Kohottava päivä Tukholmassa

Kuten kautta opintomatkojen historian, sää suosii meitä. Niin nytkin, sillä tiistai 4.12. oli ainoa tyyni päivä, jota edelsi lumimyräkkä myrskyineen ja heti kun olimme irtautuneet laiturista, alkoi uusi kaaos, joka sulki monet liikenneyhteydet Tukholman alueella. Maanantaina olimme laivan kokoustiloissa, jolloin erikoistumisopintoryhmä esitteli kehittämistehtäviään muiden kommentoidessa. Olimme jo pitkällä merellä kun ohjelmamme päättyi "kuohuviin".

Etualalla Eeva Nieminen ja Saara Kotakorpi

Kirsi Sievinen, Katja Jalkanen, Kirsi Kalliomäki ja Kim Engbers

Iloiset ja asiantuntevat kommentoijat

Lehtori Outi Wallin ja kuljettajamme Lauri Paavilainen

Aamun auettua Tukholmassa suunnistimme kohti Koppargårdenia, jossa emäntänämme toimi yksikönjohtaja Margit Salomaa. Hänen vastuullaan on kaksi 29 potilaan osastoa. Henkilökuntaa on nelisenkymmentä yhtä osastoa kohden.  Margit piti määrää ihan riittävänä. Hän on tullut Koppargårdeniin esimieheksi sen siirryttyä Tukholman kaupungin hallintaan keväällä. Iso muutos on tapahtunut myös henkilöstössä. Moni poistui paikalta turbulenssissa. Muutos ei ole suinkaan ohi, vaan kaupunki tekee toimintaan isoja siirtoja kaiken aikaa. Juuri yksi osasto oli tyhjennetty ja sinne siirtyivät asukkaat muualta. Henkilöstö on hyvin monikulttuurinen ja 10% on sellaisia, joilta puuttuu luku- ja kirjoitustaito. Olimme tästä aivan ihmeissämme! Tunteet ovat usein pinnassa ja esimieheltä vaaditaan kykyä hallita tilanteet. Sairauspoissaolot ovat 15 prosentin luokkaa ja työstä voi olla poissa 8 päivää, vasta sitten tarvitaan todistus. Ensimmäinen sairaspäivä on ollut palkaton jo pitkään.

Margit Salomaa ja kiinnostuneet kuulijat

Margit Salomaa on Hämeenkyrön tyttöjä Heinijärveltä ja peruskoulutukseltaan toimintaterapeutti. Hän on  tehnyt pitkän uran hoiva-alalla Ruotsissa. Tukholmassakin hän on toiminut monessa sairaalassa ja hänellä on myös Karoliinisessa suoritettu maisteritutkinto, jonka laajuus peruskoulutuksen jälkeen on 60 opintopistettä. Margit kertoi tuntumansa olevan, että suomalaiset ja ruotsalaiset sairaanhoitajat ovat vähentyneet ja tilalle ovat tulleet maahanmuuttajat, eniten Iranista ja entisen Jugoslavian alueelta. Kolmesta yksikönjohtajasta yksi on bosnialainen, yksi ruotsalainen ja Margit suomalaistaustainen. Valtaosa Koppargårdenin henkilöstöstä on perushoitajia koulutukseltaan, mutta paljon on myös alalle  kouluttamattomia. Aikaisemmin tässä 300 henkilön hoivakodissa on ollut 30 sairaanhoitajaa, nyt heitä on 20.

Margit esitteli meille myös osastoja ja kertoi todella mielenkiintoisella tavalla siitä, millaista on johtaa raskashoitoista yksikköä. Vanhukset ovat  huonokuntoisia siirtyessään tänne eikä elämästä yleensä tule pitkää enää siinä vaiheessa. Sanalla sanoen olimme vaikuttuneita kuulemastamme ja puhetta riitti. Oman hohtonsa vierailullemme toi se, että Suomen Tukholman lähetystön sosiaalineuvos Anne Eriksson oli mukanamme koko päivän. Koppargårdenista siirryimmmekin suurlähetystöön, josta myöhemmin.
Seija Telaranta