Koukkuniemi virtaa hyvään suuntaan

Outi Wallin. Mirja Törmänen, Anneli Antila ja Pekka Saarivirta

Olimme Outi Wallinin kanssa eilen organisaatiovierailulla Koukkuniemessä, sillä Johtajakurssilla 30 opiskelee samanaikaisesti kolme esimiestä Koukkuniemen eri osastoilta. Olemme molemmat satunnaisia kävijöitä ja minullakin edellisestä käynnistä on vuosia vierinyt. Siksi olikin niin hienoa kuulla ja aistia tunnelmia siitä, mihin nyt ollaan menossa. Kuten jo Tampereen edellisessä kaupunkistrategiassa oli, Koukkuniemeä kehitetään ikäihmisten kodiksi, ei laitoksena. Strategiset tavoitteet näkyvät nyt nostokurkina kauniissa rantamaisemassa, sillä laitos ei muutu kodiksi ellei myös rakenteellisia ratkaisuja tehdä siihen suuntaan.
Toivoa sopiikin, että kun palvelutalot nyt valmistuvat, niissä on huomioitu, että asunnoista avautuvat näkymät Tampereen kauneimpiin maisemiin, Näsijärvelle ja luontoon muutenkin. Sillä on hyvää oloa tuottava vaikutus ihmisiin.

Mirja ja Pekka

Tapasimme osastonhoitaja Anneli Antilan, jonka toimialueena ovat Iltalan osastot 12 ja 13. Hän on opiskellut Johtajakurssilla 26 ja saanut nyt tehdä esimiestyötä puoli vuotta. Johtajakurssin 26 valmistumisesta on artikkeli osoitteessa: http://tamk-johtaminen.blogspot.fi/2011/05/johtajakurssi-26-on-valmistunut.html  Oli tosi mukava nähdä työstään iloinen ja innostunut osastonhoitaja, joka nauttii esimiestyöstä. Hän kertoi saaneensa koulutuksesta hyvät eväät johtamiseen, jotka nyt vielä täydentyvät sisäisessä esimieskoulutuksessa.
Pekka Saarivirran, joka toimii vt. osastonhoitajana  Koivulan osastolla 30 ja  vastaava sairaanhoitaja Mirja Törmäsen (Iltalan osasto 15) kanssa siirryimme  Maria Hytösen yksikköön Urpulaan. Molemmat viime mainitut ovat nyt vastaavia sairaanhoitajia, mutta 1.3 lähtien osastonhoitajia vastuualueenaan kaksi yksikköä.

Maria Hytönen, Pekka ja Mirja

Kaikki olivat yhtä mieltä siitä, että Koukkuniemen kehitys kulkee myönteiseen suuntaan, esimiestyötä tuetaan ja profiloidaan muun muassa sisäisellä esimieskoulutuksella. Vaikka kaikilla  kolmella on nyt kaksi koulutusta päälletysten, he kokivat, että ne täydentävät toisiaan. Missä sisäisessä koulutuksessa keskitytään oman organisaation asioihin, amk-tasoisissa erikoistumisopinnoissa perehdytään teoriaan, joka syventää osaamista.

Johtajakurssilla 30 on hyvä tunnelma ja tekemisen meininki. Kortensa kekoon on todella ansiokkaasti kantanut tämä Koukkuniemen trio. He nostavat asioita käsittelyyn positiivisella tavalla, haluavat oppia ja menestyä esimiehinä. He ovat lisäksi oikeita ilopillereitä, jotka kyseenalaistavat ja kannustavat koko ryhmää.
Organisaation tunnelman vaistoaa nopeasti. Eilisellä vierailulla todentui se, mitä Marian, Pekan ja Mirjan esiintymisestä on aistittu, Koukkuniemessä virrataan hyvään suuntaan iloisten ja vastuullisten  esimiesten johdolla.
Seija Telaranta

Pikkujoulu on organisaationsa näköinen

Näinä pimeinä iltoina ilma on sakeana pikkujoulutunnelmaa. Suomalaiseen työpaikan pikkujouluun kuuluu draamaa ja latausta jollain kummallisella tavalla. Syksyn harmauteen ovat syttyneet jouluvalot, lehdet ovat täynnä pikkujouluvirityksiä; vaatteita, meikkejä, ruokia ja juomia. Iloinen odotus täyttää mielet. Samanaikaisesti saa lukea otsikoita.... töppasitkö pikkujouluissa, karkasiko mopo käsistä, esimies strippasi, esimies drag show -tähtenä, tittelit narikkaan, nyrkkitappelu...

Kannat kattoon?

Pikkujoulu, josta yleensä käytetään monikkomuotoa pikkujoulut on tullut suomalaiseen kulttuuriin ensimmäisen maailmansodan jälkeen. Sille on tyypillistä vapaamuotoisuus ja se kuuluu erilaisten yhteisöjen, yritysten ja organisaatioiden kulttuuriin. Siihen liittyy ikävä kyllä usein myös runsas alkoholinkäyttö, joka tekee juhlasta arvaamattoman. Pekka Lähteenmäen kirjoittamassa artikkelissa Talouselämä -lehdessä (8.2.2012) on esitelty erilaisia näkemyksiä johtajan roolista pikkujouluissa. "On hyvä, jos johtaja on valmis pikkujouluissa rikkomaan rajoja ja tekemään itseään vaikka vähän naurunalaiseksi". Ja toinen mielipide: " en ymmärrä, mikä on pointti, jos pomo nostetaan esiin. Tietysti asia riippuu yrityskulttuurista. Luovilla aloilla ja vapaassa yrityskulttuurissa tämä voi olla luontevaa". "Jos pomo improvisoiden esittää jotain yllättävää, ennen kokematonta, voi se nostaa pomon arvoa henkilöstön silmissä".

Pikkujoulujen vaara:alkoholi

Esimiehen tehtävänä on johtaa myös pikkujoulut. Ne on suunniteltava yhteistyössä henkilöstön kanssa ja tehtävä "riskikartoitus" paikan, tarjoilun, ohjelman ja turvallisuuden suhteen. Jos työpaikan ilmapiiri on ikävä ja kireä, ristiriitoja on omaksi tarpeeksi ja  vallitsee arvostuksen puute, ei ole järkeä lähteä korpihotelliin. Ei työpaikan ongelmia ratkaista pikkujouluissa. On myös ajateltava perheitä ja järjestettävä pikkujoulut paikkaan mikä on helppo kertoa kotona. Pikkujoulut herättävät jännitystä kotioloihin, joten esimiehenä tulee erityinen huomio kiinnittää siihen, ettei ruokita ikävyyksiä.

Se että esimies on esimies pikkujouluissakin ei suinkaan tarkoita sitä, ettei hän voi rentoutua ja olla ihminen muiden joukossa. Jos paikalla on useampia esimiehiä, ikävän kuvan antaa, jos he seurustelevat vain keskenään. Pikkujoulu on paikka jalkautua, keskustella ihmisten kanssa vapaasti. Jos on tarkoitus tanssia, sitäkin tilannetta on johdettava. Ei ole kiva katsella tyhjää parkettia ja orkesterin epätoivoa, kun kukaan ei uskalla aloittaa.On siis otettava vastuu siitä, että ohjelma kulkee ja flow on hyvä. On myös ohjeita siitä, kuinka kauan on sopiva viipyä. Jossain on ohjeistettu, että esimiehen olisi syytä lähteä ensimmäisenä ja delegoida vastuu jatkosta, toisissa ohjeissa taas, että ei saa lähteä ensimmäisenä eikä viimeisenä. Tilanteen mukaan, sanoisin, mutta ei häipyen vähin äänin vaan avoimesti.
Pikkujoulut on hauska juttu ja erityisen mukavaa on, jos työyhteisönä viihdytään yhdessä ja tehdään yhteistä positiivista kulttuuria työpaikalle mintzbergiläisessä hengessä. Jälkikäteen on hyvä istua alas ja arvioida pikkujoulut. Säilyttää se mikä onnistui ja poistaa huonot elementit.Pikkujoulukoreografiassa ei kannata katsoa ulos organisaatiosta vaan sisälle, mitä me itse haluamme ja mikä on kulttuurimme mukaista.

Pikkujoulun jälkeen perheen kanssa kuusen hakuun

Sain tämän kuvan aamulla Valkoisesta talosta. Sen mukana Michellen vinkki pukeutumiseen kun tuntee ettei mikään matsaa: Pukeudu aina vaatteisiin joissa on hyvä olla. Silloin näytät myös kauniilta.
Hauskaa pikkujoulua esimiehenäkin! Seija Telaranta

Aika täyttää hakemus johtajakoulutukseen

Nyt on enää pari viikkoa aikaa hakea Johtaminen sosiaali- ja terveysalalla -erikoistumisopintoihin. Koulutettu johtaja on hintansa väärti, häntä arvostetaan.  Koulutus kohottaa itsetuntoa ja osaamista, joita johtaja tarvitsee työssään. Aikuisten koulutus on säästöjen aikana supistusten kohteena. Tammikuussa alkava ryhmä on ainoa vuonna 2013. Päivän lehdissä oli, että esimerkiksi sairaanhoitajien lääkehoidon koulutus on loppumassa, koska siitä peritään nyt reaalihinta, 5000€, opiskelijalta/työnantajalta. Opetusministeriön tuki on loppunut. Samansuuntaista kaavaillaan muihinkin aikuisopintoihin.
Opinnoista on paljon infoa LUETTAVAA palkissa. Kuvassa syyskuussa aloittanut aktiivinen ja iloinen ryhmä. He ovat ottaneet aivan kiitettävällä tavalla opiskelun haltuunsa ja nauttivat siitä, että oppivat asiat myös teoreettisesti. Tiimityö tuottaa hyvää tulosta ja auttaa verkostoitumaan.

Johtajakurssi 30

Vertailun vuoksi tässä alapuolella kuva johtajakoulutuksen Vintage-osastolta Nobel-juhlien pääkallonpaikalta, Tukholman kaupungintalolta vuonna 2006. Jokainen johtajakurssi on tehnyt opintomatkan Ruotsiin ja silloin meille kertoivat Tukholman sosiaali- ja terveydenhuollon toteutuksesta kaupungin korkeat virkamiehet. Aivan upeata oli nähdä kaupungintalon Nobel-sali ja muutkin historialliset huoneet, jotka olivat täydessä loistossa Nobel-juhlia varten.

Tukholman kaupungintalon sisäpihalla

Miksi meitä ihan oikeasti nauratti on ikävä kyllä sisäpiiritietoa! Valmistumassa olevan ryhmän kanssa olemme nyt valmistautumassa joulukuun alussa Tukholman matkalle. Käymme tutustumassa vanhustenhoivaan Koppargårdenin suuressa hoivapalvelulaitoksessa, joka viime kevään skandaalien vuoksi on siirtynyt Tukholman kaupungin hallintaan. Suomen suurlähetystössä taas kuulemme Ruotsin sosiaali- ja terveydenhuollon organisoinnista ja tämänpäivän haasteista sosiaalineuvos Anne Erikssonin kertomana. Seija Telaranta

Esimerkillä johtaminen toimii

Eilinen ilta oli taas Zlatan Ibrahimovicin, jonka kykyä johtaa hieman epäilin silloin, kun hänet nimettiin Ruotsin jalkapallomaajoukkueen kapteeniksi. Perustelin sitä sillä, että yleensähän on niin ja myös tutkimukset osoittavat, että huippuasiantuntijaa/osaajaa ei pidä tuhlata nimittämällä hänet johtajaksi. Lue artikkeli tästä asiasta: http://tamk-johtaminen.blogspot.fi/2012/06/tahdesta-kapteeniksi.html

No näin pääsi käymään Zlatanin kohdalla, mutta joukkueen tulokset kertovat omaa kieltään. Päivän Aftonbladet kuvasi 25 metrin etäisyydeltä ja 180 sentin korkeudelta ammuttua maalia vuosisadan maaliksi ja koko ottelua kuvattiin otsikolla LYCKOVRÅLET, riemun kiljahdus, sillä Ruotsi voitti Englannin maalein 4-2. Zlatan teki kaikki maalit.
Kuten aina ennenkin Zlatan korosti koko joukkueen merkitystä, yhteistyötä jossa kaikki puhaltavat yhteen hiileen yhteisen päämäärän nimissä.
Ajattelin katsoa, mitä uusimmat kirjat juuri nyt sanovat esimerkillä johtamisesta.
Käteeni osui Pentti Sydänmaanlakan tänä vuonna ilmestynyt kirja Älykäs johtaminen 7.0. Miten kasvaa viisaaksi johtajaksi?
Johtajan on oltava hyvä kommunikoimaan. Johtaminen on vuorovaikutusta ja johtajan on oltava vuorovaikutuksen ekspertti monella tasolla.
Johtajan on osattava myös motivoida ja innostaa. Paras tapa innostaa muita on olla itse innostunut. Oma motivaatio on pidettävä aina huipussaan, sillä vain niin pystyy johtamaan itseään.
Ja vielä esimerkillä johtamisesta:
Kaikessa toiminnassa on johtajan  käyttäydyttyvä niin kuin toivoo muiden käyttäytyvän. Porukalleen on pystyttävä olemaan esikuva. Täydellinenhän kukaan ei pysty olemaan, mutta kun tekee parhaansa, on oikeudenmukainen ja luotettava, niin siinä se on.
Jos ei ole saanut käydä kouluja muuta kuin Malmön Rosengårdin slummialueen elämänkoulun, silloin on mentävä niillä pelimerkeillä mitä on. Tästä on hyvä ottaa opikseen. Esimerkillä johtamisella on paikkansa edelleen, se toimii muuallakin kuin jalkapallokentällä.
Seija Telaranta

 

Opintokäynnit avartavat

Hoivapalvelukeskuksen korkeuksissa, yliopettaja Ulla-Maija Koivula edessä oik.

Kehittämisen ja johtamisen ylempään  ammattikorkeakoulututkintoon opiskelevan ryhmän opiskelijat tähtäävät alamme esimiestehtäviin ja erilaisten palveluyritysten johtajiksi. Koulutus antaa johtotehtäviin ja kehittämiseen hyvät valmiudet, sillä se on hiottu ja profiloitu täyttämään nykyaikaisen johtamisen alueet sekä laajuudeltaan että sisällöltään. Johtamisen opintoja on peräti 30 opintopistettä ja saman laajuinen opinnäytetyö tehdään vahvistamaan johtajuutta. Tänä syksynä aloitti ryhmä 12. Johtamisen opinnot alkavat paitsi perusteorialla, myös alamme toimintaympäristön hallinnalla. Olemme opiskelleet EU:n sosiaali- ja terveyspolitiikkaa, eri maiden sosiaali- ja terveydenhuollon organisointia ja toteutusta sekä painopistealueita. Olemme katsoneet Eurooppaan, mutta hyvä on myös katsoa lähelle.Viime torstaina meillä oli ohjelmassa Esperi hoivapalvelukeskus Tilkka sekä Laser Tilkka Oy Helsingissä sekä tutustuminen eduskuntaan, kyselytunnin seuraaminen sekä ministeri Paula Risikon ja kansanedustaja Sofia Vikmanin tapaaminen.

Lehtori Tiina Wickman-Viitala (vas.) ja osa ryhmää

Tiina Wickman-Viitala opettaa 8 opintopisteen verran taloushallintoa. Yliopettaja Ulla-Maija Koivula on paitsi sosiaalityön asiantuntija, hän on myös johtamisen asiantuntija. Hänellä on MBA-koulutus Tampereen yliopistosta ja lisäksi valtava kansainvälisyys-osaaminen. Hän on juuri palannut Afrikasta kansainvälisestä projekti-tapaamisesta.
Hoivapalvelukeskus Tilkka sijaitsee Helsingin Huopalahdessa, peruskorjatuissa entisen samannimisen sotilassairaalan tiloissa. Tarjolla on hoivapalveluita laidasta laitaan: tehostettua palveluasumista, dementiahoitoa, lyhytaikaista ja pitkäaikaista hoitoa sekä kuntoutusta. Mitä ylemmäs kerroksia mennään aina entisen upseeripotilaiden osaston tiloihin saakka, sitä hyväkuntoisemmiksi asukkaat käyvät ja toisinpäin. Lisäksi on kotihoito- ja puhelinpalvelua ja palvelut ovat avoinna myös lähialueen asukkaille. Meitä johdatteli asiakaspäällikkö Minna Tammiruusu ja hän kertoi palvelumaksuista, juuri sertifioidusta laatujärjestelmästä, henkilöstöstä, asukkaista, talousasioista ja toiminnan johtamisesta. Lounastimme alakerrassa sijaitsevassa Sodexon ravintolassa, joka vastaa koko talon ruokahuollosta. Meille tuli asiakasläheinen ja rento kuva elämästä Tilkassa. Asukkaat ovat oman elämänsä subjekteja, kuntonsa mukaan liikkuvia ihmisiä, joilla on  kaikki suurkaupungin mahdollisuudet käden ulottuvilla, samoin vilkas viriketoiminta järjestöjen ja moniosaavan henkilöstön toimesta. Tilkasta ei myöskään tarvitse lähteä mihinkään kunnon heiketessä. Monipuoliset palvelut takaavat tarpeen mukaisen hoivan.

Henkilöstöjohtaja Riia Siivikko oikealla ja vastaava hoitaja Sirpa Sormunen vas.

Samassa rakennuksessa toimii yksityinen, suomalaisomisteinen Laser Tilkka Oy ja siihen kuuluvat Laser Tilkka, Sairaala Tilkka, Silmä Tilkka sekä uutuutena Rintasyöpä- ja melanoomakeskus. Leikkaushoitoa toteutetaan upeissa uusissa ja moderneissa tiloissa, joista on hienot näkymät ulos luontoon ja kaupunkiin. Muun muassa heräämössä on suuri parveke. Sairaalassa toimivat monet alueen erikoislääkärit, yhteensä 40.  Hoitohenkilöstöä on tällä hetkellä 31. Palveluita on tarjolla sekä kunta-asiakkaille että yksityisille ihmisille niin suomalaisille kuin ulkomailta tuleville. Venäläisiä potilaita alkaa olla yhä enemmän ja erityisen tarpeellinen  on rintasyöpäklinikka.Tarjolla on monia erikoisaloja kevyestä raskaaseen kirurgiaan, josta esimerkkinä mm. lihavuusleikkaukset.

Kysyttävää ja ihmeteltävää riitti..

Varsinainen  jytky oli kuitenkin henkilöstöjohtaja, ylihoitaja Riia Siivikko ja hänen esityksensä organisaation toiminnasta ja siitä, kuinka henkilöstöstä välitetään ja huolehditaan. Sillä tavalla henkilöstö hoitaa myös asiakkaita laadukkaasti. Käytössä on joustava työaika, hoitaja voi itse valita miten kattavaa työaikaa hän on valmis tekemään. Sitä arvostetaan, samoinkuin lounasetua sekä osaamiseen perustuvaa vastuuttamista. Hyvästä henkilöstöpolitiikasta kertoo myös se, että henkilökunnan liikkuvuus ulospäin on vähäistä, vaikka osaavalle leikkaussalihenkilöstölle on "avoimet ovet" pääkaupunkiseudulla.

...erityisesti "rasvanpolttokoneista"...

Tilkasta siirryimme eduskuntaan. Eduskuntatalo on upea rakennus ja vaikka siellä olisi käynytkin opastettu kierros oli antoisa. Avoin hissi on ihmeellinen juttu ja siellähän näkyi ajelevan kansanedustan Pirkko Ruohonen-Lerner ja monta muutakin televisiosta tuttua bongattiin viimeistään kyselytunnilla.

Eduskuntatalon portailla...

Ministeri Paula Risikko antoi selkeän kuvauksen toimialastaan ja vastasi hänelle etukäteen lähetettyihin kysymyksiimme tyhjentävästi. Politiikka on kompromisseja täynnä ja joka haluaa politiikkaan, hänen on kyettävä yhteistyöhön ja sovitteluun erilaisten ihmisten ja erilaisten näkemysten kanssa.

Ministeri Risikon kanssa Johanna Sjövall ja Lila Oja

Asiat liikahtavat pienin askelin mutta siitä huolimatta on tänäkin syksynä saatu aikaan parannuksia moniin sosiaali- ja terveysalan ongelmakohtiin. Hionnan alla on nyt potilaiden vapaan liikkumisen rajat EU:n alueella.Vanhemmuuden kustannusten tasaisempaa jakautumista isien ja äitien kesken viedään eteenpäin.

Tampereen asioita ja omaa työtään eduskunnassa valotti meille kansanedustaja Sofia Vikman. Häneltä kysyimme tunnelin ja hoivapalveluiden suhteesta. Sofia avasi asiaa niin, että investointimenot, joiden on tarkoitus myös tuottaa ja esimerkiksi vanhustenhoidon käyttömenot eivät kuulu yhteen, vaan rahat tulevat eri momenteilta, joten ne eivät "syö" toisiaan. Sofia kertoi myös keskittyvänsä asioihin, olevansa asialinjalla, vaikka liikkeellä on paljon julkisuudella ja urheilulla paikkansa saavuttaneita edustajia.

Kansanedustaja Sofia Vikman punaisessa jakussa

Paluumatkalla meillä oli todella paljon keskusteltavaa päivän tapahtumista ja annista. Olimme liikkeellä mintzbergiläisessä hengessä, sillä työyksikön johtaja on "hermokeskuksessa" organisaation sisäisessä ja ulkoisessa elämässä. Hän ei pysty johtamaan ellei hän ole vuorovaikutuksessa toimintaympäristönsä kanssa verkottuneessa win-win -suhteessa. Hänen roolinsa on tuottaa, prosessoida ja jakaa informaatiota pitääkseen laivansa oikeassa kurssissa.  http://tamk-sosiaaliala.blogspot.fi/  -osoitteesta voitte lukea lisää opintomatkastamme. Mukana olleet sosiaalialan YAMK-opiskelijat ovat kirjoittaneet todella ansiokkaat jutut sosiaalialan blogiin.
Seija Telaranta

 

Vaalivoittaja Ulla Kampman

Pöly ei ole vielä laskeutunut Tampereenkaan vaaleista, vaikka huomiomme kiintyikin Amerikkaan ja tänään tietysti voittaja Obamaan. Peukkuja Obamalle piti myös Ulla Kampman, Tampereen valtuuston uusi jäsen.
Ulla edustaa Johtaminen sosiaali- ja terveysalalla -erikoistumisopintojen Vintage-osastoa, sillä hän on suorittanut opinnot joulukuussa 2001. Erikoistumisopintojen nimi oli silloin Hallinto ja työnjohto.Sihteerimme Anne onnistui löytämään arkistojen kätköistä Ullan opiskeluryhmän ja valmistumispäivän. Eli kaikki on tallessa vaikka talo ja nimikin on vaihtunut opinnoilla. Ulla on erikoistunut ensin leikkaussalihoitajan työhön ja käynyt myös työnohjaajakoulutuksen. Johtamisen opintojen tavoitteena oli osastonhoitajuus, mutta ennenkuin se ehti toteutua Ulla siirtyi vuonna 2003 Tampereen yliopiston lääketieteellisen  tiedekunnan opetushoitajaksi, nykyiseksi koordinaattoriksi.

Ulla Kampman, edustava johtajanainen

Jo leikkaussalityön ohella Ulla oli aktiivisesti mukana ammattiyhdistystoiminnassa kuten nyt yliopistollakin. Hän on yliopiston henkilökuntayhdistyksen sihteeri ja luottamusmies. Yhteiskunnallisista asioista hän on ollut kiinnostunut aina ja pyrki jo edellisellä kaudella kaupunginvaltuustoon, vähän leikkimielellä, kuten hän itse asian ilmaisi. Nyt on tosi kyseessä, sillä valtuustopaikka tuli kunnallisvaaleissa. Täällä johtajakoulutuksen konehuoneella olemme tosi iloisia Ullan saavutuksesta, ahkera ja päämäärätietoinen työ kannattaa aina ja se auttaa saavuttamaan asettamansa tavoitteet. Pientä ylpeyttäkin on ilmassa, kun meidän kouluttamat johtajat menestyvät.

Ulla kertoo, että johtajakoulutuksessa hän ymmärsi pystyvänsä enempään. "Se oli sykäys minulle tehdä asioita joita haluan, ilman turhaa epävarmuutta ja vaatimattomuuta".
Ulla jatkaa työn ohella opintojaan yliopistolla kansanterveystieteen parissa. Hyvä johtaja osaa myös kirjoittaa. Niin Ullakin, sillä hän on tässä vaalityön tuoksinassa kirjoitanut artikkeleita terveydenhuollosta, vanhusten asioista ja miten niitä tulisi tulevaisuudessa organisoida ja johtaa.
Eteenpäin mennään!
Seija Telaranta

Mitä olisi elämä ilman Obamaa?

Neljän vuoden ajan on saanut olla osana amerikkalaista elämää, Obaman hallintoa ja hänen perheensä arkea ja juhlaa Valkoisessa talossa. Joka aamu on Facebookissa päivityksiä; mikä on hänen ohjelmansa, keitä hän on tavannut ja minkä kannan hän on ottanut kulloiseenkiin akuuttiin asiaan. Obama on eurooppalaisten mieleen ja onkin sanottu, että jos ulkopuoliset saisivat valita Yhdysvaltojen presidentin, Obaman voitto olisi selvä.

 
Ihan ajattelin, miten tylsää olisi jos tämä informaatiovirta katkeaisi. Paitsi että sekä Barack että Michelle ovat esimerkkejä toteutuneesta unelmasta, he ovat myös monille esikuvia ja samaistumisen kohteita. Jos onnistui heille, miksei meillekin. Tänään on todella jännittävä päivä, sillä kukaan ei osaa sanoa kuinka tässä käy. Ei auta muuta kuin pitää peukkuja pystyssä.

Obama on iloinen, positiivinen

Kuten Clintonilla, niin myös Obamalla on tiettyjä prinsiippejä, joita hän noudattaa johtamisessaan. Ne hän kertoi avoimesti jo ennen presidenttikauttaan.
Hän korostaa pelisääntöjä.  Mitä selkeämmät ja yksiselitteisemmät ne ovat, sen helpompaa on elämä sekä henkilöstön että esimiesten. Työssä ei tarvita dramatiikkaa. Riitää, kun tekee työnsä hyvin: "Teet vain työsi, saatat sen loppuun niin se on siinä".
Palautteen antaminen on kaiken perusta. Obama haluaa, että kaikki huomioidaan. "Kiitä, kehu ja palkitse niitä, jotka eivät osaa sitä odottaa ja huomioi juuri ne henkilöt, jotka tekevät vähiten näyttävää työtä ja joille eivät kiitokset automaattisesti kuulu. Periaate on, että jokainen työntekijä osallistetaan, vain siten organisaatio voi menestyä. On ihmisiä, jotka eivät isossa joukossa uskalla sanoa mielipidettään. Johtajana sinun täytyy kiinnittää heihin huomio ja kysyä heidän mielipiteensä tilanteen jälkeen, sillä juuri heiltä voit kuulla ydinasian.
Tee suunnitelma ja pidä siitä kiinni. Vaatii todellista johtamistaitoa, että pystyy pitämään kiinni strategiasta, joka ei heti onnistu. Tai joka on vastatuulessa. On vaan uskottava ja tehtävä parhaansa. Erinomainen esimerkki tästä on terveydenhuoltouudistus, Obamacare. Se on ollut merkittävä strategia jo vuosikymmeniä, mutta vasta nyt se saatiin heiveröisesti läpi, kun siihen on uskottu. Jos Obama ei voita, terveydenhuoltouudistus kaatuu, sen on Romney luvannut.

Kannusta henkilöstöäsi uusiin ideoihin.Erityinen huomio kannattaa kiinnittää suorassa asiakaskontaktissa oleviin työntekijöihin ja heidän näkemyksiinsä. Samoin uusilla tulokkailla voi olla  mielipiteitä, jotka vievät organisaatioita eteenpäin.Johtajan on tärkeätä olla vuorovaikutuksessa suoraan juuri näiden ryhmien kanssa, koska heiltä saa suoran palautteen "uusin silmin".

Tutoriaan kannattaa  kuunnella

Kuuntele henkilöstöäsi ja varsinkin niitä, jotka ovat kanssasi eri mieltä. Tom Petersin sanoin "mitä maailma tekee kopioilla, varsinkaan itsesi"!
Tänään on tärkeä päivä myös meille naisille. Michelle on ollut muotitietoisille naisille suunnannäyttäjä. Hän on itse käyttänyt kuten tyttäretkin vaatteita, jotka ovat normaalissa myynnissä tavallisille kansalaisille.Hän korostaa parhaita puoliaan, käyttää rohkeita värejä eikä pönötä. Bleisereiden sijaan arvoon ovat nouseet naiselliset villatakit.Michellen motto. "Nainen on aina kaunis, kun hän käyttää vaatteita, joissa tuntee olonsa hyväksi"

In case.... Tutustu Mitt Romneyn ja hänen perheeseensä linkissä: http://tamk-johtaminen.blogspot.fi/2012/01/johtajamarkkinat-kayvat-kuumina.html
Seija Telaranta

Veera Veltti, päiväkodin johtaja ja kunnanvaltuutettu

Veera Veltti

Olen jo yläasteella tiennyt haluavani päiväkotiin töihin. Tein ylimääräisiä ja ilmaisia harjoitteluita esim. vanhainkotiin saadakseni lisäpisteitä kouluun pääsyä varten. Au pair -vuoden jälkeen opiskelin PIRAMKissa englanninkielisellä linjalla sosionomiksi (AMK). Opiskelun aikan olin monesti ulkomailla kesätöissä ja harjoittelussa, Lontoossa päiväkodissa, Kanadassa lastensuojelussa ja Egyptissä lastenkodissa. Valmistuin luokastani ensimmäisenä, vaikka olin jo aloittanut päätoimisen työn ennen valmistumistani. Urani aloitin yksityisestä englanninkielisestä päiväkodista. Sieltä siirryin reilun vuoden päästä Pirkkalan kunnalle vastuuopettajaksi. Siinä työssä olin 6 vuotta, minkä jälkeen siirryin Pirkkalan suurimman päiväkodin (124 paikkaa) varajohtajaksi. Nyt syksyllä olen aloittanut Valkeakoskella yksityisen päiväkodin johtajana. Luottamusmiehenä ja varaluottamusmiehenä olen toiminut Pirkkalassa vuodesta 2009 lähtien.

Erikoistumiskoulutuksia olen käynyt jo ennen johtajakoulutustakin. Ennen sitä kävin esi- ja alkuopetuksen pätevöitymiskoulutuksen. Nyt opiskelen seikkailupedagogiikan ohjaajaksi. Koulutus päättyy joulukuussa.

Halusin lähteä kunnallispolitiikkaan, koska haluan vaikuttaa lasten ja nuorten ja lasten kanssa työskentelevien asioihin. Haluan tuoda päätöksentekoon käytännön tietoa, taitoa ja kokemusta. Päättäjät, jotka eivät ole olleet työssä lasten parissa tai varhaiskasvatuksessa, eivät voi tietää mitä se käytännössä on. Meillä ei voi laatua laskea luvuilla. Päinvastoin, mitä "paremmat suhdeluvut" on, sitä laaduttomampaa varhaiskasvatusta lapsille/perheille tarjotaan. Haluan myös vaikuttaa koululuokkien aina kasvavaan kokoon. Tässä nyt ne suurimmat syyt kunnallispolitiikkaan lähtemiselle. Onneksi olen luottamusmiehenä oppinut paljon neuvottelutaitoja.
Uuden työn lisäksi meidän perhekoko on kasvanut. Minun 17-vuotias kummipoikani on nyt sijoitettuna meille, olen hänen sijaisäitinsä. Omat pojat ovat onnellisia "uudesta" veljestä.
Veera Veltti

Ps. Onneksi olkoon ihana, kaunis, taitava, tasokas, yhteistyökykyinen, iloinen ja positiivinen johtajanainenVeera Veltti. Onneksi olkoon Pirkkala, teidän perheenne,  lapsenne ja nuorisonne, olette saaneet hyvän asioidenne ajajan.
Terveisin Outi Wallin, Tiina Wickman-Viitala ja Seija Telaranta. Juomme tässä Outin kanssa kohta juhlakahvit kunniaksesi.