Totta vai tarua, ulkoistetut vanhushoivapalvelut Ruotsissa

Ruotsissa astui voimaan vuoden 2009 alussa  vanhus- ja vammaishuollon palveluiden  vapaata valintaa koskeva laki, jonka tavoitteena oli asiakkaan  itsenäisen valinnan ja päätösvallan lisääminen sekä houkutella alalle uusia yrityksiä ja järjestöjä julkisen vallan oheen. Viime kädessä oli tavoitteena säästää menoissa ja kilpailun avulla parantaa palvelutoiminnan tehokkuutta ja tuottavuutta. Ajateltiin myös, että pienimuotoinen kotipalvelutoiminta ja hoivayrittäjyys lisääntyisivät.

Viime syksynä monet haukkoivat täällä Suomessakin henkeään, kun iltapäivälehdet repivät skandaaliotsikoita siitä, miten hoivapalveluyritykset olivat ajautuneet suurien ketjujen omistukseen, jotka käärivät isot voitot ja romahduttivat laadun. Syyskuun lopulla julkistetut tilastotiedot vuoden 2009 liikevaihdosta osoittivat, että yksityinen hoito- ja hoivasektori oli tuottavuudeltaan palvelualojen kärjessä 10,3% prosentin voitollaan samaan aikaan kun yritysten keskimääräinen voitto oli 5,4% liikevaihdosta. Taviksesta tuntui aivan ihmeelliseltä miten niin on käynyt, kun perinteisesti hoivapalvelut oli ajateltu melkein voittoa tavoittelemattomiksi eettisiksi yrityksiksi.

Moni kakku päältä kaunis...

Riskipääomayhtiöt valtasivat ulkoistettujen palveluiden markkinat. Ruotsin kahdestakymmenestä suurimmasta hoiva-, hoito- ja koulutoimen palveluyrityksestä on riskipääomasijoittajien omistamia puolet. Yksityisen hyvinvointialan työpaikat ovat 2000-luvulla kaksinkertaistuneet. Koko Ruotsin mittakaavassa yksityiset yritykset vastaavat viidenneksestä hoivapalveluista, mutta Tukholman alueella 60 prosentista senjälkeen kun kaupunki kilpailutti koko vanhustenhuoltonsa vuonna 2006. Skandaalin ytimessä olevalla  Caremalla ja Attendolla on hallussaan joka kolmas vanhushoivapaikka Tukholmassa. Vanhuspalvelualan tutkimusprofessori Marta Szebehly pitää ulkoistetun toiminnan nopeaa laajentumista ja keskittymistä harvoille pääsyynä paljastuneisiin skandaaleihin (Dagens Nyheter 19.11.2011). Räikeimmissä virheissähän oli kysymys infektioista, hoitamattomista haavoista, amputaatioon ajatumisesta ja suorastaan nälän näkemisestä. Otsikoille on perusteet: Sosiaalihallitus on 1.1.2010 jälkeen saanut vanhustenhoitoa koskevia valituksia koko maasta 370 kappaletta, joista 150  koski Caremaa. Sekä Carema että Attendo ovat valtaamassa hoivapalvelubusinesta myös Suomessa,  Attendo MedOne ja Careman takana on Mehiläinen konserni. Tasapuolisuuden nimissä on kyllä mainittava, että olemme johtajakoulutusten kanssa vierailleet Attendossa ja meille jäi todella hyvä  käsitys heidän toiminnastaan. Se oli ammattimaista ja perustui tutkittuun tietoon.

Toimiin on ryhdytty. Vanhustenhuoltoministeri Maria Larsson peräänkuulutti (DN 12.11.2011) kuntien vastuuta ja valvonnan tehostamista. Hallitus on myös jo aiemmin panostanut henkilöstön koulutukseen sekä säätänyt vanhustenhuollon arvokkuustakuu-lain ja lex Sarah-lain, jonka puitteissa vahvistettiin henkilökunnan oikeutta ilmoittaa laiminlyönneistä. Tarkastustoiminta kärsii kuitenkin henkilöstöpulasta; valitustapausten käsittelyt viipyvät ja vain 6 prosentissa valvoja pystyy käymään paikalla kun ilmoitus on tehty. Tämän kevään aikana on myös luvattu esitys dementiahoidon kansallisesta henkilöstömitoituksesta. Sosiaalihallitukselle on myös annettu tehtäväksi selvittää, onko yksityisen ja julkisen vanhustenhoidon välillä systemaattisia laatueroja. Ihan syystä kannattaa tutkia: Careman omistuksen aikana yhden hoivakodin sairaanhoitajien määrä vähennettiin 37  hoitajasta 27:ään ja tilalle palkattiin kouluttamatonta matalapalkkaista työvoimaa. Vanhustenhuollon henkilöstömitoitus on yksityisissä hoito- ja hoitolaitoksissa 10% pienempi kuin kunnallisissa laitoksissa.
Myös verolainsäädäntöä tullaan uudistamaan ja pyritään monin eri tavoin estämään pääomien siirto veroparatiiseihin. Ylläolevat tiedot olen poiminut Tukholman suurlähetystön raportista 23.01.2012, jonka ovat laatineet Timo. A. Tanninen ja Anna Hoffman.

Capio S:t Göranin akuuttihoitoa

Yksityinen hoito  ei suinkaan ole niin kamalaa, mitä näistä kirjoituksista vanhusten hoivasta voisi kuvitella. Tukholmassa on paljon perinteikkäitä ja laadustaan tunnetuja sairaaloita, jotka ennen olivat julkisen sektorin ylläpitämiä, mutta jotka vähitellen ovat saaneet yksityiset omistajat. Sairaalat ovat profiloituneet tiettyihin osaamisalueisiin, joista mainittakoon S:t Göranin sairaala, joka antaa mm. laadukkaita akuuttihoidon palveluita hyödyntäen Lean-mentelmän periaatteita. http://www.stgoran.se/Om-oss/Korta-fakta/Processorientering/. 

Sophiahemmet taas on yksi Ruotsin suurimmista yksityisistä sairaaloista, yli 125 vuotta toiminut arvostettu sairaala, jossa myöskin meidän johtajakoulutus on jonkun kerran vieraillut. http://www.sophiahemmet.se/visa_2008_.asp?sida=14.

Maineikas Sophiahemmet

Sophiahemmet on saanut vaikutteita Florence Nightingalesta ja S:t Thomasin sairaalasta Lontoossa ja saman mallin mukaan Sophiahemmetissä aloitettiin myös sairaanhoitajien koulutus, joka jatkuu edelleen amk-tasoisena. Sairaala on saanut nimensä kuningatar Sophian mukaan, joka ihaili suuresti Florence Nightingalen työtä.
Johtajakoulutuksen vierailut näissä sairaaloissa ja myös monissa vanhusten hoitokodeissa ovat näyttäneet meille sen paremman puolen mitä Ruotsissa on tarjolla. Siksi onkin hieno huomata, että kun nyt toivottavasti vain käytiin pohjalla yhdellä sektorilla, korjaaviin toimiin on nopeasti myös ryhdytty.
Seija Telaranta