Aivotutkimus avuksi ihmisten johtamiseen

Tekniikan tohtorit ja tunnetut johtamisen asiantuntijat Leenamaija Otala ja Helena Åhman tuovat terveiset Bostonissa viime vuonna olleesta NeuroLeadership-konferenssista, jossa käsiteltiin aivotutkimuksen soveltamista ihmisten johtamiseen Kauppalehti Option artikkelissa "Ajattele alaisesi aivoja" (2/2012, 32-37).
  Ihmisten johtamisesta on tullut johtamisen ykkösaihe ja kaikki uusi kiinnostaa samalla kun vanhaakin tietoa ja tutkimusta hyödynnetään yhä tehokkaammin. Paljon on vettä ehtinyt virrata Tammerkoskessa sitten Elton Mayon, joka omalla tavallaan 1900-luvun alkupuolella loi perustan nykyiselle henkilöstöjohtamiselle.Elton Mayonhan lähtökohta oli työssä viihtymisessä suhteessa hyviin tuloksiin sekä sopivien työtiimien luomisessa. 

Aivojen toiminta heikkenee iän myötä, mutta uusien kokemusten ja uuden oppimisen  avulla me pystymme pitämään aivotoimintaa vireänä vanhoinakin. Aivot ovat sosiaalinen elin, jotka tarvitsevat vuorovaikutusta toisten kanssa. Aivojen älykäs, tietoinen toiminta,  päätöksenteko, ongelmanratkaisu, luovuus, oppiminen ja ajattelu tapahtuu aivojen etu-otsalohkoissa. Aivot  kuormittuvat liiasta tietotulvasta, päällekkäisistä asioista ja häiriötekijöistä. Aivot eivät nuku yölläkään, mutta kun häiriötekijöitä ei silloin ole, ne pystyvät käyttämään koko kapasiteettinsa vaikeiden asioiden työstämiseen. Siksi hyvä yöni on energiaa aivojen toiminnalle.

Erityisen merkityksellinen asia aivotutkimuksen ja ihmisten johtamisen yhdistämisessä ja ajankohtaiseksi tulemisessa on se, että jo lähes kaksi kolmasosaa ihmisistä tekee tietotyötä, käyttää aivojaan eikä tee ns. ruumillista työtä. Nyt onkin tärkeätä miettiä, miten ihmisten älyllisiä resursseja  johdetaan niin, että aivot toimivat optimaalisesti. Tulisi olla jatkuvasti uuden oppimista ja mielekäs työ, mutta myös lepoa pääkopalle. Leenamaija Otala ja Helena Åhman listaavat  aivojen kannalta hyvään johtamiseen kuuluvat asiat sekä  hyvän työpaikan.

Helena Åhman

Leenamaija Otala

Aivoille hyvää johtamista on:

• Esimiehet ymmärtävät aivojen toimintaa ja tietävät miten ihminen oppii ja ajattelee.
• Esimiehet hallitsevat tunteiden säätelyä ja osaavat omassa toiminnassaan huomioda ihmisten tunteet ja niiden hyödyntämisen positiivisella tavalla.
• Ihmisille annetaan vapaus valita ja huomio kiinnitetään myönteisiin asioihin. Tämänhän me opimme myös Bill Clintonin johtamistavasta. Etene sinne, missä voit onnistua äläkä aja käärmettä pyssyn suuhun!
• Selkeys ja yksinkertaisuus kunniaan. Aivotkin pitävät siitä. Kehottihan Henry Mintzberg tekemään strategiastakin yksinkertaisen, muuten se ei koskaan toimi!
• Esimies hallitsee monet roolit. Hän on valmentaja kun sitä tarvitaan, tukija, sparraaja, eteenpäin työntäjä tai jarruttaja. Hän osaa valita tilanteen ja henkilön mukaan.

Aivoille hyvä työpaikka on:

• Sellainen, jossa on erilaisia tiloja erilaisille tehtäville. Työntekijä pystyy rauhoittumaan ja tapaamaaan vapaasti muita ihmisiä. 
• Monille on tärkeätä myös ympäristön esteettisyys ja kauneus. Siisti ja elegantti ei useinkaan maksa enempää kuin rumakaan. 
• Toimintaympäristön tulisi myös tukea sekä kasvotusten olemista, että virtuaalista vuorovaikutusta omalla tavallaan. 
• Teknologian tulisi toimia monimuotoisen vuorovaikutuksen tukena ja helpottajana.
• Koska aivot tarvitsevat virikkeitä, työpaikalla tulisi ruokkia uteliaisuutta ja arvostaa uusia ideoita. 
• Oppimiseen tulisi kannustaa, suosia ja arvostaa sitä, että tietoa jaetaan ja toista tuetaan.
• Ihmisestä pidetään huolta, hänen fyysistä, psyykkistä ja sosiaaalista terveyttään seurataan ja poikkeamiin tartutaan ajoissa. 

Lopuksi lainaus ym. artikkelista: " Tulevaisuuden johtaja on neurojohtaja, joka ymmärtää aivoja ja mieltä aiempaa paremmin".
Seija Telaranta