhden: Sidosryhmät, verkostot ja kumppanuudet prosessissa. Työn ovat tehneet Jaana Nguyen, Jani Reijomaa ja Antti Salmela. Laatulounas on Tullintorilla TAMKin tiloissa torstaina 3.2 klo 12. Sitä ennen on mahdollisuus syödä lounas ravintola Eetvartin tiloissa. Se kuuluu kuvioon ja on omakustanteinen, mutta edullinen ja laadukas, tottakai! Esitelmän nimi ei ollut houkuttava, mutta kyseessä on case, jossa nuori tyttö tulee päivystystapauksena lastensuojeluyksikköön. Työssä kuvataan verkostojen ja sidosryhmien muodostumista sekä rajapintoja käytännön koskettavan esimerkin avulla.
Kuvassa johtajaryhmä 26 "prosessipäivänä"
Opinnot jatkuvat tammikuussa ja valmistumisjuhlia vietetään toukokuun 19 pnä. Sitä ennen teemme kuitenkin legendaarisen opintomatkan Tukholmaan.
Seija Telaranta
Kuvassa johtajaryhmä 26 "prosessipäivänä"
Opinnot jatkuvat tammikuussa ja valmistumisjuhlia vietetään toukokuun 19 pnä. Sitä ennen teemme kuitenkin legendaarisen opintomatkan Tukholmaan.
Seija Telaranta
lauantai 18. joulukuuta 2010
Johtajalukemista
Tähän blogiin on nyt laitettu kansio KJ10YAMK. Sinne tulee tämän ryhmän tuotoksia johtamisesta. Ryhmä on tänä syksynä aloittanut ylempään ammattikorkeakoulututkintoon tähtäävät opintonsa. Koulutuksessa ollaan siirtymässä hyödyntämään ja osallistumaan sosiaalisen median kanaville.On paljon palkitsevampaa ja haastavampaa kirjoittaa suurelle joukolle kuin omalle ryhmälle. Kansiossa on nyt artikkelit EU:n sosiaali- ja terveyspolitiikasta ja Ruotsin uuden hallituksen sosiaali- ja terveyspoliittisista linjanvedoista sekä kolmas artikkeli innovatiivisesta tavasta tuottaa terveyspalveluita. Esimerkkinä Kauppakeskus Elossa Ylöjärvellä toimiva terveyskioski.
Aamulehdessä oltiin tänään huolestuneita ministeritason johtajien johtajakoulutuksen puutteesta. Siinä suositeltiin mm. Harvardin yliopiston inteesivikurssia. Olen seurannut niiden sisältöjä ja sama pohja se on siellä kuin on meidänkin johtajakoulutuksessa: prosessinäkökulma, talousnäkökulma, asiakasnäkökulma sekä henkilöstönäkökulma. Peruskirjoina meilläkin on Harvardin professoreiden Robert Kaplanin ja David Nortonin kirjat.
Strategiaosaaminen on johtajan ydinosaamista. Siitä on ilmestynyt uusi kirja; Kamensky, M. Strategiajohtaminen. Talentum. 2010. Innovatiivisempi ja haastavampi on Kimin ja Mauborgnen Sinisen meren strategia. Se kannattaa lukea vaikka toiseen kertaan. Minuun teki vaikutuksen Yellow Tail -viinimerkin strategia. Kun menin ostamaan punaviiniä, kädessäni oli Yellow Tail!
Aamulehdessä oltiin tänään huolestuneita ministeritason johtajien johtajakoulutuksen puutteesta. Siinä suositeltiin mm. Harvardin yliopiston inteesivikurssia. Olen seurannut niiden sisältöjä ja sama pohja se on siellä kuin on meidänkin johtajakoulutuksessa: prosessinäkökulma, talousnäkökulma, asiakasnäkökulma sekä henkilöstönäkökulma. Peruskirjoina meilläkin on Harvardin professoreiden Robert Kaplanin ja David Nortonin kirjat.
Strategiaosaaminen on johtajan ydinosaamista. Siitä on ilmestynyt uusi kirja; Kamensky, M. Strategiajohtaminen. Talentum. 2010. Innovatiivisempi ja haastavampi on Kimin ja Mauborgnen Sinisen meren strategia. Se kannattaa lukea vaikka toiseen kertaan. Minuun teki vaikutuksen Yellow Tail -viinimerkin strategia. Kun menin ostamaan punaviiniä, kädessäni oli Yellow Tail!
Seija Telaranta
tiistai 14. joulukuuta 2010
MITÄ JOKAISEN KOTIÄIDIN (ja muidenkin naisten) TULEE TIETÄÄ SIJOITTAMISESTA
Minähän olen tehnyt kaiken väärin! Mummon ohje, että pahan päivän varalle pitää jokaisesta palkasta laittaa osa toiselle tilille on nähtävästi aikansa elänyt ja täysin väärä. Kuulun siihen ryhmään naisihmisiä, joiden mielestä sijoittaminen nimenomaan on salatiedettä ja ehdottomasti alan koulutuksen saaneiden henkilöiden hommaa. Sen verran olen sentään minäkin valistunut, etten missään nimessä kuvittele sijoittamisen olevan yksinomaan miehinen taito, vaan uskon vakaasti siihen että nainen pystyy suoriutumaan siitä mistä mies.
Oli valaisevaa ja harmistuttavaa lukea tilastotietoa siitä, miten vieläkin naisen euro on vähemmän kuin miehen. Vaikka lapseton olenkin, sen verran olen ymmärtänyt, ettei äitiys ole taloudellisesti kannattavaa. Se, miten paljon lapsen saanti oikeasti maksaa, oli kuitenkin yllätys. Vanhemmaksi tulo katkaisee uran välittömästi ja koska ainakin toistaiseksi evoluutio on sillä mallilla, että nainen synnyttää lapset. Näin ollen hän väistämättä menettää urallaan etenemismahdollisuuksia, palkankorotuksia, kannustinapalkkioita ym. Tämähän on selvää. Kun nainen ei ole töissä, ei palkka ja ammattitaito pääse kehittymään. Sen työtoverin, joka on pysynyt töissä ja kehittänyt ammattitaitoaan kuuluukin tienata enemmän. Palkansaajien tutkimuslaitoksen vuonna 2006 tekemän tutkimuksen mukaan työssäkäyvien 26–40- vuotiaiden työssäkäyvien äitien palkka on jopa 30 prosenttia samanikäisten isien palkkaa pienempi. Isien urille vanhemmuus ei siis ole hidaste. Rahallisesti kotona lapsen ensimmäiset kolme vuotta oleva keskituloinen äiti menettää noin 60 000€ palkkatuloja. Lapsetonkin tosin ymmärtää, ettei kaikkea voi mitata rahassa.
Kirjan mukaan suomalaiset naiset ovat esimerkillisiä suorittajia, jotka janoavat tietoa ja tekevät loppuun sen, minkä aloittavat. Tytöt menestyvät peruskoulussa kuin pojat, tytöistä yli 60 prosenttia (pojista alle puolet) valitsee lukion peruskoulun jälkeen, miehet keskeyttävät sekä ammattikorkeakoulutuksensa että yliopistokoulutuksensa useammin kuin naiset, ammatillisen tutkinnon suorittaneista yli puolet on naisia, akateemisen loppututkinnonsuorittaneista yli 60 prosenttia on naisia, tohtoriksi väitelleistä puolet on naisia, naiset osallistuvat työhön liittyvään koulutukseen miehiä useammin. Luonnollisestihan edellä oleva luettelo faktoista takaa naisille paremmat työpaikat. Myllyoja ja Kullas kuitenkin kumoavat moisen olettamuksen. Koulumenestyksestään huolimatta naiset hakeutuvat edelleen matalapalkkaisille ”humanistisille” aloille kun taas miespuoliset koulutoverit valitsevat taloudellisesti kannattavammat urat opiskelemalla kemiaa, fysiikka ja matematiikkaa. Kirja neuvoo naisia olemaan ylpeitä koulutuksestaan ja antamaan sen näkyä. Miksi suotta pitää kynttilää vakan alla ja epäröidä uralla etenemistä vain siksi, että on nainen, äiti tai raskaana?
Kun nyt sitten ollaan naisellisesti matalapalkkaisella alalla palkkakuopassa mieskollegoiden kiitäessä uralla ohitse, miten pitää oma talous kunnossa? Myllyoja ja Kullas kehottavat kaikkia tekemään yritysmaailmasta tutun tilinpäätöksen omista tuloista ja menoista. Mikäli kaikkien menojen jälkeen rahaa jää vielä yli, on vaihtoehtoja periaatteessa neljä. Yli jäävän rahan voi joko tuhlata tai lahjoittaa heti pois, pistää rahat tyynyn alle tai säästöpossuun ja antaa inflaation nakertaa niistä ostovoima. Rahat voi laittaa myös pankkiin (niin kuin mummo neuvoi tekemään), joka käyttää niitä oman varallisuutensa kartuttamiseen ja maksaa pientä korkoa talletukselle. Tästä korosta verottaja ottaa osansa ja säästäjän varallisuus ei näin kartu vaan todennäköisesti hupenee. Pahan päivän varalle säästäjien rahoja oli vuonna 2009 lepäilemässä suomalaisilla pankkitileillä 74 miljardia euroa. Se on enemmän kuin kyseisenä vuonna Suomen valtion budjetti. Neljäntenä vaihtoehtona on sijoittaminen (sivumennen sanoen merkkikäsilaukku ei tämän teoksen mukaan ole sijoituskohde) ja vaurastuminen. Niin helppoa se siis on. Vai onko?
Oli valaisevaa ja harmistuttavaa lukea tilastotietoa siitä, miten vieläkin naisen euro on vähemmän kuin miehen. Vaikka lapseton olenkin, sen verran olen ymmärtänyt, ettei äitiys ole taloudellisesti kannattavaa. Se, miten paljon lapsen saanti oikeasti maksaa, oli kuitenkin yllätys. Vanhemmaksi tulo katkaisee uran välittömästi ja koska ainakin toistaiseksi evoluutio on sillä mallilla, että nainen synnyttää lapset. Näin ollen hän väistämättä menettää urallaan etenemismahdollisuuksia, palkankorotuksia, kannustinapalkkioita ym. Tämähän on selvää. Kun nainen ei ole töissä, ei palkka ja ammattitaito pääse kehittymään. Sen työtoverin, joka on pysynyt töissä ja kehittänyt ammattitaitoaan kuuluukin tienata enemmän. Palkansaajien tutkimuslaitoksen vuonna 2006 tekemän tutkimuksen mukaan työssäkäyvien 26–40- vuotiaiden työssäkäyvien äitien palkka on jopa 30 prosenttia samanikäisten isien palkkaa pienempi. Isien urille vanhemmuus ei siis ole hidaste. Rahallisesti kotona lapsen ensimmäiset kolme vuotta oleva keskituloinen äiti menettää noin 60 000€ palkkatuloja. Lapsetonkin tosin ymmärtää, ettei kaikkea voi mitata rahassa.
Kirjan mukaan suomalaiset naiset ovat esimerkillisiä suorittajia, jotka janoavat tietoa ja tekevät loppuun sen, minkä aloittavat. Tytöt menestyvät peruskoulussa kuin pojat, tytöistä yli 60 prosenttia (pojista alle puolet) valitsee lukion peruskoulun jälkeen, miehet keskeyttävät sekä ammattikorkeakoulutuksensa että yliopistokoulutuksensa useammin kuin naiset, ammatillisen tutkinnon suorittaneista yli puolet on naisia, akateemisen loppututkinnonsuorittaneista yli 60 prosenttia on naisia, tohtoriksi väitelleistä puolet on naisia, naiset osallistuvat työhön liittyvään koulutukseen miehiä useammin. Luonnollisestihan edellä oleva luettelo faktoista takaa naisille paremmat työpaikat. Myllyoja ja Kullas kuitenkin kumoavat moisen olettamuksen. Koulumenestyksestään huolimatta naiset hakeutuvat edelleen matalapalkkaisille ”humanistisille” aloille kun taas miespuoliset koulutoverit valitsevat taloudellisesti kannattavammat urat opiskelemalla kemiaa, fysiikka ja matematiikkaa. Kirja neuvoo naisia olemaan ylpeitä koulutuksestaan ja antamaan sen näkyä. Miksi suotta pitää kynttilää vakan alla ja epäröidä uralla etenemistä vain siksi, että on nainen, äiti tai raskaana?
Kun nyt sitten ollaan naisellisesti matalapalkkaisella alalla palkkakuopassa mieskollegoiden kiitäessä uralla ohitse, miten pitää oma talous kunnossa? Myllyoja ja Kullas kehottavat kaikkia tekemään yritysmaailmasta tutun tilinpäätöksen omista tuloista ja menoista. Mikäli kaikkien menojen jälkeen rahaa jää vielä yli, on vaihtoehtoja periaatteessa neljä. Yli jäävän rahan voi joko tuhlata tai lahjoittaa heti pois, pistää rahat tyynyn alle tai säästöpossuun ja antaa inflaation nakertaa niistä ostovoima. Rahat voi laittaa myös pankkiin (niin kuin mummo neuvoi tekemään), joka käyttää niitä oman varallisuutensa kartuttamiseen ja maksaa pientä korkoa talletukselle. Tästä korosta verottaja ottaa osansa ja säästäjän varallisuus ei näin kartu vaan todennäköisesti hupenee. Pahan päivän varalle säästäjien rahoja oli vuonna 2009 lepäilemässä suomalaisilla pankkitileillä 74 miljardia euroa. Se on enemmän kuin kyseisenä vuonna Suomen valtion budjetti. Neljäntenä vaihtoehtona on sijoittaminen (sivumennen sanoen merkkikäsilaukku ei tämän teoksen mukaan ole sijoituskohde) ja vaurastuminen. Niin helppoa se siis on. Vai onko?
lauantai 11. joulukuuta 2010
Taito yksinkertaistaa
Johtaja saa parhaiten sanomansa perille, kun hän osaa käyttää sitä kieltä, minkä henkilöstö kokee kotoiseksi. Tuttuuden tunne tekee tunnelman mukavaksi ja elämän kovinakin aikoina keveämmäksi. Kaikkihan me muistamme luennoistijoita, joiden tunneilla ei ehtinyt kuin nyökytellä, "näinhän se on, noin minäkin olen ajatellut". Se johtui siitä, että luennoitsijalla oli kyky puhua kansan kieltä ja yksinkertaistaa asiat. Jotta niin pystyy tekemään, on itse osattava, eli perehdyttävä asioihin huolellisesti ja sisäistettävä ne ennenkuin opettaa muille.
Mies oli saanut kerättyä mittavan omaisuuden. Vanhetessaan häntä alkoi huolestuttaa, miten pystyä kartuttamaan omaisuutta tai ainakin säilyttää se. Hän kutsui parhaat taloustieteilijät neuvonpitoon ja päädyttiin siihen, että he laatisivat ohjeet. Ennenpitkää ryhmä sai työnsä valmiiksi, mutta työstä tuli niin laaja, että raportteja oli satoja sivuja. Miljonääri lähetti joukon moneen kertaan takasin ja sanoi, että asiat on yksinkertaistettava niin, että hän nopeasti ymmärtää mitä tehdä. Prosessi jatkui pitkään, kunnes se kilpistyi yhdeksi lauseeksi: "Ilmaista lounasta ei ole". Tämän kun muistaa, omaisuus säilyy ja karttuu.
Tom Petersillä on monia tällaisia helmiä, lyhyitä mottoja, joilla on laaja merkitys. Esim. Mitä maailma tekee kopioilla, varsinkaan työyhteisö. Esimiehen kannattaa aina rekrytoida itseään pätevämpi, koulutetumpi, nuorempi ja kauniimpi. Vain sillä tavalla organisaatio kehittyy ja kukoistaa, kykyjä ei kannatta pelätä.
Ja Jeanne Liedtkan näkemys strategiasta, jonka tulisi olla kuin pikkumusta, LBD, josta Coco Chanel sanoi aikanaan: pidä pikkumustan design yksinkertaisena, puhtaana perusmallina. Silloin se toimii aina, kaikissa oloissa ja tilanteissa.
Näin pikkujouluaikaan - mikä on sen helpottavampaa kuin löytää kaapista yksinkertainen pikkumusta - se on siinä!
Seija Telaranta
Mies oli saanut kerättyä mittavan omaisuuden. Vanhetessaan häntä alkoi huolestuttaa, miten pystyä kartuttamaan omaisuutta tai ainakin säilyttää se. Hän kutsui parhaat taloustieteilijät neuvonpitoon ja päädyttiin siihen, että he laatisivat ohjeet. Ennenpitkää ryhmä sai työnsä valmiiksi, mutta työstä tuli niin laaja, että raportteja oli satoja sivuja. Miljonääri lähetti joukon moneen kertaan takasin ja sanoi, että asiat on yksinkertaistettava niin, että hän nopeasti ymmärtää mitä tehdä. Prosessi jatkui pitkään, kunnes se kilpistyi yhdeksi lauseeksi: "Ilmaista lounasta ei ole". Tämän kun muistaa, omaisuus säilyy ja karttuu.
Tom Petersillä on monia tällaisia helmiä, lyhyitä mottoja, joilla on laaja merkitys. Esim. Mitä maailma tekee kopioilla, varsinkaan työyhteisö. Esimiehen kannattaa aina rekrytoida itseään pätevämpi, koulutetumpi, nuorempi ja kauniimpi. Vain sillä tavalla organisaatio kehittyy ja kukoistaa, kykyjä ei kannatta pelätä.
Ja Jeanne Liedtkan näkemys strategiasta, jonka tulisi olla kuin pikkumusta, LBD, josta Coco Chanel sanoi aikanaan: pidä pikkumustan design yksinkertaisena, puhtaana perusmallina. Silloin se toimii aina, kaikissa oloissa ja tilanteissa.
Näin pikkujouluaikaan - mikä on sen helpottavampaa kuin löytää kaapista yksinkertainen pikkumusta - se on siinä!
Seija Telaranta
torstai 9. joulukuuta 2010
Lukemista
Kauppalehti Optiossa 28.10.2010 haastateltiin Plan Suomen pääsihteeriä Riitta Weisteä. Hän on toiminut pitkään Nokiassa henkilöstöjohtajana ja siirtynyt Planiin. Kysyttäessä mitä johtamiskirjaa hän suosittelee, hän vastaa: "Peter Druckerin Voittoa tavoittelemattoman organisaation johtaminen" Hänen mukaansa Druckerin kirja nostaa erinomaisesti esiin ihmisten johtamisen.
Druckerin kirjat ja erityisesti tämä viimeisin, on myös johtajakoulutuksemme suosikkikirja. Paitsi että siitä saa tietoa johtamisesta, siinä on paljon myös muuta, sellaista, joka herättää.
Erityisesti mielessä on Druckerin lyhyt vastaus siihen, mikä on sosiaali- ja terveydenhuollon toiminnan tulos. Se on muuttunut ihminen!
Seija Telaranta
Druckerin kirjat ja erityisesti tämä viimeisin, on myös johtajakoulutuksemme suosikkikirja. Paitsi että siitä saa tietoa johtamisesta, siinä on paljon myös muuta, sellaista, joka herättää.
Erityisesti mielessä on Druckerin lyhyt vastaus siihen, mikä on sosiaali- ja terveydenhuollon toiminnan tulos. Se on muuttunut ihminen!
Seija Telaranta
keskiviikko 8. joulukuuta 2010
Valinta johtajakoulutukseen
Yksi tärkeä valintakriteeri johtajakoulutukseen on kokemus esimiestyöstä. Se saattaa tuntua joskus "epikseltä", koska koulutuksen puute voi estää pääsyn esimiestehtäviin.Olemme ottaneet oppia maailmalta sekä tähän valintaperusteeseen että opetussuunnitelman rakenteeseen ja sisältöön. Opetussuunnitelma on tehty esimiestyötä tekeville, jolloin koko koulutuksen ajan pystyy reflektoimaan teoriaa käytäntöön sekä myös hyödyntämään tehtävät palvelemaan omaa työyksikköä. Esimiehen rooli on eri kuin työntekijän rooli. Siinä on eri näkökulma koko organisaatioon ja sen henkilöstöön. Johtaminen ei ole hoitotyötä, ei hoivaa eikä hoitamista, vaan uusi ammatti, jonka sisältö on henkilöstön johtaminen, asiakkuuksien johtaminen, prosessien johtaminen ja talouden johtaminen.
Esimiestehtävä valintakriteerinä on meillä määritelty siten, että henkilö toimii säännöllisesti esimiestehtävässä, esim. osastonhoitajana/apulaisosastonhoitajana, johtavana sosiaalityöntekijänä, erityyppisten hoivakotien johtajana tai muussa vastuullisessa esimiestehtävässä.
Maailma muuttuu ja työelämässä tarvitaan yhä monipuolisempia taitoja, vaikka ei johdettavaa omaa työyksikköä olisikaan. Varmasti tulee myös aika, jolloin on tarjolla johtajakoulutusta, jossa on sellainen opetussuunnitelma, joka mahdollistaa myös ei-esimiestyötä hankkineiden opiskelun. Jo nyt on tarjolla koulutusta, missä tämä kriteeri ei ole niin tärkeä.Seuraa ja vertaile!
Tässä vuosi sitten valmistuneen ryhmän iloa saavutetusta tuloksesta.
Johtajakurssi 22
Seija Telaranta
Esimiestehtävä valintakriteerinä on meillä määritelty siten, että henkilö toimii säännöllisesti esimiestehtävässä, esim. osastonhoitajana/apulaisosastonhoitajana, johtavana sosiaalityöntekijänä, erityyppisten hoivakotien johtajana tai muussa vastuullisessa esimiestehtävässä.
Maailma muuttuu ja työelämässä tarvitaan yhä monipuolisempia taitoja, vaikka ei johdettavaa omaa työyksikköä olisikaan. Varmasti tulee myös aika, jolloin on tarjolla johtajakoulutusta, jossa on sellainen opetussuunnitelma, joka mahdollistaa myös ei-esimiestyötä hankkineiden opiskelun. Jo nyt on tarjolla koulutusta, missä tämä kriteeri ei ole niin tärkeä.Seuraa ja vertaile!
Tässä vuosi sitten valmistuneen ryhmän iloa saavutetusta tuloksesta.
Johtajakurssi 22
Seija Telaranta
sunnuntai 5. joulukuuta 2010
Johtaminen tarvitsee esikuvia
Aamulehden etusivun uutinen eilen 4.12.2010: Arja Laitinen aloittaa Nokian kaupungin ensimmäisenä naispuolisena valtuuston puheenjohtajana. Arja on 1970 syntynyt ensimmäisen kauden valtuutettu, sairaanhoitaja ja Nokian terveyskeskuksen vuodeosaston apulaisosastonhoitaja. Hän valmistui johtamisen erikoistumisopinnoista 10.12.2009 ja piti valmistumisjuhlassa ryhmän puheenvuoron, joka on luettavissa tästä blogista. Hän myös kirjoitti tähän blogiin otsikolla "Kontaktipintoja" 25.10.2010.
Johtamisen erikoistumisopintojen "konehuoneella" olemme erityisen iloisia ja ylpeitä Arjan etenemisestä urallaan.Hän on arvokas käyntikortti myös TAMKin johtajakoulutukselle, naisjohtajille ja sosiaali- ja terveysalan työntekijöille - kyllä mekin lasikaton pystymme puhkaisemaan.
Kuten Arjan puheesta, kirjoituksesta ja Aamulehden artikkelistakin huomaa, Arja on myös oiva esimerkki siitä, miten hyvä asenne ja kyky sosiaalisiin suhteisiin on eduksi. Otsikossakin sanotaan, että Arja Laitinen on iloinen työmyyrä. Hän myös osaa taidon hakea vahvistusta omalle osaamiselleen. Jo nyt hän on valinnut entisestä puheenjohtajasta mentorinsa.
Yksin ei pärjää, johtaja tarvitsee sparraajan ja paljon tukea myös muilta. Siksi koko johtajakoulutus-porukka, opettajat ja yli 500 opinnot käynyttä seuraamme Arjan kauden alkua, tuemme häntä vaikka Facebookissa ja olemme ylpeitä siitä, että meillä on esikuva johtamiselle. Paljon onnea vaan, paljon onnea Arja.....
Seija Telaranta
Johtamisen erikoistumisopintojen "konehuoneella" olemme erityisen iloisia ja ylpeitä Arjan etenemisestä urallaan.Hän on arvokas käyntikortti myös TAMKin johtajakoulutukselle, naisjohtajille ja sosiaali- ja terveysalan työntekijöille - kyllä mekin lasikaton pystymme puhkaisemaan.
Kuten Arjan puheesta, kirjoituksesta ja Aamulehden artikkelistakin huomaa, Arja on myös oiva esimerkki siitä, miten hyvä asenne ja kyky sosiaalisiin suhteisiin on eduksi. Otsikossakin sanotaan, että Arja Laitinen on iloinen työmyyrä. Hän myös osaa taidon hakea vahvistusta omalle osaamiselleen. Jo nyt hän on valinnut entisestä puheenjohtajasta mentorinsa.
Yksin ei pärjää, johtaja tarvitsee sparraajan ja paljon tukea myös muilta. Siksi koko johtajakoulutus-porukka, opettajat ja yli 500 opinnot käynyttä seuraamme Arjan kauden alkua, tuemme häntä vaikka Facebookissa ja olemme ylpeitä siitä, että meillä on esikuva johtamiselle. Paljon onnea vaan, paljon onnea Arja.....
Seija Telaranta
keskiviikko 1. joulukuuta 2010
Johtaminen sosiaali- ja terveysalalla -erikoistumisopintojen hakuaika on päättynyt
Johtaminen sosiaali- ja terveysalalla -erikoistumisopinnot, ryhmä 27 aloittaa TAMKissa tammikuussa. Määräaikaan mennessä tuli runsaasti hakemuksia, yhteensä 88 kappaletta. Kiitos kaikille hakijoille! Jokainen hakija saa tiedon pääsi tai ei opiskelemaan 15.12 mennessä. Johtajakurssille otetaan 24 opiskelijaa ja opiskelu alkaa torstaina 13.1.
Seuraava johtajakurssi alkaa syyskuussa 2011, hakuaika on toukokuu 2011. Seuraa informaatiota TAMKin sivuilta ja tästä blogista.
Hyvää joululukemista on tuore oppikirja Johtamisen näkökulmat.Siinä on 61 kirjoittajaa ja 480 sivua. Kirjoittajina on johtamisen alan tunnetut vaikuttajat ja opiskelijat erikoistumisopinnoista ja ylemmästä amk-koulutuksesta. Sitä saa tilata osoitteesta:
www.tamk.fi/julkaisut
Julkaisun hinta on 38€ +lähetyskulut
Muuta mukavaa "johtajalukemista" on Sounio, L.Brändikäs
ja Jabe, M. & Häkkinen, H. Uusi uljas johtaminen.
Molemmat kirjat ovat Talentumin tämän syksyn uutuuksia.
Lainaus Brändikkään alkusivulta.
"Suomalaisten asiantuntijoiden sudenkuoppa on prosessipropaganda.Työinto uppoaa byrokratiaan. Markkinointi on tunteeseen tarttumista, ei taulukkotiedettä"
Seija Telaranta
Seuraava johtajakurssi alkaa syyskuussa 2011, hakuaika on toukokuu 2011. Seuraa informaatiota TAMKin sivuilta ja tästä blogista.
Hyvää joululukemista on tuore oppikirja Johtamisen näkökulmat.Siinä on 61 kirjoittajaa ja 480 sivua. Kirjoittajina on johtamisen alan tunnetut vaikuttajat ja opiskelijat erikoistumisopinnoista ja ylemmästä amk-koulutuksesta. Sitä saa tilata osoitteesta:
www.tamk.fi/julkaisut
Julkaisun hinta on 38€ +lähetyskulut
Muuta mukavaa "johtajalukemista" on Sounio, L.Brändikäs
ja Jabe, M. & Häkkinen, H. Uusi uljas johtaminen.
Molemmat kirjat ovat Talentumin tämän syksyn uutuuksia.
Lainaus Brändikkään alkusivulta.
"Suomalaisten asiantuntijoiden sudenkuoppa on prosessipropaganda.Työinto uppoaa byrokratiaan. Markkinointi on tunteeseen tarttumista, ei taulukkotiedettä"
Seija Telaranta
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)