Kihniössä moni asia on onnekkaalla mallilla

Harvoin osuu kunnan esite  niin hyvin yksiin vierailijan tuntemuksen kanssa kuin Kihniön pienen kunnan terveyspalveluihin tutustumiskäynnillä tapahtui. Kunnan sivulla kysytään, haluatko elämääsi väljyyttä ja sellainen rauhallinen tunne tuli, vaikka palvelut ja  rakennukset ovat jo nähneet monet vaiheet kunnan historiassa. Kihniön itsenäinen elämä on alkanut 1917 ja terveyspalveluiden osalta on oltu myös Parkanon kanssa yksissä, mutta ei enää nykyään. Kihniössä on asukkaita vähän reilu 2000. Vuonna 2009 tehdyn  tutkimuksen mukaan Kihniön terveys- ja palvelukeskus tuotti palvelut tehokkaimmin Suomessa ja Aamulehden jokin aika sitten tekemän kartoituksen mukaan Kihniössä asuvat Pirkanmaan onnellisimmat vanhukset.

Helinä Luoma vas. ja Leila Pusa oik.

Ei jäänyt ollenkaan epäselväksi miten suuri merkitys on laitospalveluiden ja avohoivan vahvoilla johtajanaisilla, Helinä Luomalla ja Leila Pusalla sekä hyviin tuloksiin että miellyttävään ilmapiiriin. Helinä on aloittanut tammikuussa Johtamisen erikoistumisopinnoissa ryhmässä 29 ja Leila viime syksynä ryhmässä 28.
Helinä on 33-paikkaisen vuodeosaston vastaava sairaanhoitaja toimien 40-päisen henkilöstön esimiehenä. Leila puolestaan vastaa vanhusten palveluasumisesta ja avohoidosta koko kunnan alueella.
Helinä Luoma on valmistunut sairaanhoitajaksi Seinäjoen sairaanhoito-oppilaitoksesta ja on toiminut siitä lähtien Kihniön kunnassa. Hän on saanut reumahoitajan koulutuksen Heinolassa ja vastasi pitkään reumapotilaiden vastaanottotoiminnasta kunnassa. Hän on myös kouluttautunut hemodialyysihoitajaksi. Hemodialyysi on Taysin satelliittitoimintaa ja muutama muukin sairaanhoitaja on Helinän ohella koulutettu siellä. Hemodialyysi onkin kunnalle myös tulon lähde, sillä omien kuntalaisten lisäksi palvelua tarjotaan lähikuntiin. Johtava hoitaja Tuija Koposen poissaollessa Helinä toimii myös hänen sijaisenaan.

Terveys- ja palvelukeskuksessa on myös uima-allas

Leila Pusa aloitti uransa jo 15-vuotiaana kesäapulaisena Kihniön terveyskeskuksessa. Hän tunsi alan heti omakseen ja käytyään apuhoitaja-koulun Porissa hän sai vakituisen toimen vanhainkodilta. Hän teki vuosia töitä myös kotihoidossa ja lasten vartuttua halu jatkaa opintoja heräsi. Hän suoritti Seinäjoen ammattikorkeakoulussa sairaanhoitajan tutkinnon ja siirtyi valmistuttuaan nykyiseen tehtäväänsä vastaavaksi sairaanhoitajaksi.Tuntui niin hyvältä kuunnella rauhallisia esimiehiä, joilla oli asiat hallinnassa positiivisella ja varmalla tavalla. He ovat aidosti sisällä toimintaympäristössään ja tekevät ratkaisut inhimillisellä ja viisaalla tavalla.

Satu Asumaniemi ja Päivi Liukku

 Matkani jatkui Kankarinkylään, huikean kauniin Kankarijärven rantaan, missä toimii Rantaniitun palvelukoti, yksityinen vuonna 2000 perustettu palvelukoti vanhuksille ja vammaisille. Rantaniitussa on koti 10 asukkaalle ja samaan yritykseen kuuluu myös palvelukoti ja päivätoimintakeskus Kihniön Nerkoolla, jossa on myös 10 asukaspaikkaa sekä Koskueen kylässä Jalasjärvellä 13-paikkainen koti. Johtaja on Satu Asumaniemi, joka on ennen yrittäjäksi ryhtymistään toiminut ylihoitajana sekä yhdistetyssä Kihniö-Parkano terveyskeskuksessa että Kihniössä.Päivi Liukku on Rantaniittukodin vastaava sairaanhoitaja ja hän on aloittanut Johtamisen erikoistumisopinnot ryhmässä 29 tammikuussa.
Asukkaat näihin koteihin tulevat kaikkialta Suomesta, lähinnä kuntien sosiaalitoimiin pidettävien yhteyksien kautta. Jos luonto voi parantaa, lohduttaa ja tuottaa hyvän mielen ihmiselle, niin Kankarijärven ranta sen kyllä tekee. Vastarannalla on Pyhäniemen hiekkarannat ja kodissa on omaa rantaa ja pihaa nauttia luonnosta. Kodin elämä onkin tavallista arkea, jossa ruoka valmistetaan itse, huomioiden vuodenajat ja juhla-ajat. Heti kun säät sallivat siirrytään ulkoilmaan. Ruoanlaitto ja leipominen onkin mukavaa tekemistä. 7-henkinen henkilökunta on monitaitoista ja jokaisella on omaa osaamista erilaisiin kotiaskareisiin.

Kuvissa Rantaniitun piha-aluetta kesäasussaan ja esimerkki asukkaan huoneesta.

Päivi Liukku on valmistunut sairaanhoitajaksi PIRAMKista ja valmistumisensa jälkeen hän on kiertänyt eri puolilla Suomea miehensä töiden mukana.Mielenterveystyö alkoi kiinnostaa jo opiskeluaikana kun hän työskenteli Vanhan Vaasan oikeuspsykiatrisessa sairaalassa. Matka jatkui Mikkeliin, missä vuorossa oli Moision sairaalan masentuneiden osasto ja erilaisia haasteellisia osastoja ja toimenkuvia.
Päivi hoiti lastaan kotona kolme vuotta ja aloitti nykyisessä työssään alkuvuodesta 2010.Esimiestyö ei ollut käynyt mielessä, mutta kun työnantaja kannusti rauhallisesti ja kärsivällisesti, esimiestyön laaja-alaisuus ja haasteellisuus onkin tuntunut mielenkiintoiselta. Kankarijärvelle eivät julkiset kulkuneuvot kulje, joten henkilöstön saatavuus varsinkin "sairaina" aikoina vaatii huomiota. Työilmapiiri on puntari jonka mukaan paljon eletään.Kannustaminen, keskustelun jalo taito, joustavuus ja avoimuus ovat avainasioita.Päivi pitää säännöllisiä henkilökuntapalavereja ja ottaa henkilöstön mukaan jo suunnitteluvaiheessa kehittämiseen ja muutoksien läpivientiin.Laatujärjestelmää on aloitettu luoda Hyvis-hankkeen puitteissa, joka nähtiin välttämättömäksi ja tärkeäksi.
Jos kärsit ruuhkista ja haluat elämääsi väljyyttä tai  haluat kotoisan vanhuuden, Kihniö on vaihtoehto!
Seija Telaranta