Innostuksen ja osaamisen taustat

Luin samanaikaisesti loman aikana tulleita Talouselämä-lehtiä sekä Pauli Aalto-Setälän ja Mikael Saarisen kirjaa INNOSTUS.

Talentum 2014

Talouselämässä 8/14 Mari Valkosen artikkelissa käsitellään psykologisiin testeihin valmistautumista. Siinä kehotetaan harjoittelemaan esimerkiksi numero- ja kuvasarjojen jatkamista, jotta sentyyppiset asiat sujuvat testeissä ilman jännitystä. Henkilöarviointiin kannattaa myös valmistautua syömällä ja nukkumalla hyvin ja loppujen lopuksi olla oma itsensä alusta loppuun, sillä testit on tehty niin, että teeskentely tai falskius huomataan. Eli ihan peruskauraa minkä kaikki työelämässä olleet tietävät.
Innostus -kirjassa minua kiinnosti kappale "Innostuksen taustavaikuttajat".  Psykologisten testien päämääränähän on löytää innostunut ihminen, joka kiinnostuu työstään, on siis hyvä valinta.

Varhaisilla vuorovaikutuskokemuksilla on kirjan mukaan elinikäinen vaikutus ja merkitys sille, miten turvallinen  ja innostunut  ihminen hänestä kehittyy. Tutkijat ovat vanhempi-lapsi havainnointien pohjalta erotelleet kolme kiintymissuhteen päätyyppiä. Turvallinen kiintymissuhde on sellainen, jossa lapsen tarpeisiin, tunteisiin ja käyttäytymiseen suhtaudutaan innostuneesti ja hyväksyvästi. Seuraus on, että ilman vanhempiaankin lapsi pystyy toimimaan luottavaisesti ja hakee apua sitä tarvitessaan. Tästä lapsuuden maailmasta on suora linkki siihen, miten ihminen aikuisena pystyy innostumaan luontevasti eikä pelkää epäonnistumistakaan.
Kahdessa muussa kiintymyssuhdemallissa vanhemmat eivät ole toimineet johdonmukaisesti eivätkä ennustettavasti, jolloin lapsen tunnemaailmaa leimaa pelokkuus, estyneisyys, huolestuneisuus ja hermostuneisuus. Ne näkyvät aikuisena siten, että psyykkinen liikkumavara on kapea, ihminen vetäytyy, ripustautuu tai käyttäytyy ylidramaattisesti ja hakee jatkuvaa huomiota.

Mietin, että toki testeihin voi valmistautua, mutta lapsuuttaan ja kokemuksiaan ei voi piilottaa. Ajauduin oikein muistelemaan lapsuuttani ja miten ne kokemukset näkyvät ja tuntuvat minussa edelleen.
Silloin ei heiniä paalattu, vaan heinät kaadettiin, laitettiin seipäille ja korjattiin latoihin. Väkeä oli paljon, ilma aina kaunis ja aurinko paistoi. Hevostyttönä minua eivät keittiöpuuhat kiinnostaneet, mutta kun heinäväelle vietiin kahvi pellolle, olin siinä tätini ohjaamana mukana. Koreihin laitettiin puhtaat liinat, kupit laskettiin tarkkaan, että kaikille riitti samoinkuin muut tavarat. Sokeripalat laskettiin ja käärittiin voipaperiin ja samoin huolellisesti tarkistettiin, että jokaiselle oli pulla. Kuuma kahvi kaadettiin pulloihin, joiden päälle vedettiin villasukka.

Kotona kirjailtu pellavaliina

Oli hieno tunne kun heinäväki kokoontui kahvitauolle ja tätini kanssa katoimme kahvipöydän kärryille puhtaan liinan päälle ja väki nautti kahvihetkestä. Olen aivan varma, että nämä tunnelmat elävät minussa aina kun katan nytkin. Kattauksen tulee aikaansaada kauneuden kokemus, tuottaa mielihyvää.

Puolivuotiaana vanhempieni kanssa

Onkohan se näkynyt testeissä ja jos niin miten?
Sunnuntaiterveisin Seija Telaranta