Tervetuloa kaikki johtajaopiskelijat ja kollegat takaisin hiihtolomilta. Aikuisten opiskelijoiden elämässä se tarkoittaa siirtymistä vuoden loppuhuipennukseen, kevääseen. Johtaminen sosiaali- ja terveysalalla -erikoistumisopinnoissa on kaksi ryhmää:
Johtajakurssi 30, joka valmistuu toukokuussa ja
johtajakurssi 31, joka valmistuu joulukuussa.Toukokuussa valmistuva ryhmä tuotteistaa palveluitaan ja työstää kehittämistehtäviään ja nuorempi kurssi opiskelee juuri nyt toiminnan ja prosessien johtamista sekä aloittaa asiakkuuksien johtamisen opintojakson.
 |
| Espanjalaisilla portailla Piazza di Spagnalla (138 porrasta) oli kevät |
Opintomatka Tukholmaan päättää opiskelun mukaviin tunnelmiin. Niin tänäkin vuonna. Koko päivän olen valmistellut 7.5. olevan opintomatkapäivän ohjelmaa. Kutsu on tullut Tukholman Suomen suurlähetystöön, jossa sosiaalineuvos Anne Eriksson pitää esityksen Ruotsin sosiaali- ja terveyspolitiikasta. Muut kohteet ovat vielä varmistumatta, mutta yksi on varmaa. Meille paistaa aina aurinko Tukholmassa.
Aurinko paistoi Roomassakin. Paavia vietiin hotellin viereisestä Vatikaanista helikopterilla kohti siviilielämää ja keskustelu kävi kuumana Berlusconista. Kaikki hänestä kuuluivat puhuvan, halusivat tai eivät hänet uudelleen johtajaksi. Niinpä. Johtajista puhuvat kaikki, niinhän Mintzberg on asian tutkinut.
Miltä Roomassa muuten näytti? Hiljaiselta. Moottoritie oli suorastaan autio eikä kaduilla eikä liikkeissä ollut tuttua tohinaa. Kevätvaatteet olivat tulleet, vaikkei niitä kaduilla vielä näkynytkään. Toppatakeissa ja kapeissa legginseissä mentiin. Roomalainen nainen luottaa mustaan väriin päivällä ja illalla kuten ranskatarkin. Turkoosi, vihreä ja keltainen hallitsivat ikkunoissa, oikein hempeinä sävyinä. Jotkut liikkeet olivat täysin "mustavalkoisina" ja joissakin oli huikeita kukkapelto -kuoseja ja sinisiä sävyjä. Kotona sain déjà vu -kokemuksen, kun löysin omat vintage-kenkäni vintiltä, joissa on aivan oikea sinisen sävy ja malli tähän kevääseen, 80-luvulta.
 |
| Vanhassa vara parempi... |
Italialainen nainen ei koskaan hylkää eläinkuoseja ja avoimia kaula-aukkoja. Niitä näki ravintoloissa ja kaduilla. Ei ole turkiksiakaan pantu naftaliiniin. Massiivisia turkkeja, joihin oli käytetty koko minkkitarhan kapasiteetti, näkyi edelleen, mutta vähemmän kuin ennen.
 |
| Piazza del Popolon auringossa |
Tätini vanhassa kansakoulun maantietokirjassa oli luonnehdittu italialaisia veijarimaisiksi huiputtajiksi, pieni vilunki on kansanhuvia. Sen saa melkein aina huomata, kuten nyt hiihtäjät Val de Fiemmessä ja meikäläinen Roomassa.
Kevättä kohden kevein mielin ilmasta huolimatta.
Seija Telaranta
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Kommentit ilmestyvät pienellä viiveellä. Jouduimme ottamaan käyttöön kommenttien moderoinnin, koska mainoksia alkoi tulvia kommentteina.