Strateginen opintomatka Helsinkiin

Strategisen johtamisen opintomatka päivä Helsinkiin alkoi varhain torstaiaamuna kuudes päivä maaliskuuta.  Iloisella ja avoimella mielellä varustautunut joukko sosiaali- ja terveyspalvelualan kehittämisen ja johtamisen opiskelijoita (TAMK) suuntasi kohti Helsinkiä.

Entinen sotilassairaala "lumipuvussa"

Matkamme ensimmäinen etappi oli entisen Sotilassairaala Tilkan kulttuurihistoriallisiin tiloihin toimitilansa saneerannut Laser Tilkka Oy.  Kirurgian professori Tom Schröderin perustama Laser Tilkka Oy on yksityinen suomalaisomistuksessa oleva terveydenhoitoalan yritys, jonka sairaalakokonaisuuteen kuuluvat Laser Tilkan lisäksi Sairaala Tilkka, Silmä Tilkka sekä Rintasyöpä- ja melanoomakeskus. Laser Tilkassa toimii jo yli 40 erikoislääkäriä ja henkilökuntaan kuuluu 35 terveydenhuollon ammattilaista. Laser Tilkka on saanut tunnustusta menestymällä Kauppalehden Menestyjä -yritys analyysissä vuosina 2012 ja 2013. Kauppalehti palkitsee taloudellisen suorituskykynsä perusteella oman toimialansa parhaimmistoon kuuluvat yritykset vuosittain.

Laser Tilkassa meidät vastaanotti Ylihoitaja Riia Siivikko, joka innostuneesti kertoi yrityksen toiminnasta, asiakasryhmistä ja henkilöstönjohtamisesta. Erityisesti positiivinen kuva jäi yrityksen henkilöstöjohtamisen painopistealueista: työhyvinvointi, työhyvinvointi ja työhyvinvointi.

Hoitohenkilökunnan vaihtuvuus on pientä. Siitä huolimatta, että toiminta oli laajentunut viimevuosienaikana merkittävästi. Siivikko nosti esiin, että vuonna 2012 läpi käytiin organisaatiomuutos, jossa hoitohenkilökunnan työkuvia muutettiin ns. tiimiajattelumallista osastoajattelumalliin. Muutoksella pyrittiin luomaan joustavampi työyhteisö, jossa työnkierto ei ole välttämätön paha vaan vahva toiminnan tukipilari. Työyhteisössä nimikkeiden muuttumiset ja vastuutehtävien siirtämiset oli viety onnistuneesti läpi. Muutoksen avulla luotiin selkeät kokonaisuudet, joita on helpompi hallita. Vaikka Siivikko kuvasi vuotta raskaaksi ja kuluttavaksi. Jälkeenpäin katsottuna muutos näyttäytyy onnistuneena ja toimintaa tehostava, joustavuus työtehtävien välillä on lisääntynyt ja töissä on hyvä olla. Ylihoitaja nostaa menestystekijäksi työntekijät. Jokainen työntekijä on oman erikoisalansa avainhenkilö ja osaamista hyödynnetään läpi koko laajan työkentän.

Laser Tilkan moderni leikkaussali

Näin ulkopuolisena asiaa tarkasteltuna toiminnasta jäi kuva, että tässä työyhteisössä välitetään työntekijästä suurella sydämellä. Henkilökunnasta pidetään huolta, siitä kertoo lukuisat eri palkitsemisjärjestelmät ja muistamiset erilaisia juhlia unohtamatta. Nostaisin tässä kohtaa esille vielä työnohjauksen, josta Siivikko myös mainitsi. Työyhteisö oli ottanut arkityöhön, kokeilu muotoisesti, johdon ja työntekijöidenkin tueksi työnohjauksen. Ei siis tarvitse kärjistää tilannetta kriisiin asti ennen työnohjauksen hyödyntämistä, näkisin että työnohjauksen hyöty on suurempi, kun sitä käytetään jokapäiväisessä työssä tukemassa.

Uskoisin, että vierailun päätteeksi lähes jokainen ellei jokainen meistä kuuntelijoista oli valmis astumaan Laser Tilkan palvelukseen.

Kirjoittanut:  Sini Korhonen

Lähteet:

Riia Siivikko Ylihoitaja esittely 6.3.2014.

Laser Tilkka Oy:n internet sivut. Lasertilkka.fi

Seuraava vierailukohteemme oli Pikku Huopalahdessa sijaitseva Omasairaala Oy. Omasairaala aloitti toimintansa 2013 ja Omasairaalan omistaa Pohjola Vakuutus Oy. Omistajuuden perusteella kyseessä on uudenlainen tapa toimia, eli että vakuutusyhtiö omistaa sairaalan. Näin ollen olikin mielenkiintoista päästä tutustumaan palvelukonseptillaan terveydenhoitokentässä erottuvaan sairaalaan.

Omasairaala on ortopediaan ja käsikirurgiaan erikoistunut ortopedinen yksityissairaala ja yksikössä tutkitaan, leikataan ja kuntoutetaan ortopedisiä vammoja. Omasairaalassa työskentelee myös vakuutusyhtiö Pohjolan korvauskäsittelijät, joten vakuutusasiat on mahdollista hoitaa sairaalakäynnillä. Asiakaskunnasta noin 80 prosessia on Pohjolan vakuutusasiakkaita, mutta sairaala on kuitenkin kaikille avoin päiväkirurginen sairaala. Omasairaala on ns. työväensairaala, eli tavoitteena on kuntouttaa asiakkaat mahdollisimman nopeasti työkykyiseksi ja hoitovastuu on Omasairaalassa kunnes asiakas palaa takaisin työhönsä.

Toimitusjohtaja Harri Aho puhui kovin ajatuksia herättävästi ja vaikuttaisi siltä, että hän on myös herätellyt aika monia tahoja. Eli aiemmin pahimmillaan yksityisellä puolella on hoidon arviointi tapaturman jälkeen saattanut kestää jopa 6 viikkoa. Ja pahimmillaan yksityiset sairaalat toimivat ”rahankiilto silmissä” ja laskuttavat epärealistisia summia. Tämän pohjalta Omasairaala alkoi pohtia, miten voisi tehdä jotakin uutta ja tehokkaasti. Eli onko hoitoketjujen lyhentäminen mahdollista?

Omasairaala on nyt jo lyhyen toimintansa aikana pystynyt lyhentämään erilaisten ortopedisten vammojen aiheuttamaa keskimääräistä työkyvyttömyysaikaa. Alla tilasto.

Lisäksi omasairaala on ”ravistellut” työtapoja, miettimällä mitä kenenkin on järkevää tehdä ammattitaitonsa puolesta. Lääkärin vastaanottoaikaa kellottamalla todettiin, että vain 6 minuuttia on sellaista, mihin tarvitaan ortopediä. 16 minuuttia vastaanottoajasta voi hoitaa joku muu. Lääkäriä tarvitaan oikeastaan vain päätöksentekoon vastaanotolla. Tämän vuoksi lääkäri ja hoitaja toimivat työparina yhdessä. Muutenkin toiminnan järkeistämistä ja tilojen suunnittelua on mietitty Lean-periaatteiden mukaisesti. Ideana on, että uuden toimintamallin ansiosta työnantajat, Kela ja vakuutusyhtiöt säästäisivät tehokkaan toiminnan ja lyhentyneiden työkyvyttömyysaikojen ansiosta merkittävän määrän rahaa. Omasairaalaan voi tulla ilman ajanvarausta ja ensimmäisellä käynnillä tehdään hoidon arviointi jatkosuunnitelmineen.

Omasairaala arvioi toimintaansa kahden mittarin avulla. Ensimmäinen mittari on asiakaskokemus. Eli kuinka halukas asiakas on suosittelemaan palvelua ystäville ja tuttaville ((NPS-indeksi). Asiakastyytyväisyys on nähtävissä reaaliaikaisesti Omasairaalan internetsivujen Palaute-kohdassa. Toinen käytössä oleva mittari on hoitoketjun pituus vahingosta työhön paluuseen.

Yksi mielenkiintoinen yksittäinen huomio on hoivamestari-toimenkuva. Hoivamestari-konsepti palkittiin 4/2013 graafisten suunnittelijoiden järjestön, Grafian, Vuoden Huiput-gaalassa. Kultahuippu-palkinto myönnettiin palvelumuotoilusarjassa viestintätoimisto Hill + Knowltonille, joka yhdessä Omasairaalan kanssa loi Hoivamestarin. Hoivamestarivastaan ottaa asiakkaan tulo-aulassa sekä yleensäkin huolehtii koko sairaalakäynnin ajan, että asiakkaan toiveet täytetään (http://www.omasairaala.fi/files/4244/Oma-lehti+2_2013.pdf).

Kirjoittanut: Tiina Hult

Lähteet:

Harri Aho Toimitusjohtaja esittely 6.3.2014.

Omasairaala Oy:n internet sivut. omasairaala.fi

Omasairaala Oy:n asiakaslehti 1/14

Tiukasta aikataulusta huolimatta ehdimme hienosti ratikalla Omasairaalasta eduskuntatalolle. Yliopettaja Tiina Mäkinen oli sopinut meille opastetun kierroksen eduskuntatalolle, joka oli oikein mielenkiintoinen ainakin ensikertalaisen näkövinkkelistä. Kaikista kielloista huolimatta houkutus loikata eduskunnan paternosterhisseihin oli suuri! Hissien käyttö on sallittu vain kansanedustajille ja talon henkilöstölle, joten valmistumisen jälkeen alamme pohtia vaalikampanjaa seuraaviin eduskuntavaaleihin. Myös paikka istuntosalissa on jo katsottu valmiiksi. Eturivi vai mitä?

Eduskunta on jo puitteiltaankin vaikuttava

Kierroksen jälkeen peruspalveluministeri Susanna Huovinen otti meidät kokoustilassa vastaan ja saimme etukäteen lähetettyihin kysymyksiin vastauksia. Tärkein ja työhömme suuresti vaikuttava kysymys oli tietenkin tuleva sote-muutos ja missä sen suhteen mennään. Ministerin mukaan sote-uudistuksessa tulee huomioida erityisesti sosiaalialueen painotus sekä erva-alueiden koordinointi. Tavoitteena saada erva-alueiden koordinointi toimimaan aiempaa paremmin, jotta talouden paineista, väestön ikääntymisestä ja henkilöstön saatavuudesta selvittäisiin tulevina vuosina. Sote-uudistuksessa on myös tärkeää nähdä sen vaikutus erityisesti tuleviin vuosiin, ei vain tämän hetkiseen tilanteeseen.

Kyse sote-uudistuksessa on hallinnon kokoamisesta, ei palvelujen karkaamisesta kunnilta. Monissa kunnissa tehdään jo paljon yhteistyötä, mutta jatkossa on tavoite päästä vanhasta sektoriajattelusta poispäin, jotta turvataan sosiaali- ja terveysalan moniammatillisuus ja henkilöstön riittävyys. Moniammatillisuuden avulla on myös mahdollista saada ennaltaehkäisyä parempaan suuntaan.

Hallitusohjelmatasoisesti on velvoitettu ministeriötä laatimaan hyvän johtamisen kriteeristöä. Sosiaali- ja terveydenhuollon johtamisessa on tärkeää omata jatkuvan uudistamisen ja jatkuvan muutoksen hallinnan taidot. Tulevaisuuden johtajan tulee olla joustava, sopeutuva sekä osata hyödyntää verkostoitumista. Nämä asiat eivät koske toki pelkästään sosiaali- ja terveysalaa. Pysähtyneisyys tai paikalleen jämähtäminen ei ole eduksi pienelle yhteiskunnalle. Olisi myös tärkeää miettiä, mitä vahvuuksia yhteiskunnassamme on. Tulisi katsoa eteenpäin ja miettiä, löytäisimmekö sellaisia konsepteja, joita voisimme markkinoida laajemmaltikin.

Kirjoittajat vasemmalta oikealle Maarit Valkeejärvi, Sini Korhonen ja Tiina Hult

Vierailu eduskuntatalolle oli erittäin onnistunut. Istuntoa seuratessa ei käynyt peruspalveluministeriä kateeksi. Suurin osa kysymyksistä ja tiukasta vastarinnasta koski selkeästi tulevaa sote-uudistusta ja ylipäätään sosiaali- ja terveysalaa. Jäämme mielenkiinnolla odottamaan, mitä uudistus tuo sosiaali- ja terveysalalle ja miten se vaikuttaa työhömme tulevina johtajina.

Kirjoittanut: Maarit Valkeejärvi